Sijoitusmarkkinat 2018 – kokonaisuuden analyysiä ja miltä vuosi 2019 näyttää?

”Vuosi 2018 oli sijoittajille vuosi, jonka moni haluaisi unohtaa. Vuoden lopussa lähes kaikkien sijoitusluokkien tuotto oli miinusmerkkinen. Ainoana poikkeuksena olivat euroalueen ydinmaiden valtionlainamarkkinat ja muutama kehittyvien maiden osakemarkkina, esimerkiksi Brasiliassa”, kirjoittaa Sp-Rahastoyhtiön korkosalkunhoitaja Ilkka Laru tammikuun 2019 blogikirjoituksessaan. Mitä oikeastaan tapahtui? Entä miltä tulevaisuus näyttää? Lue Larun analyysi.

Ilkka Laru

Draaman kaari sijoitusmarkkinoilla 2018 

Sijoittaminen on haastavaa ja vain harva, edes sijoittamisen ammattilainen, onnistuu ennusteissaan täydellisesti - puhumattakaan siitä, että pystyisi ennustamaan oikein jokaisella kerralla. Ymmärrys talouden toiminnasta sekä korko- ja osakemarkkinoista helpottaa sijoittamista, mutta harva pystyy ennustamaan tarkasti tulevat tapahtumat ja kurssien suunnat. Erityisen vaikeaa on sijoitusten ajoittaminen. Matkan varrella on paljon epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa markkinoihin.

Ihmisillä on tarve saada selitys kaikelle tapahtuneelle – sille, miksi ja miten asiat ovat tapahtuneet. Kaikkein helpoin tapa on jälkikäteen selittää tapahtumat ja niihin vaikuttaneet syyt. Niinpä viime vuoden vaikealle sijoitusmarkkinallekin löytyy jälkikäteen tarinallinen viitekehikko, jolla tapahtumia on ”helppo” selittää. Vielä vuoden 2018 tammikuussa markkinoiden arvostukset olivat nousussa ja harva osasi ennustaa oikein loppuvuoden markkinakehitystä.

Vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti Yhdysvalloissa pitkään

Ehkä selkeimmin kuluvan noususuhdanteen kuva piirtyy Yhdysvalloissa, jossa vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä maan keskuspankki ryhtyi voimakkaisiin taloutta elvyttäviin toimenpiteisiin talouden laskusuuntauksen kääntämiseksi nousuun. Ohjauskoron vaihteluväli laskettiin käytännössä nollaan ja keskuspankki ylläpiti markkinoiden likviditeettiä aloittamalla korkomarkkinoilla arvopapereiden kuukausittaiset ostot. Samankaltaiseen operaatioon lähtivät tahoillansa myös Euroopan ja Japanin keskuspankit. 

Yhdysvaltojen talouskasvu sai keskuspankin toimenpiteiden seurauksena vauhtia ja pankki aloittikin rahapolitiikan normalisoimisen vuoden 2015 joulukuussa, kun ohjauskorkoa nostettiin ensimmäisen kerran nollatasolta. Sittemmin ohjauskoron nostoja on nopeutettu ja osto-ohjelma on muuttunut pankin taseen pienentämiseksi, kun kuukausittaiset ostot on lopetettu ja pankki ei enää uusi kaikkia taseessaan erääntyviä sijoituksia. Saavutetusta vahvasta talouskasvusta ja historiallisen alhaisille tasoille laskeneesta työttömyydestä huolimatta inflaatiokehitys on ollut maltillista. Vasta viime aikoina keskituntiansiot ovat olleet nousussa ja palkkainflaatio osoittanut kasvun merkkejä. 

Jälkeenpäin tarkasteltuna Yhdysvaltojen talous on finanssikriisin vuoksi käynyt ehkä syvemmällä kuin aikoinaan oletettiin. Tästä kertoo talouden hidas elpyminen ja pitkä aika, jonka keskuspankki on joutunut kevyellä rahapolitiikallaan taloutta tukemaan. Vielä tällä hetkelläkin rahapolitiikkaa voidaan pitää taloutta tukevana, kun pankin ohjauskoron oletetaan olevan niin sanotun luonnollisen tasonsa alapuolella. Tason, jolla rahapolitiikka ei ole taloutta tukevaa tai sitä rajoittavaa. Tässä käytän sanaa ”oletetaan”, koska ohjauskoron luonnollinen taso ei ole yksiselitteinen. Sen arvioidaan olevan jossain 2,5 ja 3,5 prosentin välissä ja vaihtelevan eri taloustilanteiden mukaan. Tuo pitkä kevyen rahapolitiikan jakso ehkä selittää sen, miksi sijoitusten arvot nousivat niinkin korkealle kuin ne nousivat ja miksi markkinoiden myyntireaktio oli niin voimakas epävarmuuden noustua riittävän suureksi. 

Sijoitusmarkkinoiden näkymät olivat hyvät vielä vuoden 2018 alussa

Taloudellisen taantuman ja kevyen rahapolitiikan aikana sijoittajat siirtyivät tuottavia sijoituskohteita etsiessään maailmanlaajuisesti yhä riskillisempiin sijoituskohteisiin. Samaan aikaan eri alueiden taloudet sattuivat kasvamaan yhtäaikaisesti, joka loi markkinoille hyvän sijoitustunnelman. Yhdysvalloissa keskus-pankin kevyen rahapolitiikan lisäksi uusi hallinto leikkasi veroja ja kasvatti julkista kulutusta, mikä vauhditti talouskasvua ja nosti markkinoiden arvostuksia vielä korkeammalle. Tässä suotuisassa sijoitusympäristössä sijoitusten arvot nousivat tasoille, jotka edellyttivät vahvan kasvun jatkumista. 

