Etätyö on tullut jäädäkseen – miltä salkunhoitajan etätyöarki näyttää?

Etätyö on mullistanut työntekemisen mallit viimeisen vuoden aikana. Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat työskentelevät pääasiassa myös kotoa käsin. Miten työpäivät sujuvat kaukana kollegoista tai asiakkaista? Omaa etätyöarkeaan avaa Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitaja Tatu Paasimaa.

Tatu Paasimaa
Jos et ole tehnyt tietotyötä etänä viimeisen reilun vuoden aikana kuulut Suomessa selkeään vähemmistöön. Itse olen työskennellyt kotoa käsin käytännössä katsoen maaliskuusta 2020 alkaen. Toimistolla olen käynyt muutaman kerran lähinnä iltaisin tai viikonloppuisin hakemassa tarvikkeita tai päivittämässä tiedostoja. Ymmärrän tietenkin, kuinka etuoikeutetussa asemassa olen. Monessa ammatissa etätyöt ovat täysin mahdottomia eivätkä ne kaikissa tietotöissäkään ole mitenkään itsestään selvyyksiä.

Suomi on etätöiden suurvalta

Törmäsin hiljattain Eurostatin tutkimukseen etätöiden yleisyydestä viime vuonna Euroopassa. Vähemmän yllättäen Suomi on etätöiden suurvalta. Suomessa koronavuonna 2020 neljännes kaikista työntekijöistä, eniten koko Euroopassa, työskenteli suurimmaksi osaksi kotoa käsin. Syyt ykkössijalle lienevät melko selvät:

  1. Tietotöiden osuus kaikista työtehtävistä on suuri
  2. Tietoverkkoyhteydet ovat kattavat, nopeat ja edulliset
  3. Suomessa on paljon yhden hengen talouksia
  4. Etätöihin suhtauduttiin suopeasti jo ennen koronakriisiä

 

Listaa voisi jatkaa pidemmällekin.

Etätyö salkunhoitajan silmin

Salkunhoitajan työ lienee yksi helpoimmista muuntaa kokonaan etätöiksi, mutta täysin vaivatonta se ei tietenkään ole. Tietotekninen puoli tukee etätyötä mallikkaasti: pääomamarkkinoita voi seurata, vaikka iPadilta, lisänäyttöjen kanssa kauppojen tekeminen ei ole ongelma ja TEAMS-kokoukset ovat kelpo tapa tavata kollegoita ja asiakkaita. Hankalin asia etätyöskentelyssä ei olekaan itse työ.

Jatkuvan etätyön suurin ongelma on ollut erottaa työ muusta elämästä. Perinteisesti työpäivä päättyy, kun poistuu toimistolta, mutta etätyöaikana tuo symbolisesti tärkeä irtautuminen puuttuu. Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa kokee olevansa jatkuvasti töissä. Se on varmin tapa polttaa itsensä loppuun.

Itselle suurin läpimurto oli ymmärtää, että ei kannata yrittää tehdä töitä kotona kuten tekee niitä toimistossa. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi työn jaksottaminen ja taukojen pitäminen on etätyössä ensiarvoisen tärkeää. Lounastunnin korvaaminen reippaalla kävelyllä tai juoksulenkillä, tai iltapäivän katkaiseminen leikkituokiolla lapsen kanssa antaa kummasti virtaa loppupäivään. Ja sitten kun työpäivä on purkissa, on tärkeä laittaa läppäri ja muut työvälineet pois näkyvistä, että alitajuntakin tajuaa vaihtaa vapaalle.

Mitä etätyölle tapahtuu jatkossa?

Mutta mitä etätöille tapahtuu pandemian väistyttyä? Jos palataan ajassa taaksepäin viime kevääseen, useat yritykset puhuivat etätöistä uutena normaalina. Perinteisemmästä toimistotyöskentelystä puhuttiin menneenä aikana: ihmiset eivät välttämättä enää koskaan työskentele isoissa joukoissa samoissa tiloissa.

Nyt vuotta myöhemmin näyttää selvältä, että perinteisemmällä toimistotyöllä on tulevaisuus myös pandemian jälkeen. Usein työnteon uudistajanakin mielletty Google esimerkiksi sanoi ”suurimpien innovaatioiden syntyvän sattumanvaraisista kohtaamisista toimistolla”. 

Ja hyvä näin. Pakko myöntää, että kaipaan kovasti paluuta kollegoiden kanssa samaan tilaan vaihtamaan ajatuksia. Sähköpostit, etäpalaverit ja chat-viestit ovat mahtavia keksintöjä, mutta parhaatkaan teknologiset läpimurrot eivät korvaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta.  

Törmäsin myös toiseen tutkimukseen samasta aiheesta. CFA Instituutti oli tutkinut etätyötä monelta kantilta vuonna 2020 ja verrannut sitä koronaa edeltävään aikaan. Kyselytutkimus koski pelkästään varainhoitoalaa, mutta uskoisin sen edustavan melko hyvin myös tietotyötä yleisesti. Yli 80% kyselyyn vastaajista uskoi jatkavansa etätöitä merkittävissä määrin myös pandemian jälkeen. Yli puolet vastaajista koki tehokkuutensa kasvaneen etätyöaikana, hieman alle viidennes koki tehokkuuden laskeneen. Suurimmat muutokset etätyöhön suhtautumisessa olivat tehneet työantajat. Vahvan suosituksen etätyön mahdollisuudelle antoi viime vuonna 77 % firmoista kun ennen vuotta 2020 vastaava luku oli vain 15 %.

Henkilökohtaisesti kuulun edeltävissä kysymyksissä enemmistöön: olen kokenut työntekoni tehostuvan ja aion jatkaa etätöitä ainakin satunnaisesti vaikka vanha normaali koittaisikin. Samoin enemmistöön kuuluu myös työnantajani Säästöpankin Varainhoito. Etätyöhön suhtautuminen oli varovaisen positiivista toki ennenkin, mutta nyt siihen kannustetaan voimallisesti ja hybridimalliin aiotaan panostaa myös toimistoille paluun jälkeen.

Tatu Paasimaa
Tatu Paasimaa toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...