Maailmantalouden näkymät eivät ole kesän aikana parantuneet ja talouden kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan entisestään. Inflaatio on korkealla tasolla, eikä keskuspankkien kesällä aloittamalle rahapolitiikan kiristystoimenpiteille ole vielä näkyvissä loppua. Kestää oman aikansa, ennen kuin rahapolitiikan kiristyminen painaa inflaatiota alaspäin. Euroalueella talouden aktiviteetti on laskussa ja energiahintojen nousu Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen myötä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Sijoitusmarkkinoiden huolena on, että keskuspankit eivät saa korkealle kohonnutta inflaatiota laskuun ilman taloustaantumaa.

Korkomarkkinoilla huoli korkealle kohoavasta inflaatiosta vaihtui huoleksi edessä olevasta taantumasta. Keskuspankkien etupainotteiset rahapolitiikan kiristystoimenpiteet ja pehmeät talousluvut ovat markkinoiden näkemyksen mukaan kasvattaneet taantuman todennäköisyyttä. Pitkät markkinakorot laskivat taantumapelkojen seurauksena valtionlainojen tuottaessa kuukauden aikana 4,1 %. Myös Euribor-korot laskivat, kun markkinoiden odotukset keskuspankkien koronnostosyklin kestosta lyheni.

Yrityslainamarkkinoilla sijoittajien liikkeeseenlaskijoilta vaatima tuottolisä (riskipreemio) kääntyi myös laskuun heinäkuun aikana. Korkeamman luottoluokan yrityslainat hyötyivät sekä markkinakorkojen laskusta että riskipreemioiden laskusta tuottaen 4,7 % kuukauden aikana. Matalamman luottoluokan yrityslainojen tuotto oli vastaavasti 5,1 %. Markkinaepävarmuudesta ja taantumapeloista huolimatta maksuhäiriöt yrityslainamarkkinoilla ovat pysyneet matalalla tasolla.

Nykyinen taloustilanne koetaan haastavaksi reunavaltioiden osalta. EKP joutuu korkeista inflaatioluvuista johtuen kiristämään rahapolitiikkaansa tilanteessa, jossa euroalueen talous on matkalla taantumaan. Tämä voi heikentää joidenkin valtioiden velanhoitokykyä ja tästä aiheutuva markkinaepävarmuus voi levitä muihinkin valtioihin. Tähän ja myös poliittisten riskien tuomaan epävarmuuteen liittyen Euroopan keskuspankki julkisti heinäkuussa uuden työvälineensä arvopapereiden ostamiseksi, jolla se aikoo vastata markkinoiden huoleen ja varmistaa rahapolitiikkansa tasaisen välittyvyyden euroalueella ja estää yksittäisten valtioiden korkojen nousemista liian korkealle. Ohjelma on kuitenkin ehdoiltaan niin haastava, että sen käyttöönotto ei ole nopeaa. Sen sijaan pankki hyödynsi heinäkuussa PEPP-ohjelman eli pandemian aikaisen hätäosto-ohjelman alla ostettujen arvopapereiden erääntymisiä ja kohdensi näitä varoja mm. Italian valtionlainoihin.

Osakemarkkinoiden kehitys oli heinäkuussa vahvaa ja nousu on jatkunut vielä elokuun alkupuolella. Taustalla on yritysten odotettua paremmat tulokset vuoden toiselta neljännekseltä ja Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan maltillisiksi tulkitut puheet pankin rahapolitiikasta. Myös markkinakorkojen kääntyminen laskuun tuki osakemarkkinoiden nousua. Nousun vahvuus on sinänsä yllättävää, koska maailmantalouden makrokuva ei ole juurikaan muuttunut. Talouskasvun odotetaan hidastuvan samalla, kun inflaatioluvut pysyvät korkeina. Euroalueella energiahintojen odotetaan pitävän inflaatiotason korkeana. Yhdysvalloissa puolestaan työvoiman vaikea saatavuus on kasvattamassa palkkainflaatiota. Hidastuvasta kasvuympäristöstä huolimatta keskuspankit ovat keskittyneet inflaation taltuttamiseen, mikä tarkoittaa kiristyvää rahapolitiikkaa jatkossakin.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan toisella vuosineljänneksellä 0,7 % ensimmäisestä neljänneksestä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 4,0 %. Odotuksia suurempaa kasvuvauhtia selittää palvelusektorin avautuminen pandemian jälkeen. Turismin elpyminen näkyi Ranskan, Italian ja Espanjan kasvuluvuissa. Sen sijaan teollisuuspainotteisen ja Venäjän maakaasusta riippuvaisen Saksan kasvu pysyi paikoillaan.

