Helmikuun sijoitusmarkkinat jakautuivat kahteen osaan. Markkinaan, joka oli ensin huolissaan historiallisen korkeista inflaatioluvuista ja odotettavissa olevasta keskuspankkien kevyen rahapolitiikan normalisoimisesta. Ja sitten markkinaan, jossa geopoliittinen riski realisoitui Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Kiristyvästä rahapolitiikasta ja sen vaikutuksista talouteen ja eri sijoitusluokkiin sijoitusmarkkinoilla on paljon kokemusta. Sodan alkaminen Ukrainassa on markkinoille uusi asia, jota on vaikea verrata muihin tapahtumiin.

Osakemarkkinoille vuoden alku on kaikkiaan ollut haastava. Osakekurssit olivat jo alkuvuonna laskussa markkinoiden ennakoidessa jo silloin korkeista inflaatioluvuista seurauksena tulevaa keskuspankkien kiristyvää rahapolitiikkaa. Tämä pysyi markkinoiden pääteemana helmikuun loppupuolelle siihen asti, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäys ja Venäjälle asetetut pakotteet ajoivat sijoitusmarkkinat suureen epävarmuuteen. Osakkeiden kurssilasku on jatkunut myös maaliskuun alun aikana. Lasku on ollut laaja-alaista, mutta se on näkynyt erityisesti reunamarkkinoilla, joihin Suomen osakemarkkinat myös kuuluvat. Markkinoilla on nähtävästi ollut myös pakotettuja myyjiä, jonka seurauksena kurssilaskut ovat joissakin tapauksissa olleet voimakkaita ja ehkä ylimitoitettujakin.

Epävarmoissa tilanteissa sijoittajilla on tarve hakea osviittaa menneestä. Useista geopoliittisista kriiseistä huolimatta täysin vastaavanlaista tilannetta ei kuitenkaan ole ollut. Lähimmäksi pääsee ehkä Irakin hyökkäys Kuwaitiin 1990. Yhteistä näille kaikille tapahtumille on kuitenkin osakemarkkinoiden lasku, jonka pituus riippuu kriisin kestosta ja keskuspankkien toimenpiteistä.

Korkomarkkinoille helmikuu oli osakemarkkinoiden tavoin haastava kuukausi kaikkien korkosijoitusluokkien tuottojen ollessa negatiiviset. Pitkät markkinakorot ovat olleet nousussa jo viime joulukuusta lähtien korkeiden inflaatiolukujen ja keskuspankkien odotettavissa olevan kiristyvän rahapolitiikan seurauksena. Erityisesti helmikuun alun Euroopan keskuspankin (EKP) kokouksen viestintä nosti markkinoiden odotuksia nopeammasta EKP:n kevyen rahapolitiikan normalisoimisesta. Korkojen suunta muuttui helmikuun lopulla laskuun, kun sodan aloitus Ukrainassa sai sijoittajat hakeutumaan turvasatamina pitämiin valtionlainoihin. Yrityslainasijoitusten tuotot kärsivät helmikuussa odotettavissa olevasta keskuspankkien kiristyvästä rahapolitiikasta. Lainoille maksettavat tuottolisät jatkoivat nousuansa Ukrainan sodan alettua helmikuun lopulla.

Korkojen lasku on toistaiseksi jatkunut maaliskuun alun aikana. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousun, yhdistettynä vielä toistaiseksi markkinoita häiritseviin tuotanto- ja toimitusketjuongelmiin, pitäisi nostaa inflaatiotasoja entisestään ja tehdä inflaatiosta euroalueella aikaisempia odotuksia pysyvämmän ilmiön. Pitkille markkinakoroille se asettaa nousupaineita pidemmällä aikavälillä.

