Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistan monet kasvot – mitä sopu tarkoittaisi?

Kuluvan vuoden tuotot sijoitusmarkkinoilla ovat olleet yllättävän hyvät maailmantalouden hidastu-vat kasvunäkymät ja kauppasotajännitteet huomioiden. Yhdysvalloissa S&P 500 –osakeindeksi, joka kuvaa Yhdysvaltojen 500 suurimman pörssiyrityksen osakkeiden kurssikehitystä, on noussut vuoden alusta noin 25 % tähän päivään mennessä.

Euroopassa vastaavasti STOXX 600 –osakeindeksi, joka taas kuvaa alueen 17 maan suurten, keski-suurten ja pienten yritysten osakkeiden kurssikehitystä, on noussut noin 21 %. Myös valtiolainojen ja riskillisten korkosijoitusluokkien tuotot ovat olleet hyvät. 

Keskuspankkien rahapolitiikan seuraus

Heikot talousnäkymät ja kasvanut epävarmuus ovat saaneet keskuspankit tukemaan markkinoita kevyellä rahapolitiikalla. Valtionlainoista yhä suuremman osan tarjotessa negatiivista tuottoa, sijoit-tajat ovat hakeutuneet yhä enemmän riskiä sisältäviin korkosijoitusluokkiin. Kasvanut kysyntä on nostanut näiden arvostustasoja. Osa sijoitusrahasta on kohdistunut myös osakemarkkinoille. 

Osakemarkkinoiden viimeaikaista nousevaa kulmakerrointa katsoessa erityisesti Yhdysvaltojen osalta, mieleen tulee kysymys siitä, miten osakekurssit olisivat kehittyneet ilman Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kauppasotaa ja sen aiheuttamaa epävarmuutta. Olisivatko kurssit vielä nykyistä kor-keammalla tasolla? 

Maailmantalous näytti vielä suhteellisen hyvältä 2017

Vielä muutama vuosi sitten maailmantalouden näkymät olivat suhteellisen hyvät. Vuoden 2017 aikana puhuttiin maailmantalouden synkronoidusta, samanaikaisesta kasvusta, missä eri talousalu-eet hyötyivät toistensa kasvusta ja lisääntyneestä globaalista taloudellisesta aktiviteetista. Sen jäl-keen talousalueiden kasvu on eriytynyt. Taustalla on osin maakohtaiset syyt, osin vuoden 2018 alussa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ilmoittamat tuontitullit teräkselle ja alumiinille sekä sittemmin kärjistyneet Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppasotajännitteet. 

Kiinan pitkään vahvana jatkunut ja osin velalla rahoitettu talouskasvu on jo ennen kauppaerimieli-syyksiä hidastunut muutaman viime vuoden aikana. Tähän on osaltaan myös vaikuttanut Kiinan tietoinen päätös siirtyä investointivetoisesta taloudesta enemmän kulutus- ja palveluvetoiseksi taloudeksi. 

Kiinan talouskasvun hidastuminen ilman kauppajännitteitäkin olisi vaikuttanut negatiivisesti euro-alueeseen. Euroalue vientivetoisena avoimena taloutena on herkkä talouskasvun muutoksille viennin kohdemaissa. Voidaankin olettaa, että Kiinan heikentyvät kasvunäkymät olisivat heijastu-neet myös euroalueelle, joskin vaimeampina kuin mitä nyt on tapahtunut. Euroalueen omat on-gelmat huomioiden, keskuspankin rahapolitiikka olisi todennäköisesti ollut taloutta tukevaa myös ilman kauppajännitteitä. 

Selvinneekö Yhdysvallat ilman suurempia haittavaikutuksia?

