Aktiivinen vai passiivinen sijoittaminen? Vai sittenkin sekä että?

Jos olet seurannut sijoittamiseen tai säästämiseen liittyvää keskustelua, olet varmasti törmännyt termeihin aktiivinen ja passiivinen sijoittaminen. Vaihtoehdoista pyritään löytämään voittaja – oma näkemykseni on se, että molempia tarvitaan, kirjoittaa osakesalkunhoitaja Tatu Paasimaa.

Tatu Paasimaa

Mitä eroa on aktiivisella ja passiivisella sijoittamisella? Termit haltuun

 Varainhoidon palvelujen ympärillä viime aikoina villinä pyörinyt keskustelu tuntuu pakonomaisesti etsivän vastausta kysymykseen, kannattaako valita aktiivinen vai passiivinen sijoittaminen. Kysymyksenasettelu on mielestäni väärä. Lisäksi keskustelussa on useita väärinymmärryksiä ja valuvikoja. 

Käydään ensin läpi alan termistöä. 

Passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan strategiaa, jossa sijoitetaan johonkin tiettyyn omaisuusluokkaan markkina-arvon mukaan. Otetaan esimerkiksi piensijoittajien suosituin omaisuuslaji, osakkeet. Osakkeisiin sijoittava passiivinen sijoittaja ei pyri saamaan omille osakesijoituksilleen parempaa tuottoa kuin mitä osakemarkkina tuottaa kokonaisuutena, vaan nimenomaan juuri tuon markkinatuoton.

Passiivinen sijoittaja valitsee esimerkiksi osakeindeksin, jonka tuoton haluaa, ja sen jälkeen järjestelee omistuksensa niin, että saa salkulleen indeksin tuoton. Helpoiten se nykyään onnistuu sijoittamalla indeksirahastoon tai pörssilistattuun rahastoon, ns. ETF:ään.

Aktiivisessa sijoittamisessa sijoittaja puolestaan yrittää saada sijoituksilleen markkinoita parempaa tuottoa. Edellistä esimerkkiä käyttäen, aktiivinen sijoittaja ei halua omistaa indeksin kaikkia osakkeita, vaan ainoastaan ne joiden tuottopotentiaalin uskoo olevan keskiarvoa parempi. Yhtiöitä tutkimalla ja markkinoita seuraamalla aktiivinen sijoittaja laskee osakkeille käyvät arvot, ja sen jälkeen ostaa salkkuunsa ”halpoja” osakkeita ja välttää ”kalliita”. 

Tämä arvon määrittely mahdollistaa aktiivisen sijoitusstrategian, mutta on samalla sen suurin heikkous. Kuinka määritellä osakkeen arvo luotettavasti? Aktiivisen sijoittajan pulma ei pääty edes ”oikean” arvon määritykseen. Niin kauan kuin markkina on arvosta eri mieltä, sijoitus ei saavuta toivottua potentiaalia.

Aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen ongelmakohdat

Miksi kukaan haluaisi valita vain passiivisen sijoittamisen tarjoaman markkinatuoton, kun tarjolla on myös aktiivisia varainhoitajia, joiden päämääränä on korkeampien tuottojen ansaitseminen? 

Syitä on oikeastaan kaksi: aktiivisen sijoittamisen hinta sekä keskinkertaiset tuotot. Minkä tahansa omaisuuserän arvon määritys on hankalaa, eivätkä markkinahinnat usein reagoi aktiivisen sijoittajan odottamalla tavalla. Osin siksi valitettavan suuri osa aktiivisista varainhoitajista jää jälkeen markkinatuotoista. Aktiiviseen arvon määritykseen myös kuluu aikaa ja resursseja, jonka takia aktiivisesta varainhoidosta veloitetaan jonkin verran passiivista korkeampi hinta.

Myös passiivisessa sijoittamisessa on monia sudenkuoppia. Ensinnäkin, koska luonnollisesti myös passiivisesta varainhoidosta veloitetaan maksua, jäävät toteutuneet tuotot markkinatuotoista jälkeen. Toiseksi, passiivinen sijoittaja ostaa kritiikittömästi kaikkea, mitä indeksissä on. Passiivinen sijoittaja ei yritä tutkia yritysten tuloslaskelmia tai taseita tai tulevaisuudennäkymiä, eikä yritä määrittää yrityksen liiketoiminnan järkevyyttä – saati haastaa sitä. 

Passiivisen sijoittamisen yleistyessä aktiivisten sijoittajien tuottomahdollisuudet kasvavat

Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että passiivinen sijoittaja ei tiedä mitä hänen sijoituskohteissaan tapahtuu. Hän ei välitä, koska hän luottaa siihen, että aktiivinen sijoittaja tutkii sijoituskohteet ja kertoo hänelle vain hinnan, jolla ostaa niitä. Ei ole vaikea hahmottaa, että passiivisen omistamisen kasvaessa hintavääristymät lisääntyvät. Onkin selvää, että passiivinen sijoittaminen ei voi koskaan kattaa kaikkea omistamista. Pelkkä ajatuskin siitä tuntuu mahdottomalta. Markkinat tarvitsevat toimiakseen aktiivista arvonmääritystä. 

Passiivinen sijoittaja tarvitsee aktiivista sijoittajaa. Ja mitä suurempi osuus omistajista liikkuu laumana markkinahintojen mukaan, sen helpompaa jäljellä olevilla aktiivisilla sijoittajilla on löytää hintavääristymiä ja hyötyä niistä.

Aktiivinen vai passiivinen? – kysymyksenasettelu on harhaanjohtava

Tästä näkökulmasta kysymyksenasettelu aktiivinen vai passiivinen? on mielestäni harhaanjohtava. Lähestyminen tulisi pikemminkin olla aktiivinen ja passiivinen. Passiivinen sijoittaminen on tullut jäädäkseen, mutta se ei voi koskaan toimia ilman aktiivista sijoittamista. Nämä kaksi ylätason strategiaa toimivat toistensa täydentäjinä, eivät korvaajina. Yhdistämällä aktiivista ja passiivista sijoittamista on mahdollista saada hyötyjä molemmista ja parantaa salkun riskikorjattua tuottoa. 

Passiivisen sijoittamisen ehkä suurimmaksi ansioksi voidaan lukea ketjureaktion käynnistäminen, joka laski sijoittamisen kuluja kautta linjan sekä toi kattavia sijoitustuotteita ja -ratkaisuja piensijoittajien ulottuville. Siinä missä sijoittaminen oli ennen pitkälti tiettyjen rahapiirien etuoikeus, on se tänä päivänä suurten massojen saavutettavissa.

Tatu Paasimaa


Tatu Paasimaa toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä. 

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

Lue myös pääekonomisti Timo Vesalan blogikirjoitus: Indeksisijoittamisen järki ja tunteet

 

Tutustu myös aikaisempiin salkunhoitajien blogeihin:

Jo päivän poissaolo markkinoilta voi tulla kalliiksi sijoituksillesi

Korkosalkunhoitaja Mikko Rautiainen: Haastava alkuvuosi korkosijoittajalle – jälleen kerran

Osakesalkunhoitaja Anders Pelli: Megatrendit sijoittamisessa – näin torjut ilmastonmuutosta

Korkosalkunhoitaja Ilkka Laru: Sijoitusmarkkinat 2018 - kokonaisuuden analyysia ja miltä vuosi 2019 näyttää?

Kirjoitettu
Kategoriat
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...