Korkea inflaatio ja sen seurauksena talouskasvun hidastuminen voivat ajaa taloudet stagflaatioon. Keskuspankkien suurin haaste onkin navigoida tämän uhan lävitse inflaatiota torjuessaan. Nykyisen epävarmuuden vallitessa keskuspankeilta odotetaan maltillisia toimenpiteitä rahapolitiikan normalisoimiseksi.

Euroalueen talouskasvu hidastui viime vuoden loppua kohden ja alkaneen vuoden ensimmäiselle neljännekselle odotettiin vain maltillista kasvua. Kasvun ennakoitiin vauhdittuvan vuoden edetessä omikronvariantin vaikutusten vähetessä, siihen liittyvien rajoitusten poistuessa ja toimitusketjuongelmien helpottaessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilannekuva muuttui huomattavasti ja nyt euroalueen talouskasvun odotetaan hidastuvan. Suurin vaikutus talouden näkymiin tulee energian ja raaka-aineiden hintojen kautta, mutta myös kasvava epävarmuus tulevasta heikentää kuluttajien luottamusta ja voi vähentää yritysten investointeja.

Ilman Venäjän hyökkäystä euroalueen näkymät olivat helmikuun ostopäällikköindeksien mukaan paranemassa. Palvelut olivat omikronin jäljiltä elpymässä, kun rajoitteita purettiin ja epävarmuus väheni. Teollisuudessa puolestaan uudet tilaukset ja uudet vientitilaukset olivat kasvussa. Aktiviteetin kasvu näkyi yhdistetyssä ostopäällikköindeksissä, joka nousi tammikuusta (helmikuu 55,5, tammikuu 52,3).

Euroalueen inflaatio nousi helmikuussa historiallisen korkeille tasoille ja oli selkeästi odotuksia korkeampi (helmikuu 5,8 %, tammikuu 5,1 %). Jos tammikuussa inflaation nousu pohjautui pääasiassa kohonneeseen energian hintaan, niin helmikuussa nousu oli laaja-alaista. Venäjän hyökkäyksen seurauksena energian ja raaka-aineiden hintojen odotetaan nousevan jatkossakin ja näkyvän korkeana kokonaisinflaationa tulevina kuukausina. Samalla euroalueen inflaatiosta on tulossa pitkäaikaisempi ilmiö, joka vaikeuttaa Euroopan keskuspankin (EKP) kevyen rahapolitiikan normalisointia. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin vaikutus, nousi myös (helmikuu 2,7 %, tammikuu 2,3 %).

EKP:n käsikirjoitus euroalueen kevyen rahapolitiikan normalisoimisesta menee todennäköisesti uusiksi Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Helmikuun alussa pidetyn kokouksen jälkeen annetut kommentit rahapolitiikan kiristämisen tarpeesta ovat edelleen korkeat inflaatioluvut huomioiden oikean suuntaiset. Aikajana, jolla tämä normalisointi tapahtuu, on kuitenkin aikaisempaa pidempi.

Euroalueen kasvunäkymien odotetaan sodan seurauksena heikentyvän. Suurin vaikutus tulee korkean inflaation kautta, joka vähentää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja pienentää kulutuskysyntää. Pakotteiden, mutta myös euroalueen yritysten vapaaehtoisen toiminnan seurauksena kauppasuhteiden katoamisella on talouskasvua heikentävä vaikutus. EKP joutuu inflaation lisäksi tässä hyvinkin poikkeuksellisessa tilanteessa huomioimaan myös markkinoiden likviditeetin ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden.

