Maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan kuluvan vuoden aikana. Meneillään oleva toinen vuosineljännes on vielä maltillisen kasvun aikaa, kun taloudet ovat hyötyneet rajoitteiden purkamisen positiivisista vaikutuksista. Jatkossa näiden talouskasvua tukevien positiivisten vaikutusten odotetaan vähenevän. Ennätyskorkeille tasoille nousseen inflaation seurauksena keskuspankit ovat aloittaneet laajalla rintamalla rahapolitiikan kiristystoimenpiteet. Talouskasvun kannalta tilannetta on heikentänyt Venäjän hyökkäyssota, joka on pahentanut pandemian jälkeisiä tuotanto- ja toimitusketjuongelmia, nostanut energian ja raaka-aineiden hintoja ja kasvattanut epävarmuutta.

Pienenä positiivisena uutisena markkinoille tuli Kiinan pitkään voimassa olleiden koronarajoitteiden osittainen purku. Kiinan nollatoleranssi tartuntojen suhteen on pahentanut tuotanto- ja toimitusketjuongelmia ja hidastanut maan omaa talouskasvua, jonka odotetaan jäävän kuluvana vuonna noin neljään prosenttiin, mikä on selvästi alle hallinnon oman tavoitteen. Kiinan talouskasvun hidastumisella on myös heijastevaikutuksia maailman talouskasvuun. Nykyisten virusten korkeasta tarttuvuudesta johtuen on myös mahdollista, että Kiina joutuu palaamaan rajoitteiden käyttöön.

Kohonneet inflaatioluvut ja keskuspankkien kiristyneet puheet rahapolitiikan tiukentamisesta nostivat pitkiä markkinakorkoja toukokuun loppua kohden ja aiheuttivat heiluntaa yrityslainoille maksettavissa tuottolisissä. Pitkien markkinakorkojen nousu jatkui kesäkuun alkupuolelle tultaessa. Markkinakorkojen nousun seurauksena lähes kaikkien korkosijoitusluokkien tuotot olivat toukokuussa jo toista kuukautta negatiiviset.

Toukokuu oli osakemarkkinoille vaihteleva kuukausi. Korkeat inflaatioluvut, nousevat markkinakorot ja keskuspankkien kommentit kiristyvästä rahapolitiikasta saivat osakekurssit laskuun kuukauden alkupuolella. Korkojen nousun pysähtyminen rauhoitti markkinoita ja osakekurssit kääntyivät nousuun kuukauden lopulla melkein saavuttaen kuukauden alun lähtötasonsa. Yhdysvalloissa S&P 500- osakeindeksi oli laskenut kevään aikana seitsemän perättäistä viikkoa, ennen kuin pitkien markkinakorkojen pieni lasku ja puheet keskuspankin mahdollisesta tauosta rahapolitiikan kiristämisessä vuoden lopulla saivat osakekurssit nousemaan.

Osakkeiden arvostustasot ovat kevään laskun jälkeen hieman edullisimmilla tasoilla, mutta kurssilasku voi vielä jatkua. Vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta yritysten tulosodotukset ovat vielä toistaiseksi olleet suhteellisen korkeat. Jatkossa tulosnäkymien odotetaan heikentyvän, kun korkea inflaatio vähentää kuluttajien ostovoimaa, kasvattaa yritysten investointikustannuksia ja laskee marginaaleja. Lisäksi keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka heikentää markkinoiden likviditeettiä ja kasvattaa osakekurssien laskun todennäköisyyttä. EKP ja Fed ovat asettaneet inflaation hillitsemisen talouskasvun edelle, eikä tiukan rahapolitiikan odoteta muuttuvan kovin nopeasti markkinamyönteiseksi.

Nykyinen markkinatilanne on haasteellinen sekä osake- että korkosijoittajalle. Korkealle nousseet inflaatioluvut asettavat paineita keskuspankeille toimia nopeammin ja voimakkaammin samalla heikentäen riskillisten sijoitusluokkien tuottonäkymiä. Lisäksi inflaatio voi osoittautua myös odotettua pitkäkestoisemmaksi mikä huonontaisi näkymiä entisestään.

