Kauppasota ja euroalueen vastakkaiset voimat korkomarkkinoilla muovaavat sijoittajan pelikenttää

Yhdysvaltojen aloittama kauppasota on tuonut mukanaan merkittäviä vaikutuksia globaaliin talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Kauppasodan seurauksena talouskasvu hidastunee, kun lisääntynyt epävarmuus vaikuttaa yritysten investointipäätöksiin sekä kuluttajien luottamukseen ja ostopäätöksiin. Vaikutukset rahoitusmarkkinoihin olivat alkuun dramaattisia, mutta suuri osa eniten laskeneista omaisuuslajeista on kirjoitushetkellä korjannut lähes koko laskun. Euroalueen valtionlainamarkkina toimi Saksan johdolla tuolloin pitkälti niin kuin valtionlainoilla on tapana eli turvasatamana, kun Saksan korot laskivat osakemarkkinoiden laskiessa. Yhdysvalloissa myös valtionlainamarkkina oireili samaan aikaan osakemarkkinoiden kanssa, mikä on hyvin huolestuttavaa.

Saksan investointitarpeet ja EKP:n kevenevä rahapolitiikka vetävät korkoja eri suuntiin

Saksa on perinteisesti ollut tunnettu tiukasta finanssipolitiikastaan ja velkajarrusta, joka on auttanut vähentämään maan julkista velkaa merkittävästi. Saksa päätti helmikuun vaalien jälkeen muokata velkajarrua joustavammaksi, mikä mahdollistaa 500 miljardin euron julkiset investoinnit infrastruktuuriin ja puolustusmenojen kasvattamisen. Päätös avaa oven velkatyökalun käyttöön talouskasvun tukemiseksi, mutta samalla se lisää Saksan velkaantumista, mikä mahdollisesti luo painetta korkeammille Saksan koroille.

Euroopan keskuspankki aloitti rahapolitiikan keventämisen ohjauskoronlaskujen muodossa viime kesänä ja seuraavassa kokouksessa siltä odotetaan kahdeksatta peräkkäistä 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua. Markkinat odottavat senkin jälkeen vielä ainakin yhtä laskua loppuvuodelle, koska inflaation pelätään painuvan alle tavoitetason. Kauppasota näyttää kiihdyttäneet euroalueen disinflaatiokehitystä entisestään. Kiinan deflaatiokehitys, euron vahvistuminen ja hyödykemarkkinan lasku tulevat vaikuttamaan euroalueen inflaatioon. Jo ennestään matala talouskasvu ja palkkakehitys olivat tukeneet inflaatiokehitystä kohti tavoitetta.

EKP:n rahapolitiikan kevennyssykli ja Saksan lisävelkaantuminen ovat kaksi eri suuntaista ajuria, jotka vaikuttavat euroalueen korkomarkkinoihin. EKP pyrkii laskemaan korkoja ja elvyttämään taloutta, kun taas Saksa lisää velkaantumistaan, mikä mahdollisesti nostaa korkoja. Lisäksi kauppasodan varjo painaa kaikkialla, joten vähäriskiset korkosijoitukset, kuten valtionlainat ja rahamarkkinasijoitukset, ovat nyt tärkeitä työkaluja sijoittajan salkussa riskin tasapainottamiseen. Ne tarjoavat vakautta ja suojaa markkinoiden heilahteluilta. Valtionlainat, euroalueella erityisesti Saksan, ovat perinteisesti olleet turvallisia sijoituskohteita, jotka tarjoavat ennustettavaa tuottoa ja vähäistä riskiä. Rahamarkkinasijoitukset toimivat likviditeettipuskurina, joka mahdollistaa nopean pääsyn varoihin tarvittaessa. Ne ovat erityisen hyödyllisiä epävarmoina aikoina, jolloin markkinoiden volatiliteetti eli heilunta on suurta.

Mikko Rautiainen
salkunhoitaja, Sp-Rahastoyhtiö Oy