Uusi tilanne ja odotukset hidastuvasta talouskasvusta ovat laskeneet euroalueen pitkiä markkinakorkoja, jotka olivat EKP:n helmikuun kokouksen jälkeen nousussa. Reunavaltioiden korkoero ydinvaltioihin on sen sijaan pysynyt uusilla leveimmillä tasoilla. Muuttuneesta yleiskuvasta huolimatta EKP todennäköisesti lopettaa nyt maaliskuussa aikaisemman ilmoituksensa mukaisesti pandemian aikaisen hätäosto-ohjelmansa. Myös vanhan kuukausittaisen osto-ohjelman osalta alasajo toteutunee, ellei markkinoiden tilanne muuta edellytä. Ohjauskoron noston osalta markkinoiden odotukset ovat muuttuneet. Korkeista inflaatioluvuista huolimatta EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoansa aikaisintaan kuluvan vuoden lopussa. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 10.03.2022

Yhdysvaltojen talous kasvoi tarkennettujen tietojen perusteella viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kausitasoitettuna vuositasolla 7,0 % edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden 2021 kasvuvauhdiksi tuli 5,6 %. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvun odotetaan olevan maltillisempaa. Aikaisemmin maltilliset odotukset liittyivät korkeisiin inflaatiolukuihin ja keskuspankin kiristyvään rahapolitiikkaan. Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutukset raaka-ainehintoihin ja maailmantalouteen laajemmaltikin heikentävät myös Yhdysvaltojen kasvunäkymiä.

Yhdysvaltojen talous on pandemian jälkeen suhteellisen hyvässä kasvuvauhdissa, joten vaikutukset ovat Eurooppaan verrattuna pienemmät. Silti raaka-aineiden hintojen nousu pienentää kuluttajien käytettävissä olevia tuloja, vähentää kulutuskysyntää ja sitä kautta maan talouskasvua.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) nousi odotuksia enemmän helmikuussa vahvan kysynnän tukemana (helmikuu 58,6, tammikuu 57,6). Toimitus- ja tarjontaketjuihin liittyvät ongelmat näyttivät hieman helpottuneen. Indeksin osatekijöistä uudet tilaukset kasvoivat selkeästi ja tuotannon kasvaessa puolestaan maltillisesti.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (ISM) puolestaan laski helmikuussa kolmatta kuukautta omikrontartuntojen hiipumisesta huolimatta (helmikuu 56,5, tammikuu 59,9). Indeksin osatekijöistä aktiviteetti ja uudet tilaukset laskivat aikaisemmista korkeista tasoista, mutta indikoivat edelleen kasvua. Ainoastaan työllisyyskomponentti laski kasvun rajana pidetyn 50 pisteen alle työvoiman saatavuuden pysyessä yrityksille edelleen haasteellisena.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys helmikuussa oli tammikuun tavoin selvästi markkinoiden odotuksia korkeampi. Uusien työpaikkojen lisäys oli kuukauden aikana 678 000. Samalla myös parin edellisen kuukauden lukuja tarkistettiin ylöspäin. Työllisuustilanne on Yhdysvalloissa vahva. Työttömyysaste laski tammikuusta (helmikuu 3,8 %, tammikuu 4,0 %) työvoiman osallistumisasteen hienoisesti noustessa (helmikuu 62,3 %, tammikuu 62,2 %).

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea ei kokoustanut helmikuussa. Tammikuun kokouksesta julkaistu muistio ei myöskään selventänyt komitean näkemystä rahapolitiikan kiristämisen tahdista. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuukausittaiset arvopaperiostot loppuvat maaliskuussa. Helmikuun vahvojen talouslukujen julkistusten jälkeen markkinoilla odotettiin komitealta maaliskuussa jopa 0,5 %-yksikön nostoa ohjauskoron vaihteluväliin ja nostoja myös tulevissa kokouksissa. Lisäksi odotukset pankin taseen pienennyksen aloittamisesta aikaistuivat.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopulla teki keskuspankkien työn vaikeammaksi ja muutti myös markkinoiden odotuksia tulevasta. Keskuspankit joutuvat tasapainoilemaan korkealle kohonneiden inflaatiolukujen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden kanssa. Eurooppaan verrattuna sodalla on Yhdysvaltojen talouteen todennäköisesti pienempi vaikutus.

