Euroalueen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan toisella vuosineljänneksellä 0,7 % ensimmäisestä neljänneksestä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 4,0 %. Odotuksia suurempaa kasvuvauhtia selittää palvelusektorin avautuminen pandemian jälkeen. Turismin elpyminen näkyi Ranskan, Italian ja Espanjan kasvuluvuissa. Sen sijaan teollisuuspainotteisen ja Venäjän maakaasusta riippuvaisen Saksan kasvu pysyi paikoillaan.
Alkaneen kolmannen vuosineljänneksen näkymät ovat heikommat. Ostopäällikköindeksien mukaan aktiviteetti euroalueella on hidastumassa ja taantuman todennäköisyys on kasvanut. Kuluttajien reaaliansiot ovat korkean inflaation seurauksena laskeneet, mikä näkyy myös kulutuskysynnän vähentymisenä. Energiahintojen nousu ja korkea inflaatio vähentävät myös yritysten investointihalukkuutta.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 49,8, kesäkuu 52,1). Uudet tilaukset ja uudet vientitilaukset olivat laskussa. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 51,2, kesäkuu 53,0). Laskusta huolimatta palvelusektori on kasvanut hyvin talouksien avauduttua rajoitteiden poistamisen jälkeen. Jatkossa korkealle kohonnut inflaatio vähentää kuluttajien ostovoimaa ja myös palveluiden kysyntää. Yhdistetty ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 49,9, kesäkuu 52,0 %).
Euroalueen työttömyysaste pysyi kesäkuussa ennätysalhaisella tasollansa (6,6 %). Työvoiman saanti ei euroalueella ole yhtä vaikeaa kuin Yhdysvalloissa, mutta työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin pysyvän suhteellisen tiukkana. Tämä siitäkin huolimatta, että yritysten halukkuus työvoiman palkkaamiseen on hieman laskenut. Tiukka työllisyystilanne asettaa palkoille jonkin verran nousupaineita.
Euroalueen inflaatio nousi heinäkuussa odotuksia enemmän uudelle historiallisen korkealle tasolle (heinäkuu 8.9 %, kesäkuu 8.6 %). Inflaatiota nosti ruoan ja palveluiden hintojen nousu. Energiahintojen nousu sen sijaan maltillistui ainakin toistaiseksi öljyn markkinahintojen laskiessa. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi odotuksia enemmän (heinäkuu 4,0 %, kesäkuu 3,7 %). Inflaatioon kohdistuu jatkossakin nousupaineita, mikä tarkoittaisi EKP:ltä voimakkaampia toimenpiteitä rahapolitiikan osalta.
Euroopan keskuspankin neuvosto nosti heinäkuun kokouksessansa ohjauskorkojansa 0,5 %-yksiköllä ja ennakoi nostavansa niitä myös tulevissa kokouksissa. Nosto oli suurempi kuin markkinoiden odotus 0,25 %-yksikön nostosta. Suurempaa nostoa neuvosto perusteli kasvaneella inflaatioriskillä. Neuvosto myös ennakoi tarvetta nostaa korkoa tulevissa kokouksissa. Jatkossa nostojen suuruus riippuu julkistetuista talousluvuista, eikä keskuspankki anna nostoista etukäteisohjeistusta kuten aikaisemmin.
Yön yli -talletuskoron nosto tasolle 0 prosenttia merkitsi negatiivisten korkojen kauden loppua. Tämä keskuspankin keskeisin ohjauskorko on ollut negatiivinen vuoden 2014 kesäkuusta lähtien. Samalla koron nosto on ensimmäinen sitten vuoden 2011 heinäkuun, jonka jälkeen korkoa on las-kettu kahdeksan kertaa.
EKP julkisti kokouksen yhteydessä uuden työvälineensä, jolla se aikoo varmistaa rahapoliittisten toimenpiteittensä tasaisen välittymisen euroalueella eli lähinnä suojella reunavaltioiden rahoituskustannuksia liialliselta kallistumiselta. TPI:n (Transmission Protection Instrument) käyttöönotto sisältää kuitenkin pitkän listan vaatimuksia, joiden on täytyttävä ennen ohjelman aktivointia. Niinpä pankki käyttääkin samaan tarkoitukseen varoja, jotka vapautuvat pandemian aikaisen hätäosto-ohjelman (PEPP) aikana ostettujen arvopapereiden erääntyessä.
Keskuspankki näyttää kiirehtivän ohjauskoron nostojansa. Yleisen näkemyksen mukaan pankilla on vain lyhyt aika toteuttaa koronnostot, ennen kuin euroalueen talouskasvu hidastuu liikaa. EKP ei kokousta elokuussa. Seuraava korkopäätös julkistetaan 8.9.2022.