Finanssialan vastuullisuus – miksi sillä on väliä?

Finanssiala toimii yhteiskunnan taloudellisena selkärankana, ja sen vaikutus kestävään kehitykseen on huomattava – sekä suoraan että välillisesti. Vastuullisuus finanssialalla ei ole yksiulotteinen kysymys, vaan kokonaisvaltainen toimintatapa, joka ulottuu yksittäisten asiakkaiden arjesta globaaleihin investointivirtoihin. Osana taloudellisen vaurauden luomista alalla huomioidaan yhä vahvemmin myös se, mistä vauraus syntyy.

Vastuullisuus alkaa läheltä – omasta taloudesta

Oman talouden hallinta ja kestävä kuluttaminen on monille konkreettisin vastuullisuuden muoto. Säästöpankkiryhmän vuoden 2024 säästämisbarometrin mukaan suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt vuodesta 2023, mutta luottamus Suomen talouteen ja yhteiskunnan turvaverkkoon on heikentynyt. Tämä näkyy esimerkiksi huolena vakituisen työpaikan saamisesta sekä sosiaaliturvan heikentymisestä. Oman talouden hallinnan merkitys korostuu epävarmoina aikoina.

Finanssialan merkityksellinen tehtävä on tukea taloudellista hyvinvointia – tarjota ratkaisuja säästämiseen, sijoittamiseen, tulevaisuuden turvaamiseen ja arjen hallintaan. Vastuullisuus näkyy siinä, että jokaisella on mahdollisuus varautua tulevaan ja rakentaa itselleen vakaampaa taloudellista pohjaa. Säästäminen ja sijoittaminen eivät ole vain harvojen etuoikeus, vaan ne kuuluvat kaikille.

Luottamus syntyy hyvästä hallinnosta

Hyvä hallintotapa ei ehkä näy tai tunnu asiakkaan arjessa, mutta se luo perustan luottamukselle. Vastuullisuus finanssialalla pankkisalaisuuden lisäksi tarkoittaa myös sitä, että asiakkaiden asiointi on turvallista, yksityisyys suojattua ja lainsäädäntöä noudatetaan tarkasti. Asiakkaiden tunteminen, rahanpesun estäminen ja riskienhallinta eivät ehkä ole äänekkäitä aiheita, mutta ne ovat kriittisiä vastuullisen yhteiskunnan kannalta.

Taloudellinen vaurastuminen tulee toteuttaa vastuullisesti

Kun yksilöt säästävät tai sijoittavat, rahat kanavoituvat eteenpäin: yrityksiin, projekteihin, kehityshankkeisiin. Finanssialalla on merkittävä rooli näiden rahojen ohjaamisessa – rahoitusvirtojen kautta voidaan vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan yhteiskunta kehittyy. Tämä tekee finanssialasta keskeisen toimijan myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Rahaa ei ohjata enää pelkästään taloudellisen tuoton perusteella, vaan osana päätöksentekoa tarkastellaan myös ilmasto- ja luontokysymyksiä.

Ilmasto- ja luontoarvot ovat osa taloudellista kestävyyttä. EU-sääntely, kuten EU-taksonomia ja kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR), ohjaavat rahoitusalaa tunnistamaan ja huomioimaan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan. Useat alan toimijat ovat tämän lisäksi asettaneet omia tavoitteitaan, jotka ylittävät lainsäädännön minimitason. Yhteiskunnallisen kestävyyden edistäminen luo arvoa samalla tavalla kuin muukin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja riskien hallinta.

Yhä useampi finanssialan toimija nostaa vastuullisuuden osaksi strategiaansa – ei vain siksi, että pitää, vaan siksi että kannattaa. Kun teemat on valittu olennaisuuteen perustuen ja ne näkyvät strategiassa ja käytännön toimissa, vastuullisuudesta tulee todennettavaa ja läpinäkyvää. Kestävyysraportti tarjoaakin ikkunan siihen, mihin vastuullisuuden painopisteet aidosti asettuvat ja miten niitä viedään eteenpäin.

Finanssialan vastuullisuus ei aina näy, mutta sillä on vaikutus

Finanssiala ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan vastuullisuudesta. Mutta ehkä sen pitäisi.
Vastuullisuus on kierrätystä ja työyhteisön hyvinvointia, mutta myös arjen ratkaisuja, taloudellista turvaa, rahoitusvirtojen ohjaamista kestäviin kohteisiin ja hyvästä hallintotavasta huolehtimista. Finanssiala tukee tätä kaikkea.

Kirjoittaja on Säästöpankkiryhmän vt. vastuullisuusjohtaja Laura Ylimäki. Kirjoitus on julkaisu aiemmin Kauppalehden blogissa.