Venäjälle asetettujen pakotteiden seurauksena energian hinta on noussut ja pitää inflaation myös Yhdysvalloissa korkealla tasolla pidempään. Kaikkia negatiivisia vaikutuksia on vaikea ennakoida, joten Fed joutuu olemaan varovainen toimissaan. Fedin pääjohtaja Powellin kongressille pitämän puheen jälkeen on odotettavissa, että ohjauskoron vaihteluväliä nostetaan maaliskuussa 0,25 %-yksikköä. Jatkon osalta markkinoilla odotetaan tällä hetkellä, että keskuspankki nostaisi ohjauskorkonsa vaihteluväliä kuluvana vuonna kaikkiaan viisi kertaa. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 16.3.2022.

Geopoliittiset jännitteet kiristyivät entisestään helmikuussa Venäjän hyökättyä sotilaallisesti Ukrainaan. Hyökkäyksen johdosta muu maailma asetti Venäjälle rajut taloudelliset pakotteet. Epävarmuus sijoittajien keskuudessa kasvoi ja globaalit osakemarkkinat heiluivat voimakkaasti.

Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida, mitkä tämän kriisin todelliset vaikutukset maailmantalouden ja geopoliittiseen tasapainotilaan tulee olemaan.

Lyhyellä aikavälillä vaikutukset näkyvät todennäköisesti öljyn hinnannoususta aiheutuvana inflaation kiihtymisenä, joka puolestaan hidastanee kulutuskysyntää. Aggressio Euroopan ytimessä on varmasti monelle päättäjälle silmiä avaava kokemus, joka johtanee pidemmällä aikavälillä lisääntyneisiin investointeihin huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen sekä puolustuskyvyn vahvistamiseen. Edellä mainituilla toimilla olisi talouskehitystä tukeva vaikutus.

Aiemmin geopoliittisten kriisien vaikutukset markkinakehitykseen ovat olleet suhteellisen maltillisia ja lyhytkestoisia.

Viimeisen vuosineljänneksen tuloskausi oli kautta linjan vahva. Kysyntä on edelleen hyvällä tasolla ja tilauskirjat pullistelevat. Epävarmuutta lyhyen aikavälin tuloskehityksestä aiheuttavat tuotantopanosten odotettua voimakkaammin kohonneet hinnat, jotka luovat kannattavuuspainetta ainakin vuoden ensimmäiselle vuosipuoliskolle.

Laskimme helmikuun puolessa välissä osakepainon taktisessa allokaatiossa neutraaliin lisääntyneen epävarmuuden johdosta. Uskomme markkinaheilunnan jatkuvan normaalia voimakkaampana lyhyellä aikavälillä, mutta emme tällä hetkellä näe syytä muuttaa markkinanäkemystämme.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Helmikuu oli korkomarkkinoilla erittäin volatiili kuukausi ja euroalueen valtionlainat laskivat 1,95 %. Kuukauden alkupuolella huomio keskittyi keskuspankkien kiristyssyklin nopeaan muutokseen ja kuun loppupuolella nähtiin riskinottohalukkuudessa nopea rapautuminen, kun sota syttyi Ukrainassa. Korkomarkkinoillakin nähtiin isoja liikkeitä. Korkealla pysyvä inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka on yhdistelmä, joka ajaa pitkiä korkoja ylöspäin. Kuun loppupuolella rahaa hakeutui kuitenkin turvasatamiin, kuten valtiolainoihin. Siitä huolimatta helmikuu oli hyvin heikko korkomarkkinoilla.

Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan normalisointiodotukset löivät helmikuun alkupuolella pahasti yli, kun kuluvalle vuodelle odotettiin lukuisia talletuskoron nostoja. Odotukset ovat hiipuneet selvästi Venäjän hyökkäyksen johdosta, mutta tilanne on kuitenkin se, että inflaatio on selvästi odotettua korkeampaa ja Ukrainan kriisi pahentaa sitä entisestään. Näin ollen EKP tulee normalisoimaan rahapolitiikkaa kriisistä huolimatta, mutta ehkä hieman aiemmin odotettua hitaammin ja varovaisemmin. Pitkien korkojen suunta pitkällä tähtäimellä on siis ylöspäin.