Vuoden 2018 alkaessa sijoitusmarkkinoiden näkymät olivat vielä hyvät. Sijoittajien epävarmuutta kasvattivat kuitenkin merkit maailmantalouden hidastuvasta kasvusta ja pelko keskuspankkien rahapolitiikan kiristymisestä. Odotettavissa oli, että rahan hinnan kallistuessa ja rahoituskustannusten noustessa yritysten tuloksentekokyky vaikeutuisi. Markkinoiden epävarmuus kasvoi entisestään, kun Yhdysvaltojen presidentti aloitti kauppasotaretoriikkansa ja nosti teräksen ja alumiinin tuontitulleja. 

Vuoden lopulla Yhdysvaltojen keskuspankki indikoi kiristävänsä rahapolitiikkaa nopeammin kuin markkinat näkivät tarpeellisena. Tilannetta ei helpottanut se, että samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasodan uhka oli kärjistymässä. Epävarmuuden kasvu ja odotus korkeammasta ohjauskorosta sai sijoittajat keventämään voimakkaasti sijoitussalkkujensa riskiä. Osakemarkkinoilla kurssit laskivat ja riskillisiltä yrityslainoilta vaaditut tuottolisät nousivat. 

Miltä vuoden 2019 sijoitusmarkkinat näyttävät?

Ja sitten se vaikein osuus. Miten tästä eteenpäin? Viime vuoden lopun markkinoiden voimakas negatiivinen reaktio sai Yhdysvaltojen keskuspankin muuttamaan viestintäänsä markkinaystävällisemmäksi. Pankki on tuskin muuttanut tavoitteitansa rahapolitiikan normalisoimisesta, mutta huomioi markkinat aikaisempaa enemmän. Liian kireäksi tulkittu rahapolitiikka voi kääntää sijoitusmarkkinat laskuun ja vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien talousluottamukseen ja hidastaa talouskasvua. Saman oletan koskevan Euroopan keskuspankkia. 

Yhdysvalloissa kuluttaja voi kuitenkin vielä tällä hetkellä hyvin ja talouden odotetaan kasvavan alkaneena vuonna suhteellisen hyvällä tasolla. Keskuspankki nostaa ohjauskorkoansa vuoden aikana kerran tai kaksi ennen kuin talouskasvu maltillistuu riittävästi ehkä vuoden 2020 aikana. Taantumaan talous ei taitu tänä vuonna. Osakemarkkinoilla kurssit ovat vuoden lopun voimakkaan laskun jälkeen korjanneet nyt tammikuun alussa yllättävän paljonkin ylöspäin. Liikkeen voimakkuus kertoo siitä, että kurssit myytiin riskin kevennyksen yhteydessä todennäköisesti liian alas. Yhdysvalloissa on osakemarkkinoilla nyt takana neljä perättäistä nousuviikkoa, jota ei ole pitkään aikaan tapahtunut. Pitääkö tasot, jää nähtäväksi. Kauppasotajännitteet, hallinnon osittainen sulku ja velkakaton lähestyminen ovat epävarmuustekijöitä, jotka voivat muuttaa markkinoiden suuntaa.

Markkinoiden tilanne euroalueella tammikuussa 2019 

Euroopassa talousnäkymät ovat heikentyneet ja poliittisten riskien rooli on korostunut. Kevyen rahapolitiikan ja maailmantalouden kasvun tukemina Euroopan talous kasvaa vielä maltillisesti ja työttömyys on pienentynyt. Maailman talouskasvun hidastuminen ja kauppasotajännitteet heijastuvat kuitenkin vienti-painotteiseen Eurooppaan. Taloudesta saatavat luvut kertovat epävarmuuden kasvusta ja talouskasvun odotettavissa olevasta hidastumisesta. Euroopan keskuspankki ei ole pystynyt normalisoimaan rahapolitiikkaansa haluamallaan tavalla, mutta uskon, että pankki pystyy tarvittaessa tukemaan markkinoita mandaattinsa mukaisesti, jos talouskasvu hidastuisi voimakkaasti. 

Mitä nämä näkymät tarkoittavat alkaneen vuoden euroalueen sijoitusmarkkinoille? Markkinakoroissa ei ole nousupaineita ja keskuspankin rahapolitiikan normalisointi mahdollisesti viivästyy. Lyhyiden markkinakorkojen tuotto on miinusmerkkinen, eivätkä ne tarjoa sijoituksille parkkipaikkaa, kuten vastaavat korot Yhdysvalloissa. Osakemarkkinoilla yritysten viime vuoden lopun tulostaso on vielä hyvä, mutta näkymät ovat jatkossa epävarmemmat. Tuloskasvuennusteita tarkistetaankin todennäköisesti alaspäin. Epävarmuuden myötä osakekursseissa on odotettavissa heiluntaa. 

Hajauttamisen merkitys korostuu epävarmassa taloustilanteessa

Mennyt vuosi oli kaikille sijoittajille haastava. Siitä huolimatta, että alkaneen vuoden sijoitusnäkymiin vaikuttaa useampi epävarmuustekijä, sijoittajan ei kannata poistua kokonaan markkinoilta. Vaikka menneisyys ei ole tae tulevasta, osakemarkkinat ovat pidemmällä aikavälillä palautuneet kurssilaskuista. Sijoitusten hajauttaminen sekä ajallisesti että eri sijoitusluokkiin pienentää riskiä. Lisäksi osa sijoitusmarkkinoita varjostavista epävarmuustekijöistä on hallinnollisella päätöksellä poistettavissa. 


Ilkka Laru

Ilkka Laru toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.  

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

 

Tutustu myös muihin salkunhoitajien blogeihi:

Megatrendit sijoittamisessa - näin torjut ilmastonmuutosta

Haastava alkuvuosi korkosijoittajalle – jälleen kerran

 

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
...