Alkaneen kolmannen vuosineljänneksen näkymät ovat heikommat. Ostopäällikköindeksien mukaan aktiviteetti euroalueella on hidastumassa ja taantuman todennäköisyys on kasvanut. Kuluttajien reaaliansiot ovat korkean inflaation seurauksena laskeneet, mikä näkyy myös kulutuskysynnän vähentymisenä. Energiahintojen nousu ja korkea inflaatio vähentävät myös yritysten investointihalukkuutta.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 49,8, kesäkuu 52,1). Uudet tilaukset ja uudet vientitilaukset olivat laskussa. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 51,2, kesäkuu 53,0). Laskusta huolimatta palvelusektori on kasvanut hyvin talouksien avauduttua rajoitteiden poistamisen jälkeen. Jatkossa korkealle kohonnut inflaatio vähentää kuluttajien ostovoimaa ja myös palveluiden kysyntää. Yhdistetty ostopäällikköindeksi laski kesäkuusta (heinäkuu 49,9, kesäkuu 52,0 %).

Euroalueen työttömyysaste pysyi kesäkuussa ennätysalhaisella tasollansa (6,6 %). Työvoiman saanti ei euroalueella ole yhtä vaikeaa kuin Yhdysvalloissa, mutta työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin pysyvän suhteellisen tiukkana. Tämä siitäkin huolimatta, että yritysten halukkuus työvoiman palkkaamiseen on hieman laskenut. Tiukka työllisyystilanne asettaa palkoille jonkin verran nousupaineita.

Euroalueen inflaatio nousi heinäkuussa odotuksia enemmän uudelle historiallisen korkealle tasolle (heinäkuu 8.9 %, kesäkuu 8.6 %). Inflaatiota nosti ruoan ja palveluiden hintojen nousu. Energiahintojen nousu sen sijaan maltillistui ainakin toistaiseksi öljyn markkinahintojen laskiessa. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi odotuksia enemmän (heinäkuu 4,0 %, kesäkuu 3,7 %). Inflaatioon kohdistuu jatkossakin nousupaineita, mikä tarkoittaisi EKP:ltä voimakkaampia toimenpiteitä rahapolitiikan osalta.

Euroopan keskuspankin neuvosto nosti heinäkuun kokouksessansa ohjauskorkojansa 0,5 %-yksiköllä ja ennakoi nostavansa niitä myös tulevissa kokouksissa. Nosto oli suurempi kuin markkinoiden odotus 0,25 %-yksikön nostosta. Suurempaa nostoa neuvosto perusteli kasvaneella inflaatioriskillä. Neuvosto myös ennakoi tarvetta nostaa korkoa tulevissa kokouksissa. Jatkossa nostojen suuruus riippuu julkistetuista talousluvuista, eikä keskuspankki anna nostoista etukäteisohjeistusta kuten aikaisemmin.

Yön yli -talletuskoron nosto tasolle 0 prosenttia merkitsi negatiivisten korkojen kauden loppua. Tämä keskuspankin keskeisin ohjauskorko on ollut negatiivinen vuoden 2014 kesäkuusta lähtien. Samalla koron nosto on ensimmäinen sitten vuoden 2011 heinäkuun, jonka jälkeen korkoa on las-kettu kahdeksan kertaa.

EKP julkisti kokouksen yhteydessä uuden työvälineensä, jolla se aikoo varmistaa rahapoliittisten toimenpiteittensä tasaisen välittymisen euroalueella eli lähinnä suojella reunavaltioiden rahoituskustannuksia liialliselta kallistumiselta. TPI:n (Transmission Protection Instrument) käyttöönotto sisältää kuitenkin pitkän listan vaatimuksia, joiden on täytyttävä ennen ohjelman aktivointia. Niinpä pankki käyttääkin samaan tarkoitukseen varoja, jotka vapautuvat pandemian aikaisen hätäosto-ohjelman (PEPP) aikana ostettujen arvopapereiden erääntyessä.

Keskuspankki näyttää kiirehtivän ohjauskoron nostojansa. Yleisen näkemyksen mukaan pankilla on vain lyhyt aika toteuttaa koronnostot, ennen kuin euroalueen talouskasvu hidastuu liikaa. EKP ei kokousta elokuussa. Seuraava korkopäätös julkistetaan 8.9.2022.

