Vaikuttavuusraportti joulukuu 2022

Säästöpankki Ympäristö

Säästöpankin brändikuva.

Vire osakemarkkinoilla oli heikko joulukuussa ja näin markkinavuosi päättyi samoissa negatiivisissa tunnelmissa, kuin suurin osa vuodesta. Keskuspankkien viestintä korkojen nousun jatkumisesta ja korkea korkotaso painoivat sentimenttiä. Nouseva korkotaso piinasi osakkeita koko vuoden aikana painamalla arvostuskertoimia alas. Osa ympäristöteeman osakkeista ja sijoituksista ovat melko korkoherkkiä, koska kassavirrat painottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Aikaisempien vuosien hyvä kehitys oli myös nostanut ympäristöteeman osakkeiden arvostuskertoimia. Tämä yhdistelmä oli vastatuulessa, kun korot nousivat inflaatiopaineiden ajamana.

Korkea Inflaatio on myös ollut tekijä, joka on johtanut haastavampaan toimintaympäristöön usealle yritykselle. Inflaatiopaineiden vaikutus näkyi selkeästi vuoden aikana tuuliturbiinien valmistajien tuloksissa. Ennakoitua kovemmat raaka-aineiden (teräs, hartsi) hinnat ja kovat hintaheilahtelut ovat olleet tulosmarginaaleja heikentäviä tekijöitä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa lisäsi myös häiriöitä toimintaketjussa, jotka johtivat kustannusylityksiin projekteissa. Sodan negatiiviset vaikutukset tulivat myös selkeiksi yrityksissä, jotka olivat investoineet/rakentaneet tuuli- tai aurinkopuistoja Ukrainaan (esimerkiksi norjalainen Scatec Solar, jota rahastomme omistaa). Sodan aiheuttama energiakriisi nosti fossiilisten polttoaineiden hintoja todella paljon. Perinteiset fossiilisen energian yritykset hyötyivät tästä hintaliikkeestä, mikä auttoi näiden yritysten osakekursseja merkittävästi. Edellä mainittu kehitys johti siihen, että suhteellisessa kehityksessä muut osakkeet ja toimialat olivat selkeästi heikoimpia, kuin perinteiset energiayhtiöt. Tosin korkealle nousseet energianhinnat Euroopassa edesauttoivat siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin, koska suhteellinen kannattavuus paranee.

Vuonna 2023 kurssikehitystä tahdittavat hidastuva talouskasvu, yritysten heikkenevä tulostaso ja keskuspankkipolitiikan kiristämisen kesto ja voimakkuus. Lyhyellä tähtäimellä arvioimme kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kehittyvän negatiiviseen suuntaan. Talous hidastuu väistämättömästi. Yritysten tuloskehitys on ollut odotettua parempaa ja jatkunut positiivisena odotettua pidempään. Tuloskehitys kääntyy heikompaan suuntaan kevään edetessä.

Negatiivinen markkinanäkemys on aika yleinen sijoittajien keskuudessa. Tosin ympäristö teeman sijoittajan tilanne on parempi siltä osin, että vuoden 2022 aikana tehtiin useita poliittisia päätöksiä, joiden vaikutukset tulevat tukemaan vihreää siirtymää pidemmän ajan yli. Osa päätöksistä syntyivät reaktiona Ukrainan sotaan, kuten RePowerEU ohjelma. Ohjelman tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Ohjelman keskiössä on energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen, lisääntyvä sähköistyminen ja vedyn käytön lisääminen. EU:n ympäristöministerit sopivat myös ilmastopaketin useista lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat päästökaupan vahvistamista ja laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen, lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, ilmastotoimien sosiaalirahastoa sekä henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja.

Yksi tärkeimmistä uutisista ympäristösijoittajalle oli se, että Bidenin ympäristöpaketti sai loppujen lopuksi hyväksynnän. Ohjelma sijoittaa 370 miljardia dollaria puhtaaseen ympäristöteknologiaan sekä energian omavaraisuuteen, ja sen tavoite on leikata Yhdysvaltain hiilipäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä paketti, jonka nimi on Inflation Reduction Act (IRA) on tosin saanut kritiikkiä EU:n osalta, koska sen mielletään sisältävän protektionismia lisääviä piirteitä (tuotteet, jotka ovat tuen piirissä tulee olla pitkälti Yhdysvalloissa valmistettuja).

Marraskuussa pidetty COP27 ilmastokokous ei tuonut suurempaa lisäapua ympäristön teeman osakkeille. Kokouksessa sovittiin kehittyviä maita auttavan vahinkorahaston perustamisesta ja osallistujamaat sitoutuivat aiemmin sovittuun 1,5 asteen lämpenemisrajaan ja päätösasiakirjassa kehotettiin ensimmäistä kertaa uusiutuvan energian käyttöön.

Joulukuussa pidetty YK:n luontokokouksessa COP15 päästiin sopimukseen, jota on verrattu Pariisin sopimukseen. Sopimuksen tavoitteet ovat seuraavat: vähintään 30 prosenttia heikentyneistä maa- ja vesialueista ennallistetaan, vähintään 30 prosenttia maa- ja vesialueista suojellaan, ihmisen aiheuttamat sukupuutot pysäytetään, puolitetaan luontoon päätyvät ravinnevalumat, ympäristömyrkyt ja vaaralliset kemikaalit, globaali kulutuksen jalanjälki puolitetaan ja luonnolle haitallisia yritystukia vähennetään vuosittain 500 miljardilla dollarilla. Päätösten aikataulu on vuoteen 2050 mennessä. Päätökset tulevat myös vaikuttamaan yritysten toimintaan ja joillekin se avaa mahdollisuuksia, kun taas toisille se luo huomattavasti haastavamman toimintaympäristön. Jotkut yritykset joutunevat muuttamaan toimintatapojaan. Yritysten raportointivaateet biodiversiteetin osalta tulevat myös kasvamaan. Se, miten yritykset muuttavat toimintansa, tulee myös vaikuttamaan sijoittajien valintoihin tulevaisuudessa.

Vuoden lopussa Suomessa ilmoitettiin Windfall-verotuksen käyttöönotosta. Windfall-vero on ylimääräinen päästöttömälle energiantuotannolle suunnattu vero. Samankaltaisia veroja on otettu käyttöön muissakin maissa, joissa energianhinnat ovat heikentäneet kuluttajien ostovoimaa. Veron ajatuksena on verottaa päästökaupan ja energiashokin tuottamia ansaitsemattomia voittoja. Vero on suunniteltu tilapäiseksi, mutta se tuo kuitenkin pientä epävarmuutta uusiutuvien energiaan sijoittavalle. Esimerkiksi osa uusiutuvien energian investoinneista nojaavat pitkiin sähkönmyyntisopimuksiin, joissa hinnat on lyöty lukkoon: näin ollen nämä investoinnit eivät hyödy energian hintashokista. Toivottavasti pahimmat hintapiikit energian tuotannossa ovat kohta takanpäin ja saamme vakaamman toimintaympäristön, jossa hintaheilahtelut ja nopeat ja yllätykselliset poliittiset päätökset eivät tuo negatiivisia yllätyksiä. Suomen hallituksen viimeisin ehdotus väliaikaisesta voittoverosta salli 10 prosentin tuoton omalle pääomalle aikaisemman viiden prosentin sijaan, mikä lievensi negatiivisia vaikutuksia. Tuulivoimapuistojen elinkaari on pitkä ja sen myötä emme näe, että väliaikaisen veron negatiiviset vaikutukset olisivat kovin suuria kokonaistuottojen osalta.

;