Toukokuun talousluvut euroalueella kertovat kohtuullisesta kasvusta vielä toistaiseksi. Sekä teollisuus- että palvelusektori kasvavat, vaikkakin kasvu on hidastumaan päin. Pandemian aikaisten rajoitteiden purku on auttanut erityisesti palvelusektorin kasvua. Inflaation odotetaan pysyvän toistaiseksi korkeana, mikä vähentää kuluttajien ostovoimaa ja asettaa paineita myös Euroopan keskuspankille nopeuttaa rahapolitiikan kiristämistä.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 54,6, huhtikuu 55,5). Vanhat tilaukset työllistävät sektoria vielä toistaiseksi. Jatkossa sektorin näkymät ovat heikkenemässä, kun uudet tilaukset ovat olleet laskussa Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Sektoria vaivanneet tuotanto- ja toimitusketjuongelmat ovat hieman hellittäneet, mutta rajoittavat tuotantoa edelleen.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 56,1, huhtikuu 57,7). Laskusta huolimatta palvelusektori on kasvanut hyvin talouksien avauduttua rajoitteiden poistamisen jälkeen. Jatkossa korkealle kohonnut inflaatio vähentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää palveluiden kysyntää. Yhdistetty ostopäällikköindeksi laski huhtikuusta (toukokuu 54,8, huhtikuu 55,8 %).

Euroalueen työttömyysaste pysyi huhtikuussa kolmatta kuukautta ennätysalhaisilla tasoilla (6,8 %). Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan Venäjän hyökkäyksen euroalueen taloudelle aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Työvoiman tarjonnan kasvaessa kysyntää hitaammin, euroalueen palkoissa on nousupaineita. Vaikka palkkainflaatio ei euroalueella ole samanlainen ongelma kuin Yhdysvalloissa, antaa se Euroopan keskuspankille yhden lisäsyyn rahapolitiikan kiristämiseen.

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa historiallisen korkealle tasolle (toukokuu 8,1 %, huhtikuu 7,5 %). Venäjän hyökkäys on nostanut raaka-aineiden hintoja, mikä näkyy ruoan ja energian kallistumisena. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi myös odotuksia enemmän (toukokuu 3,8 %, huhtikuu 3,5 %). Nouseviin hintoihin ei lähiaikoina ole odotettavissa suunnan muutosta. Inflaatiovauhdin odotetaan tasaantuvan vuoden loppua kohden, mutta jäävän selkeästi Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen yläpuolelle.

Euroopan keskuspankin neuvosto ei kokoustanut toukokuussa. Huhtikuun kokouksesta julkaistun muistion mukaan moni neuvoston jäsen katsoi markkinatilanteen täyttävän ohjauskoron noston edellytykset. Korkeiden inflaatiolukujen myötä neuvoston jäsenten puheet pankin rahapolitiikan suunnasta ovat koventuneet toukokuulle tultaessa. Euroalueen korkomarkkinoiden mielenkiintoisin uutinen oli EKP:n pääjohtajan Lagarden näkemys pankin rahapolitiikasta. Hän ennakoi toukokuun lopulla kirjoittamassaan blogitekstissään ensimmäistä ohjauskoron nostoa heinäkuulle ja negatiivisten korkojen aikakauden päättyvän kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tämä tarkoittaisi pankin taholta ainakin kahta nostoa loppuvuoteen mennessä. Pankin kuukausittaiset arvopapereiden ostot voisivat loppua jo kesäkuussa.

Myös markkinoiden odotukset ohjauskoron nostosta ovat kasvaneet talouden epäsuotuisan hintakehityksen seurauksena. Ennustettujen nostojen määrä kuluvalle vuodelle vaihtelee kahdesta neljään. Ensimmäistä 0,25 %-yksikön koronnostoa sovitetaan jo keskuspankin kesäkuun kokoukseen (9.6.), mikä on periaatteessa mahdollista. Tämän jälkeen pankilla on kuluvana vuonna jäljellä neljä kokousta, jolloin koronnosto olisi mahdollinen.