Yhdysvaltojen talous supistui yllättäen myös kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä. Maan BKT laski 0,9 % annualisoituna edellisestä vuosineljänneksestä. Ensimmäisellä neljänneksellä vastaava kasvuluku oli -1,6 %. Toisen neljänneksen heikkoon kasvuun oli yhtenä syynä varastoinvestointien heikko kehitys. Kahden peräkkäisen neljänneksen negatiivinen kasvu tarkoittaa talouden teknistä taantumaa. Vaikka korkea inflaatio on pehmentänyt kulutuskysyntää ja investoinnit asuntomarkkinoille ovat vähentyneet, vahva työllisyystilanne tukee talouskasvua. Ja Yhdysvalloissa talous on virallisesti taantumassa vasta kun useaa eri talousindikaattoria seuraavaa National Bureau of Economic Research (NBER) niin päättää.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski heinäkuussa (heinäkuu 52,8, kesäkuu 53,0). Sektori kasvoi hitainta tahtia kahteen vuoteen vähentyneen kysynnän ja kasvaneiden varastojen supistaessa tehtaiden tuotantoa. Hidastumisen taustalla on osin kuluttajien pandemian jälkeisen kulutuksen kohdistuminen tavaroiden sijasta palveluihin.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi puolestaan nousi heinäkuussa odotuksia enemmän tasolle 56,7 sektorin aktiviteetin ja uusien tilausten kasvaessa (kesäkuu 55,3). Indeksin selkeä nousu vähensi taantumapelkoja. Aikaisemmin näkymiä heikentäneiden tarjonta- ja toimitusketjuongelmien merkitys näyttäisi vähentyneen. Sen sijaan kohonneiden markkinakorkojen negatiivinen vaikutus näkyi rakentamisessa.

Yhdysvaltojen työllisyystilannetta voi luonnehtia tiukaksi. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys heinäkuussa oli 528 000 (kesäkuu 398 000) ja selkeästi markkinoiden odotuksia suurempi. Työpaikkojen lisäys oli laaja-alaista, eikä palkkauksen hidastumisesta näkynyt vielä merkkejä. Heinäkuun lukujen myötä työllisyys nousi takaisin pandemiaa edeltäville tasoille.

Heinäkuun työttömyysaste laski prosentin kymmenyksen kesäkuusta ja oli 3,5 %. Työvoiman osallistumisasteen hienoinen lasku (heinäkuu 62,1 %, kesäkuu 62,2 %) ennakoi yrityksille työvoiman saatavuuden heikkenemistä. Tiukka työllisyystilanne näkyi keskituntiansioissa, jotka nousivat kesäkuusta 0,5 % ja vuodentakaisesta 5,2 %. Vahvat työllisyysluvut ja osallistumisasteen lasku kasvattavat paineita palkkainflaatiolle jatkossa. Vahvojen työllisyyslukujen myötä Yhdysvaltojen odotettu mahdollinen taantuma on hieman kauempana. Samalla luvut pitävät myös keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen tiellä.

Yhdysvaltojen keskuspankki nosti heinäkuun kokouksessaan ohjauskoron vaihteluväliä jo toisen kerran peräkkäin 0,75 %-yksikköä. Edellinen vastaava nosto tapahtui kesäkuussa. Ohjauskoron vaihteluväli on nyt 2,25 % - 2,50 %. Yksimielisen nostopäätöksen tehnyt pankki myös viestitti nostavansa korkoa jatkossakin vastatakseen kohonneille inflaatiopaineille. Tämä siitä huolimatta, että kulutus- ja tuotantonäkymät ovat kiristyvän rahapolitiikan myötä aikaisempaa pehmeämmät.

Pankki ei antanut mitään etukäteisohjausta rahapolitiikan tulevasta suunnasta, mutta vahvat työllisyysluvut ja edelleen koholla olevat inflaatioluvut asettavat keskuspankille paineita ohjauskoron nostolle seuraavassa kokouksessa syyskuussa. Tätä ennen julkistetaan paljon taloudesta kertovia lukuja, jotka voivat vaikutta keskuspankin päätöksentekoon. Heinäkuun lukujen perusteella markkinat odottavat pankilta 0,75 %-yksikön nostoa ohjauskorkoon. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 21.9.2022.

Osakemarkkinan kehitys heinäkuussa oli erittäin vahvaa. Vuoden toisen neljänneksen tuloskausi on ollut odotettua vahvempi, ja Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan odotettua maltillisemmat kommentit rahapolitiikan kiristystahdista tulkittiin markkinoilla myönteisesti.

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi paikallisissa valuutoissa mitattuna +7 %-yksikköä.

Tuloskausi on jälleen kerran ollut hyvä. Kysyntä on laajalla rintamalla edelleen hyvällä tasolla.

Hidastumista on kuitenkin havaittavissa kulutustavarayhtiöissä. Tätä selittänee osittain kuluttajaluottamuksen lasku, mutta myös kysyntärakenteen normalisoituminen pandemiaa edeltäville tasoille (palvelut vs. tavarat).

Teollisuusyritysten tilaukset jatkavat edelleen kasvuaan ja yritysjohdon lyhyen aikavälin näkymien kommentit ovat positiivisia.

