Vastavalmistuneiden työttömyys nousussa – tilanne ei ole toivoton

Valmistuin aikoinani alkuvuonna 2000 ja pääsin saman tien töihin erääseen varainhoitoyhtiöön. Silloin elettiin teknologiahuumaa, jonka yhtenä ikimuistoisena ilmentymänä tuhannet ihmiset jonottivat listautuvien nettiyhtiöiden osakkeita talvipakkasessa Helsingin Aleksanterinkadulla.

Muutama viikko työurani alun jälkeen teknologiakupla puhkesi ja Helsingin pörssin lähes 100 prosentin vuosituotot kääntyivät kymmenien prosenttien miinuksiksi.

Minä sain pitää työpaikkani, mutta jälkeenpäin olen monta kertaa ajatellut, että olisinkohan tullut palkatuksi, jos olisin valmistunut vain muutamia kuukausia myöhemmin. Urani alkumetrit olisivat voineet olla kovinkin erilaiset.

Niin epäreilua kuin se onkin, valmistumisajankohdalla on väliä. Heikkoon talouden suhdanteeseen valmistuneiden tulotaso voi jäädä pitkäksi aikaa, tai jopa pysyvästi, heikommaksi kuin hyvään taloustilanteeseen valmistuneilla.

Vastaavia tuloksia saatiin myös tuoreessa suomalaisessa väitöstutkimuksessa, joka kertoo, että se milloin synnyt ja millaisessa ajassa elät vaikuttaa talouteesi paljon. Niin tuloihin, kulutukseen kuin varallisuuteenkin.

Tämä mielessä olen seurannut huolestunein silmin Suomen työmarkkinoiden kehitystä viime aikoina. Yleisestikin ottaen työttömyys on ollut nousussa ja sama on nähtävissä vastavalmistuneiden osalta. Akavan tuoreimman työttömyys- ja lomautuskatsauksen mukaan vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut nopeasti. Lähtötaso oli toki hyvä, eikä vielä olla 10 vuoden takaisissa luvuissa. Mutta suunta on huolestuttava.

Huono startti uralle voi jättää jälkeensä taloudellisten haasteiden lisäksi myös henkisiä arpia. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat erityisen herkkiä taloudellisten olosuhteiden vaikutuksille.

Laman aikana aikuistuneet suhtautuvat todennäköisemmin pessimistisemmin tulevaisuuteensa kuin parempina aikoina itsenäisen elämänsä aloittaneet nuoret. Pahimmillaan nuorena omaksuttu pessimismi omien etenemismahdollisuuksien suhteen voi jäädä pysyväksi ajattelutavaksi.

Passivoitua ei kannata

Helsingin Sanomissa oli äskettäin artikkeli opiskelijanuorista, jotka pelkäävät valmistuvansa työttömäksi. Omaan mieleeni jäi kummittelemaan maininta nuoresta, joka ei ole hakenut työpaikkoja, koska ei halua pahoittaa mieltään (kun ei niitä saa). Ymmärrän hyvin, että nykyisessä työtilanteessa työpaikan hakeminen voi tuntua toivottomalta. Passivoitua ei kuitenkaan kannata.

Tilanne ei ole nimittäin aivan toivoton. Suomen talous on elpynyt jo jonkin aikaa ja tyypillisesti tämä näkyy myönteisesti myös työmarkkinoilla, joskin viiveellä.

Toisaalta Trumpin aloittama kauppasota luo tällä hetkellä ison epävarmuuden pilven tulevaisuuden ylle. Pahimmillaan Suomen talouden orastava elpyminen voi lässähtää.

Mutta myös pitkän ajan trendit puhuvat sen puolesta, että se oma työpaikka tulevaisuudessa löytyy, vaikka alussa olisikin hankalaa. Vanhenevassa Suomessa on enemmänkin pulaa kuin ylitarjontaa työikäisistä ihmisistä. Tämä on näkynyt myös siinä, että yritykset ovat jo pitkään raportoineet, että osaavia työntekijöitä on vaikea löytää. Osaajille on jatkossakin tarvetta, vaikka hetkelliset suhdanteet näkymiä kiusaavatkin.

Vuoden alussa työvoimapalvelut siirtyivät TE-toimistoilta kunnille. Toivoa täytyy, että kunnat ovat hyvässä valmiudessa auttamaan erityisesti nuoria työttömiä, vaikka toiminnan käynnistäminen varmasti vie alussa ylimääräistä huomiota. Nuorten auttaminen uran alkumetreillä on erittäin tärkeää ja sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia – niin taloudellisia kuin henkisiäkin.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.