Keskuspankki tavoittelee toimissaan ennustettavuutta, joten todennäköinen aloitus korkojen nostolle on heinäkuu ja 0,25 %-yksiköllä. Markkinoilla on myös väläytelty mahdollisuutta reippaampaan 0,5 %-yksikön aloitukseen nostoissa, mutta näin reippaita liikkeittä pankki ei yleensä ole tehnyt. Kesäkuun kokouksen jälkeen pankin seuraava korkopäätös julkistetaan 21.7.2022.

Yhdysvaltojen talous kasvaa hyvällä tasolla vahvan kulutuskysynnän tukemana ensimmäisen vuosineljänneksen kasvupettymyksen jälkeen. Työllisyyskehitys on pysynyt hyvänä ja taloudessa on työpaikkoja auki enemmän kuin on työnhakijoita. Energiahintojen ja palkkojen nousu pitävät inflaation korkealla tasolla toistaiseksi ja keskuspankki joutuu kiristämään rahapolitiikkaansa tulevina kuukausina.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) nousi toukokuussa vastoin odotuksia (toukokuu 56,1, huhtikuu 55,4). Indeksiä nostivat uusien tilauksien ja tuotannon kasvun nopeutuminen. Indeksin nousu kertoo vielä ainakin toistaiseksi vahvasta kysynnästä Yhdysvaltojen taloudessa. Tarjonta- ja toimitusketjuongelmat ovat rajoittaneet tuotantoa ja myös työvoiman saatavuudessa on edelleen haasteita.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi puolestaan laski toukokuussa tasolle 55,9 sektorin aktiviteetin laskiessa (huhtikuu 57,1). Näin matalalla tasolla indeksi on ollut viimeksi hieman yli vuosi sitten. Sektorin näkymiä heikentävät edelleen tarjonta- ja toimitusketjuongelmat. Kulutuskysyntä on toistaiseksi pysynyt hyvällä tasolla, mutta korkean inflaation odotetaan heikentävän näkymiä jatkossa.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys oli toukokuussa 390 000 (huhtikuu 428 000) ja odotuksia hieman suurempi. Osa-aikaisten työpaikkojen osuuden kasvu ja keskituntiansioiden kasvun maltillistuminen ennakoisivat aikaisemmin kireän työmarkkinatilanteen hieman helpottavan. Työllisyystilanne on Yhdysvalloissa silti edelleen vahva. Työttömyysaste oli kolmatta kuukautta muuttumaton (3,6 %) työvoiman osallistumisasteen hieman noustessa (toukokuu 62,3 %, huhtikuu 62,2 %). Keskituntiansiot nousivat 5,2 % vuodessa, mikä oli hieman hitaammin kuin huhtikuussa (5,5 %). Vahvat työllisyysluvut pitävät keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen tiellä.

Yhdysvaltojen keskuspankki nosti toukokuun alussa pitämässään kokouksessaan ohjauskoron vaihteluväliä odotetusti 0,50 %-yksikköä. Ohjauskoron vaihteluväli on nyt 0,75 % - 1,00 %. Pankki myös viestitti nostavansa korkoa nopeassa tahdissa neutraalitasolle. Ohjauskoron ennakoitiin nousevan mahdollisesti 0,5 %-yksikköä seuraavassa kahdessa kokouksessa kesä- ja heinäkuussa. Jos inflaatiokehitys taittuu jatkossa laskuun, pankki voi pienentää nostojen kokoa seuraavissa kokouksissa 0,25 %-yksikköön. Pankki myös ilmoitti aloittavansa taseensa pienentämisen kesäkuun alussa, jolloin 47,5 miljardin dollarin edestä kuukausittain erääntyviä arvopapereita ei sijoiteta uudelleen. Kolmen kuukauden jälkeen summa nousee 95 miljardiin dollariin.

Keskuspankki yrittää nopealla rahapolitiikan normalisoimisella paikata aikaisempaa virhettänsä liian hitaasta reagoimisesta nopeasti kohonneeseen inflaatioon. Etupainotteiset ja voimakkaat ohjauskoron nostot mahdollistavat keskuspankille vuoden lopulla tilanteen uudelleen arvioinnin.