Vaikka yritykset ovat saaneet hyvässä kysyntätilanteessa vietyä hinnankorotuksia kiitettävästi läpi, on kuitenkin selkeästi havaittavissa, että tulosmarginaalit ovat heikentyneet. Etenkin Venäjän hyökkäyssodan ja Kiinan pandemiarajoitusten aiheuttamat häiriöt ovat rasittaneet kannattavuutta. Kuitenkin on positiivista, että yritykset kommentoivat tuotanto- ja logistiikkaongelmien vähänevän ja kehittyvän parempaan suuntaan.

Taantuman todennäköisyys on selkeästi kasvanut ja se lienee myös sijoittajien konsensusnäkemys tällä hetkellä. Markkinat heijastavat osittain tätä odotusta. Arvioimme, että epävarmuustekijöiden määrä on tällä hetkellä sen verran merkittävä suhteessa markkinahintaan, että jatkamme edelleen varovaista näkemystämme markkinoiden lyhyen aikavälin kehityksestä.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Surkean ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen markkinoilla oli erittäin vahva heinäkuu, kun taantumapelot nousivat inflaatiohuolia suuremmiksi laskien odotuksia rahapolitiikan kiristymisestä. Korkomarkkinoilla meno oli erittäin vahvaa, kun korot laskivat kautta linjan. Euroalueen valtionlainat nousivat 4,13 % ja Investment Grade -yrityslainat 4,7 %. Saksan 10 vuoden korko on jo lähes prosenttiyksikön alemmalla tasolla kuin alkukesästä. Italian korkojen kehitys on kesällä ollut epävakaata, kun sen valtionlainojen riskipreemiot ovat nousseet pääministeri Draghin erottua heinäkuun lopulla.

Keskuspankkien ripeä rahapolitiikan kiristämistahti huolestutti markkinoita ja varsinkin Euroopan keskuspankin (EKP) odotettua suurempi 0,5 prosenttiyksikön nosto mm. talletuskorkoon yllätti markkinat. EKP:n nosto oli sen mandaatin valossa täysin oikeutettu. Inflaatio on nelinkertainen suhteessa tavoitteeseen, mutta talouskasvu on hidastunut ja Venäjän hyökkäyssota jatkuu, minkä seurauksena euroalue on ajautumassa energiakriisiin. Näin ollen markkinat ovat hinnoitelleet pois jo suuren osan koronnostoista ja mm. Euribor -korot ovat laskeneet viime päivinä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että Yhdysvaltojen Fedin ripeä rahapolitiikan kiristystahti kutistaa EKP:n aikaikkunan hyvin kapeaksi, joten EKP:llä on jo kiire toimia ja voi hyvinkin olla, että näemme ohjauskoron nostoja enää kerran tai kaksi tässä syklissä.

Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja

Pidimme sijoitussalkkumme painotukset ennallaan heinäkuussa, vaikka heinäkuun puoliväliin tultaessa markkinoiden riskinottohalukkuus kääntyi nousuun odotettavissa olevasta talouskasvun hidastumisesta huolimatta. Osakemarkkinoilla yritysten alustavat tulokset toiselta vuosineljännekseltä olivat odotuksia paremmat. Korkomarkkinoilla puolestaan taantumapelot laskivat odotuksia rahapolitiikan kiristymisestä.

Salkun osakeriski on edelleen lievässä alipainossa, jonne se laskettiin toukokuussa. Arvioimme tuolloin, että yritysten positiivisista kommenteista huolimatta kasvu hidastuu odotettua voimakkaammin, kun korkealle kohonnut inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja nostaa yritysten investointikustannuksia. Markkinoiden väliaikaisesta piristymisestä huolimatta näkemyksemme ei ole muuttunut.

Pidämme eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset osakkeet alipainossa kaikkien muiden osakesijoitusluokkien ollessa neutraalipainossa. Euroopan osakemarkkina on suhdanneherkkä ja maanosan talous kärsii eniten Venäjän aloittaman sodan vaikutuksista. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat olleet haastavasti hinnoiteltu ja markkinat kärsivät nousevista koroista ja heikkenevästä rahoitustilanteesta.

Emme tehneet muutoksia myöskään sijoitussalkun korkoallokaatioon. Pidämme matalan luottoluokan yrityslainat selkeässä ylipainossa ja kehittyvien maiden lainat lievässä ylipainossa. Paremman luottoluokan yrityslainat ja rahamarkkinat ovat neutraalipainossa. Valtionlainojen osalta näemme markkinakorkojen nousun heikentävän tuottonäkymiä ja pidämmekin valtionlainat toistaiseksi lievässä alipainossa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. hienäkuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

”Tahdotko sijoittaa jo kertynyttä varallisuuttasi tai aloittaa säännöllisen säästämisen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Meillä Säästöpankissa on tarjota sinulle ratkaisurahastoperhe, joka tarjoaa vaivattoman ratkaisun jokaisen säästäjän tarpeisiin. Ratkaisurahastoja on kolme, joista voit valita oman riskinsietokykysi mukaan parhaan vaihtoehdon.”