Usko tai älä – Suomen talous on elpynyt jo tovin

Suomen talous ajautui taantumaan vuonna 2023. Bruttokansantuote supistui tuolloin kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin, mikä on yksi taantuman määritelmistä.

Tämän jälkeen Suomen talous on kuitenkin elpynyt. Suomen BKT on ollut kasvussa vuodentakaisesta jo neljä vuosineljännestä peräkkäin mukaan lukien ennakkotilastot tämän vuoden toiselta vuosineljännekseltä. Kasvu on kyllä ollut varsin vaatimatonta, mutta plusmerkkistä kuitenkin.

Ihmisten mielikuvat Suomen talouden tilasta ovat kuitenkin todellisuutta murheellisempia. Tilastokeskuksen tekemässä Kuluttajien luottamus -kyselyssä kysytään kuukausittain, miten vastaajat arvioivat Suomen talouden tilaa vuoden takaiseen verrattuna. Heinäkuussa vastaajista lähes 60 % piti taloustilannetta huonompana kuin vuosi sitten.

Pitkässä juoksussa ihmisten arviot talouskehityksestä ovat kulkeneet suurin piirtein käsi kädessä todellisen kehityksen kanssa, mutta viime vuosia leimaa se, että ihmisten näkemykset taloudesta ovat vaisua todellisuuttakin heikompia.

Mistä vastaajien pessimismi johtuu?

BKT on laajin taloudellista aktiviteettia kuvaava mittari, minkä vuoksi me ekonomistit tykkäämme seurata sitä. BKT:n taustalla toki tapahtuu paljon todellisia arjen asioita; kuinka paljon ihmiset ostavat tuotteita ja palveluita, tekevätkö yritykset investointipäätöksiä, paljonko aktiviteettia on julkisella sektorilla jne.

Mutta ihmiset kokevat talouden ennen kaikkea oman arjen kautta – eivät tilastojen. Tulokehitys, työllisyystilanne, yrittäjän tilauskirja – nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat suoraan tunteeseen talouden tilasta.

Toki talouden elpyminen näkyy näissä kaikissa, mutta ei välttämättä aivan suoraviivaisesti. Esimerkiksi kotitalouksien ostovoima on kasvanut jo yli vuoden, mutta taso on edelleen matalammalla kuin ennen inflaation ryöpsähtämistä vuonna 2021. Moni muistelee vielä ”vanhoja hyviä aikoja”. Lisäksi yleinen epävarmuus pitää kuluttajat varovaisina ja aiempaa suurempi osa tuloista ohjautuu tällä hetkellä säästöihin, ei kulutukseen.

Työllisyystilanne myös huolestuttaa monia, eikä suotta. Suomessa työttömyys on yli 9 %, kun se vielä muutama vuosi sitten oli noin 6,5 %. Työllisyystilanne reagoi tyypillisesti talouden käänteisiin viiveellä. Tilanne on edelleen kehno, mutta pieniä elpymisen merkkejä on sielläkin jo nähtävissä. Yksityisellä sektorilla työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun. Julkisella sektorilla sen sijaan työllisten määrä yhä vähenee.

Narratiivit vaikuttavat talouskehitykseen

Oma merkityksensä voi myös olla yleisellä mielialalla, joka välittyy median ja kahvipöytäkeskustelujen kautta. Väittäisin, että tämä yleinen mieliala on Suomessa varsin pessimistinen. Isossa kuvassa Suomen talouskehitys on ollut vaisua jo toistakymmentä vuotta, joten pessimismille on perusteensa. Mutta sen ei pitäisi estää näkemästä myös positiivista kehitystä, silloin kun sitä tapahtuu.

Nobelisti Robert Shiller on kehittänyt käsitteen ”Kerronnallinen taloustiede” (Narrative economics). Se korostaa tarinoiden (narratiivien) roolia taloudellisessa käyttäytymisessä ja markkinailmiöissä. Shillerin mukaan ihmiset eivät tee taloudellisia päätöksiä pelkästään rationaalisen tiedon perusteella, vaan heitä ohjaavat jaetut kertomukset, jotka leviävät yhteiskunnassa kuin virukset. Suomessa tämä narratiivi on varsin negatiivinen, ehkä liiankin?

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.