Inflaation hallintaa vaikeuttaa keskuspankin mahdollisuus vaikuttaa vain kysynnästä johtuvaan hintojen nousuun. Pandemian jälkeiseen ja tarjontaongelmista johtuvaan inflaatioon, joita Kiinan nollatoleranssi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat pahentaneet, pankilla ei ole mahdollista vaikuttaa. Inflaation jääminen pidemmäksi aikaa keskuspankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolelle voi nostaa kuluttajien inflaatio-odotuksia korkealle tasolle. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 15.6.2022.

Osakemarkkinoilla oli vaiherikas kuukausi. Alkukuusta markkinat olivat vapaassa pudotuksessa, mutta kuukauden loppua kohden markkinat palautuivat lähelle lähtötasoja. Korkojen nousun pysähdys antoi osakkeille taas tilaa nousta.

Keskeiset huolenaiheet liittyvät inflaatioon ja sen juurisyihin. Hillitäkseen hintojen nousua keskuspankit ovat aloittaneet rahapolitiikan kiristämisen, mutta samaan aikaan kuluttajien ostovoima rapautuu nopeasti.

Toistaiseksi kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla, mutta merkkejä vastatuulen voimistumisesta on havaittavissa. Osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksen kannalta tilanne on haastava. Osittain tämä heijastuu jo osakkeiden hinnoissa.

Uskomme kuitenkin, että toisen vuosipuoliskon aikana kasvu tulee hidastumaan ja tulosennustenostot loppumaan samaan aikaan kuin likviditeetti markkinoilla heikkenee. Tästä syystä laskimme osakkeet toukokuun aikana maltilliseen alipainoon. Merkittävä suunnan muutos rahapolitiikassa olisi tekijä, joka saisi meidät kääntymään positiivisemmaksi.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Toukokuu oli varsin vaiherikas kuukausi. Riskisentimentti parani kuukauden loppupuolella, kun aggressiiviset koronnosto-odotukset hieman hellittivät ja Kiinassa tiukat koronarajoitukset lievenivät. Osakkeet tuottivat positiivista tuottoa, mutta pitkät korot jatkoivat noususuunnassa inflaation edelleen ollessa yllättävänkin voimakasta.

Pitkät korot nousivat selvästi toukokuussa ja niitä puski ylöspäin voimakkuudellaan yllättävä inflaatio. Korkojen nousu oli voimakasta myös lyhyissä koroissa. Saksan 2 vuoden korko lähes kaksinkertaistui ja 12 kuukauden Euribor -korko yli kaksinkertaistui toukokuun aikana. Negatiivisten pitkien korkojen aikakausi alkaa tuntua kaukaiselta muistolta, kun eurovaltionlainamarkkinan keskikorko on 1,57 %. Keskuspankit kilpailevat haukkamaisuudellaan ja rahapolitiikan suunnan muutos on ollut nopea. Nyt näyttää siltä, että Euroopan keskuspankki (EKP) saattaa nostaa talletuskorkoaan heti nollaan jo heinäkuun kokouksessa. Tilanne kehittyy mielenkiintoiseksi, kun suuret keskuspankit alkavat kiristää rahapolitiikkaa voimakkaasti samaan aikaan ja globaalin talouskasvun näkymät ovat valmiiksi jo vähintään epävarmat. Kiristyssyklistä tullee lyhyt, kun keskuspankit syöksevät talouden taantumaan, jolloin hiipuvan kysynnän luulisi painavan inflaation kohti tavoitetasoa.

Alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla emissiomarkkina on edelleen melko vilkas. Syynä lienee se, että rahoitustarvetta yrityksillä on ja osto-ohjelmat ovat loppumassa. Vaikka yritykset joutuvat maksamaan reilua preemiota emissiomarkkinoilla, toukokuun liikkeeseenlaskut olivat €60,4 miljardia ja viime vuoden tasoilla. Riskipreemiot ja korkotaso olivat nousussa toukokuussa ja toteutuneet tuotot olivat heikot IG markkinoilla. High Yield -markkinoilla tunnelma sen sijaan on edelleen varsin varovainen ja se näkyy erityisesti emissiomarkkinoilla. Jos viime vuosi oli ennätyskorkea uusien lainojen liikkeeseen laskujen osalta, kuluvasta vuodesta tulee hyvin todennäköisesti yksi hiljaisimmista. Sijoittajien on yksinkertaisesti todella vaikeaa rahoittaa yrityksiä talouden ja markkinoiden huonon näkyvyyden vuoksi. Kuukauden aikana nähtiin muutama uusi liikkeeseenlasku toimialalta, jossa Ukrainan sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset olivat olemattomat tai hyvin pienet.

