Syksyn muutokset vaikuttavat korttien kuluihin ja verkko-ostoksiin

Kuluttajien asemaa pyritään usein parantamaan sääntelyllä ja se onkin kannatettava päämäärä. Samalla kun muuttuva lainsäädäntö parantaa yhden kuluttajan asemaa, saattaa se kuitenkin heikentää toisen. Näin ainakin käynee Suomessa syyskuussa korttimaksamisen alueella, kun kuluttajaluottojen hintasääntely ja uudistetun maksupalveludirektiivin (PSD2) vahvan tunnistamisen vaatimukset tulevat voimaan. Hintasääntely tulee voimaan kuluttajansuojalain muuttuessa heti kuun alussa ja maksupalveludirektiivi pari viikkoa myöhemmin, eli 14.9.2019. 

Kaksi kuluttajatyyppiä, kumpaan sinä kuulut? 

Syksyn muutokset vaikuttavat kuluttajan asemaan eri tavoin riippuen heidän ostotottumuksistaan. Tässä asiaa on havainnollistettu esimerkin avulla, jossa kortinkäyttäjät on nimetty Eeliksi ja Eeviksi viime vuoden suosituimpien nimien kunniaksi.

Eelillä on Visa credit/debit -kortti, jota hän käyttää aktiivisesti verkossa ja eri mobiilisovelluksissa. Hän on tallentanut korttinsa tiedot luottamiinsa mobiilisovelluksiin ja verkkokauppoihin voidakseen maksaa ostoksiaan parilla puhelimen näpäytyksellä. Niissä tapauksissa, kun hänen pitää vahvistaa verkko-ostoksensa tunnistautumalla, hoitaa hän sen sovelluskaupasta lataamallaan tunnistussovelluksella tunnuslukulistan sijaan. Hän myös käyttää usein yhdistelmäkorttinsa credit-puolta, jotta saa joustoa tekemiensä ostosten takaisinmaksuun. Eeli maksaa ostoksensa takaisin erissä, jolloin maksettavaksi kertyy ostosten summan lisäksi myös luottokorkoa.

Eevi on varovaisempi ja hänellä on Visa Electron -kortti, jota hän käyttää verkossa maksamiseen vain satunnaisesti ja silloinkin vahvistaa ostoksensa tunnuslukulistalla, sillä hän ei ole ladannut tunnistussovellusta (meillä Säästöpankkiryhmässä sovelluksen nimi on Säästöpankki Tunnistus. Hän ei ole tallentanut korttinsa tietoja mihinkään sovellukseen ja kokee kortilla verkossa maksamisen työlääksi, sillä ensin hänen tulee syöttää kortin tiedot ja sen jälkeen vielä vahvistaa ostos erikseen tunnuslukulistalla. 

Korttiostokset verkossa edellyttävät tunnistautumista  

Maksupalveludirektiivin uudistamisesta johtuen Eelin elämä muuttuu siten, että hänen tulee tunnistautua aiempaa useammin verkossa tekemiensä korttiostosten yhteydessä. Se hidastaa hieman Eelin maksamista, mutta ei varsinaisesti vielä ole pankin tunnistussovelluksen ansiosta hänelle suuri ongelma. Ja lisäähän tunnistautuminen myös maksamisen turvallisuutta. Varsinainen ongelma Eelin kohdalla on se, että hänen tunnistautumatta tekemänsä ostokset (muun muassa ne, jotka hän tekee luottamiinsa sovelluksiin tallentamallaan korttinumerolla, voimassaoloajalla ja kortin CVV-numerolla) tulisi nyt syyskuun puolestavälistä alkaen pääsääntöisesti hylätä, mikäli myyjä ei sovelluksessaan pysty ohjaamaan Eeliä tunnistautumaan. 

Koska lakimuutokseen liittyvät tekniset vaatimukset täsmentyivät myöhään, on selvää, että syyskuun puolivälissä on vielä paljon mobiilisovelluksia ja verkkokauppoja, joissa ei ole valmiuksia vahvaan tunnistautumiseen. Ostosten hylkääminen ei tietenkään olisi vain Eelin ongelma, vaan myös verkkokauppojen, korttimaksuja vastaanottavien yritysten ja kortin myöntäjien. Tätä kirjoitettaessa eri osapuolet pyrkivät vielä löytämään ratkaisun, jonka turvin kortilla maksaminen verkossa voisi jatkua häiriöttä myös 14.9. jälkeen.