Yhdysvallat sen sijaan on selvinnyt toistaiseksi kärhämästä ilman suurempia haittavaikutuksia suur-ten kotimarkkinoidensa ansiosta. Tähän mennessä kiinalaisille tuontitavaroille asetetut tullit eivät ole vielä näkyneet nousseina tuontihintoina tai vaikuttaneet kuluttajien käytettävissä oleviin tuloi-hin. Tosin talous on saanut syksyn aikana tukea maan keskuspankilta ohjauskoron kolmen laskun muodossa. Pankin perusteluina korkoleikkauksille on ollut kansainvälisen talouskasvun hidastumi-nen, heikentyneet vientinäkymät ja varautuminen epävarmuuden ja riskin kasvuun. Jos kauppa-kiista jatkuu, nyt joulukuulle aiottujen tullien korotuksilla voi olla kuluttajiin ja talouteen aikaisem-paa suurempi vaikutus. 

Sijoitusmarkkinoilla on tällä hetkellä kaksi pääteemaa, jotka ovat kannatelleet osakemarkkinoita keskuspankkien kevyen rahapolitiikan lisäksi. Talouskasvun hidastumisen mahdollinen taittuminen maltilliseen nousuun, ja odotettu osasopimus Yhdysvaltojen sekä Kiinan välisessä kauppasodassa. Viimeaikaiset talousluvut ovat antaneet markkinoille joiltain osin toiveita talouskasvun elpymisestä. Yhdysvalloissa työllisyys on kehittynyt vahvasti ja kuluttajat voivat hyvin. Euroalueella Saksan ta-louden aktiviteetin pienoinen lisääntyminen yllätti kolmannella vuosineljänneksellä, vaikkakin pelot teollisuuden hidastumisen leviämisestä palvelusektorille ovat kasvaneet. 

Ratkeaako kauppakiista viimein?

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiä kauppaneuvotteluita on käyty jo pitkälti toista vuotta. Kun kaiken kattavasta sopimuksesta ei ole päästy yksimielisyyteen, osapuolet ovat pyrkineet osasopimuksilla tavoitteeseen. Ensimmäisestä osasopimuksesta maat sopivat alustavasti jo kuusi viikkoa sitten, mutta vieläkään sitä ei ole saatettu loppuun. Tästä huolimatta markkinoilla on vahva usko Yhdysval-tojen ja Kiinan väliseen kauppasopuun. 

Kauppasotajännitteet ja jo tehdyt tullien korotukset ovat kasvattaneet markkinoiden epävarmuut-ta, vähentäneet yritysten investointeja ja heikentäneet maailmantalouden näkymiä. Keskuspank-kien taloutta tukevat vastatoimenpiteet ovat puolestaan johtaneet eri sijoitusluokissa varallisuus-arvojen nousuun tasoille, jotka poikkeavat suuresti historiallisista keskiarvoista ja ovat herkkiä ne-gatiivisille uutisille. 

Kauppajännitteistä ja niiden aiheuttamasta epävarmuuden kasvusta on helppo todeta, että niitä ilmankin markkinat olisivat tulleet toimeen. Yritysten tuloskasvuennusteet ovat olleet laskussa kuluvana vuonna ja ilman vallinnutta epävarmuutta kasvuennusteet olisivat hyvin todennäköisesti korkeammalla tasolla. Osakemarkkinoiden kurssikehitys olisi todennäköisesti ollut myös tasaisem-paa. Sitä, oltaisiinko osakemarkkinoilla nykyistä korkeammalla tasolla, on vaikeampi arvioida. Kes-kuspankkien kevyt rahapolitiikka ja osakemarkkinoiden odotukset kauppasovun käänteentekeväs-tä voimasta ovat nostaneet osakekurssit yllättävän korkealle tasolle. 

Mahdollisen sovun syntyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välille todennäköisesti vähentää epävar-muutta joksikin aikaa. Kyseessä on kuitenkin vain osasopimus, joka ei ratkaise kaikkia maiden väli-siä laajempia ongelmia. Markkinoille on ladattu paljon toiveita sovun synnystä ja sen vaikutuksista sijoitusmarkkinoille. Varovaisuus on paikallaan. 

Ilkka Laru 

Ilkka Laru toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä vält-tämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita ar-vopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspää-töksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.