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Laskimme toukokuun sijoituskokouksessamme osakkeet lievään alipainoon. Historiallisen korkeille tasoille noussut inflaatio ja sen seurauksena keskuspankkien huomattavasti voimistuneet puheet rahapolitiikan kiristämisestä heikentävät osakemarkkinoiden näkymiä. Arvioimme, että markkinoiden likviditeetti kiristyy ja yritysten hyvä tulostrendi katkeaa.

Odotamme yritysten kasvun hidastuvan odotettua voimakkaammin inflaation rapauttaessa kuluttajien ostovoimaa ja nostaessa investointikustannuksia. Samaan aikaan keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka heikentää markkinoiden likviditeettiä. On hyvin epätodennäköistä, että keskuspankit muuttaisivat viestiänsä tässä inflaatiosyklin vaiheessa markkinoiden oireilusta huolimatta.

Monen markkinan arvostustaso näyttää houkuttelevalta ja osittain huolemme näkyvät jo osakkeiden hinnoissa. Markkinahinnoittelua kuitenkin vääristää ennätyskorkeat marginaalit. Kasvun hidastuessa nämä tulevat tippumaan. Tiedostamme, että hapan markkinatunnelma ja markkinoiden tämänhetkinen maltillinen osakepaino voi hetkellisesti johtaa lyhytaikaisiin voimakkaisiin nousuliikkeisiin. Tästä huolimatta uskomme edellä mainituista syistä laskutrendin toistaiseksi jatkuvan.

Suurimmat riskit näkemyksellemme ovat keskuspankkiretoriikan merkittävä lieventyminen, Kiinan pandemiarajoitusten purku yhdistettynä maan merkittävään talouden tukiohjelmaan ja Ukrainan sodan de-eskalaatio, joka johtaisi hyödykemarkkinoiden kysyntä- ja tarjontatilanteen parantumiseen.

Kohdistamme osakesijoitusten alipainon Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan muiden osakemarkkinoiden jäädessä neutraalipainoon. Euroopan talous kärsii eniten Ukrainan sodan vaikutuksista ja osakemarkkina on suhdanneherkkä. Kaasutoimitusten katkeaminen on merkittävä huolenaihe ja maakaasun saatavuusongelmat voivat sulkea tärkeitä tuotantolaitoksia. Tällä olisi laajoja heijastusvaikutuksia toimitusketjuihin ja Euroopan talouden kehitykseen. Yhdysvaltain markkina on puolestaan haastavasti hinnoiteltu suhteessa muihin markkinoihin johtuen kasvuyhtiöiden isosta painosta. Likviditeetin heikkenemin iskee etenkin näiden yhtiöiden kursseihin.

Osakkeista vapautuvat varat sijoitamme rahamarkkinaan, jotka nousevat neutraalipainoon ja valtionlainoihin, joiden alipaino pienentyy. Jatkamme ylipainossa sekä matalan luottoluokan yrityslainoissa että kehittyvien maiden korkosijoituksissa. Korkean luottoluokan yrityslainat ovat neutraalipainossa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Toukokuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Toukokuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Ympäristö

Säästöpankki Ympäristö on erikoissijoitusrahasto, jonka sijoituskohteet keskittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä ympäristöinnovaatioihin. Säästöpankki Ympäristö on temaattinen rahasto, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat sijoitusprosessia. Rahaston sijoitukset noudattavat Sp-Rahastoyhtiön ESG-politiikkaa (ESG on lyhenne sanoista Environmental (ympäristö), Social (yhteiskuntavastuu) ja Governance (hallintotapa)).