Eevin osalta suurin muutos puolestaan on se, että koska hänen käyttämänsä tunnuslukulista ei täytä enää vahvan tunnistamisen vaatimuksia, kannattaa hänen ladata tunnistussovellus tehdäkseen verkko-ostoja. Siltä varalta, että Eevi kuitenkin jatkaa tunnuslukulistan käyttöä, tulee hänen huolehtia, että pankilla on hänen ajantasainen puhelinnumeronsa, koska hänen pankkinsa lisää maksupalveludirektiivin säännöistä johtuen tunnuskorttiin tekstiviestivahvistuksen. Osalla pankeista on myös käytössä erillisiä tunnuslukulaitteita. Mikäli Eevi päättäisi jatkaa tunnuslukulistan käyttöä verkko-ostoissa, tulisi hänen jo aiemmin työlääksi kokemaansa ostoprosessiin yksi uusi vahvistus lisää.

Kuluttajaluottojen hintasääntely

Yhdistelmäkorttiin liitetty luottotili on vakuudeton kulutusluotto ja syyskuun alun jälkeen avatut luottokortit ovat siten kuluttajaluottojen uudistetun hintasääntelyn piirissä. Sääntely rajoittaa ansiokkaasti kaikkein kalleimpien kulutusluottojen ja pikavippien tarjoamista uuden 20%:n korkokaton myötä, mutta sillä on vaikutuksia myös luottokortteihin, koska se rajoittaa lisäksi luotosta perittäviä muita kustannuksia. Luottokorttien osalta näitä muita luottokustannuksia ovat esimerkiksi kortin kuukausi- tai vuosimaksu ja käteisnostot credit-puolelta. Onkin nähtävissä, että luottokorttien korot nousevat ja niistä perittävät muut kulut laskevat, kun luottokorttien myöntäjät pyrkivät säilyttämään aiemmin saamansa tuotot. 
Luottokoron nouseminen kirpaisisi Eeliä, joka käyttää korttinsa credit-ominaisuutta aktiivisesti ja rahoittaa sillä tekemiään ostoksia. Koska korttien luottorajat ovat yleensä melko pieniä, eivätkä ne läpi vuoden ole kokonaisuudessaan käytössä, tarkoittaisi yhden prosenttiyksikön koronnousu Eelille todennäköisesti parin euron lisämaksua kuukaudessa.

Visa Electron-korttia käyttävän Eevin tapauksessa luotollinen kortti saattaa sitä vastoin muuttua entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, koska siitä perittävillä kuluilla on laissa nyt katto, toisin kuin luotottomissa korteissa. Hankkimalla luotollisen kortin, Eevi voisi varmistaa, että kuukausimaksut ja muut luottokustannukset pysyvät aisoissa, eikä korkeampi korkokaan häntä haittaa, jos hän maksaa credit-puolella tehneensä ostokset kerralla takaisin. Näin maksettavaa korkoa ei kerry. Visa Electron on kaiken lisäksi pankkien valikoimista poistuva tuote, joten hänen korttituotteensa olisi lähiaikoina vaihtunut joka tapauksessa. 

Muutosten voittajat ja häviäjät

Kuluttajaluottojen hintasääntelyn osalta voidaan katsoa Eevin hyötyvän, jos hän hankkii esimerkiksi credit/debit -yhdistelmäkortin Visa Electroninsa tilalle. Pääsääntö siis on se, että lakimuutoksen jälkeen credit-korttia maksuaikakorttina käyttävät maksukykyiset asiakkaat (Eevi) hyötyvät niiden kustannuksella, jotka käyttävät kortin korollista luotto-ominaisuutta (Eeli). Tämä kuitenkin on varsin pieni epäkohta verrattuna siihen, että lailla pystytään paremmin puuttumaan kaikkein räikeimpien pikavippien ehtoihin ja niiden kuluttajille aiheuttamiin velkaongelmiin.
Maksupalveludirektiivin vahvan tunnistamisen vaatimusten osalta molemmat hyötyvät maksamisen turvallisuuden hieman parantuessa, mutta vaakakupissa haittapuolena on maksamisen sujuvuuden kärsiminen, tai pahimmillaan maksujen hylkääminen kokonaan. Tämä hankaloittaisi enemmän Eelin arkea, kun taas Eevin kohdalla maksamisen sujuvuus saattaisi jopa parantua, mikäli hän muutoksen yhteydessä päättäisi luopua tunnuslukulistasta ja ladata tunnistussovelluksen, jolla suurin osa verkossa tehdyistä korttiostoista pystytään jo tänään kätevästi vahvistamaan.

Manu Kauppila, 

Palvelujohtaja, Säästöpankkikeskus