Toukokuun talousluvut euroalueella kertovat kohtuullisesta kasvusta vielä toistaiseksi. Sekä teollisuus- että palvelusektori kasvavat, vaikkakin kasvu on hidastumaan päin. Pandemian aikaisten rajoitteiden purku on auttanut erityisesti palvelusektorin kasvua. Inflaation odotetaan pysyvän toistaiseksi korkeana, mikä vähentää kuluttajien ostovoimaa ja asettaa paineita myös Euroopan keskuspankille nopeuttaa rahapolitiikan kiristämistä.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 54,6, huhtikuu 55,5). Vanhat tilaukset työllistävät sektoria vielä toistaiseksi. Jatkossa sektorin näkymät ovat heikkenemässä, kun uudet tilaukset ovat olleet laskussa Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Sektoria vaivanneet tuotanto- ja toimitusketjuongelmat ovat hieman hellittäneet, mutta rajoittavat tuotantoa edelleen.
Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 56,1, huhtikuu 57,7). Laskusta huolimatta palvelusektori on kasvanut hyvin talouksien avauduttua rajoitteiden poistamisen jälkeen. Jatkossa korkealle kohonnut inflaatio vähentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää palveluiden kysyntää. Yhdistetty ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 54,8, huhtikuu 55,8 %).
Euroalueen työttömyysaste pysyi huhtikuussa kolmatta kuukautta ennätysalhaisilla tasoilla (6,8 %). Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan Venäjän hyökkäyksen euroalueen taloudelle aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Työvoiman tarjonnan kasvaessa kysyntää hitaammin, euroalueen palkoissa on nousupaineita. Vaikka palkkainflaatio ei euroalueella ole samanlainen ongelma kuin Yhdysvalloissa, antaa se Euroopan keskuspankille yhden lisäsyyn rahapolitiikan kiristämiseen.
Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa historiallisen korkealle tasolle (toukokuu 8,1 %, huhtikuu 7,5 %). Venäjän hyökkäys on nostanut raaka-aineiden hintoja, mikä näkyy ruoan ja energian kallistumisena. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi myös odotuksia enemmän (toukokuu 3,8 %, huhtikuu 3,5 %). Nouseviin hintoihin ei lähiaikoina ole odotettavissa suunnan muutosta. Inflaatiovauhdin odotetaan tasaantuvan vuoden loppua kohden, mutta jäävän selkeästi Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen yläpuolelle.
Euroopan keskuspankin neuvosto ei kokoustanut toukokuussa. Huhtikuun kokouksesta julkaistun muistion mukaan moni neuvoston jäsen katsoi markkinatilanteen täyttävän ohjauskoron noston edellytykset. Korkeiden inflaatiolukujen myötä neuvoston jäsenten puheet pankin rahapolitiikan suunnasta ovat koventuneet toukokuulle tultaessa. Euroalueen korkomarkkinoiden mielenkiintoisin uutinen oli EKP:n pääjohtajan Lagarden näkemys pankin rahapolitiikasta. Hän ennakoi toukokuun lopulla kirjoittamassaan blogitekstissään ensimmäistä ohjauskoron nostoa heinäkuulle ja negatiivisten korkojen aikakauden päättyvän kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tämä tarkoittaisi pankin taholta ainakin kahta nostoa loppuvuoteen mennessä. Pankin kuukausittaiset arvopapereiden ostot voisivat loppua jo kesäkuussa.
Myös markkinoiden odotukset ohjauskoron nostosta ovat kasvaneet talouden epäsuotuisan hintakehityksen seurauksena. Ennustettujen nostojen määrä kuluvalle vuodelle vaihtelee kahdesta neljään. Ensimmäistä 0,25 %-yksikön koronnostoa sovitetaan jo keskuspankin kesäkuun kokoukseen (9.6.), mikä on periaatteessa mahdollista. Tämän jälkeen pankilla on kuluvana vuonna jäljellä neljä kokousta, jolloin koronnosto olisi mahdollinen.
Keskuspankki tavoittelee toimissaan ennustettavuutta, joten todennäköinen aloitus korkojen nostolle on heinäkuu ja 0,25 %-yksiköllä. Markkinoilla on myös väläytelty mahdollisuutta reippaampaan 0,5 %-yksikön aloitukseen nostoissa, mutta näin reippaita liikkeittä pankki ei yleensä ole tehnyt. Kesäkuun kokouksen jälkeen pankin seuraava korkopäätös julkistetaan 21.7.2022.