Yrityslainamarkkinoilla riskilisät ovat edelleen nousussa ja samaan aikaan pitkät korot ovat jatkaneet nousuaan, joten toteutuneet tuotot olivat erittäin heikot helmikuussa. Alhaisen riskin yrityslainat tuottivat -2,51 % ja korkean riskin yrityslainat -2,91 %. Kasvaneiden markkinahuolien takia emissiomarkkina hiljeni.

Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja

Laskimme helmikuun puolivälissä osakkeet lievästä ylipainosta neutraaliin. Päätöshetkellä ei ollut vielä tietoa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja muutos perustui puhtaasti odotettavissa olevaan ja markkinaepävarmuutta kasvattaneeseen keskuspankkien rahapolitiikan kiristykseen.

Inflaatio on korkeinta vuosikymmeniin Yhdysvalloissa ja euroalueella, mikä on aiheuttanut rahapolitiikan nopean suunnanmuutoksen. Etenkin Yhdysvalloissa keskuspankin nähdään nostavan ohjauskorkoa tiheään tahtiin kuluvana vuonna. Rahapolitiikan lisäksi geopoliittinen riski on painanut osakemarkkinoita viime aikoina, ja tilanteen ratkeamisesta ei näy merkkejä.

Osakeallokaatiossa laskemme Yhdysvaltojen osakkeet ylipainosta lievään alipainoon ja Aasia-Tyynenmeren vastaavasti neutraaliin. Näemme näiden markkinoiden kärsivän eniten keskuspankin toimista. Nostamme eurooppalaiset osakkeet neuraalista lievään ylipainoon, koska näemme niiden hyötyvän liiallisten EKP:n koronnosto-odotusten hiipumisesta.

Nostamme korkosijoitusten painotuksen alipainosta neutraaliin kohdentamalla osakesijoituksista vapautuvat varat rahamarkkina- ja valtionlainasijoituksiin. Markkinoiden tämänhetkiset odotukset EKP:n rahapolitiikan normalisoinnin osalta ovat mielestämme liian yliampuvia ja odotamme keskuspankin toimenpiteiden olevan maltillisia.

Pitkät markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti alkuvuoden aikana reaktiona keskuspankkien politiikkamuutokseen. Eurovaltionlainamarkkinoilla on tuottopotentiaalia enemmän kuin pitkään aikaan, kun koko markkinan tuottotaso on tällä hetkellä 0,61 % tasolla. Tästä syystä nostamme korkoriskinäkemyksemme neutraaliin ja lisäämme hieman valtionlainasijoitusten osuutta salkussa. Tästä huolimatta valtionlainat ovat edelleen voimakkaassa alipainossa. Yrityslainojen riskipreemiot ovat nousseet alkuvuonna ja toteutuneet tuotot ovat olleet negatiivisia. Tuottopotentiaali on nyt kuitenkin selvästi loppuvuoden tilannetta parempi, joten pidämme luottoriskinäkemyksen ennallaan neutraalissa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Helmikuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Helmikuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Osake Maailma

”Säästöpankki Osake Maailma on osakerahasto, joka sijoittaa osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti pääosin kehittyneille markkinoille. Laaja sijoitusuniversumi mahdollistaa riskien jakamisen useille markkinoille. Rahasto sijoittaa varansa pääosin maailman osakemarkkinoille suorilla osakesijoituksilla. Rahaston omistusten valinnassa hyödynnetään Sp-Rahastoyhtiön koko osakesalkkutiimin osaamista – eli eri alueiden erikoisosaaminen on Säästöpankki Osake Maailmassa saatavilla yhdessä rahastossa.”

Lue lisää.