Avioehto

Avioehtosopimus kannattaa tehdä jo avioliiton solmimisen yhteydessä. Asiakirjat saatte helposti kuntoon pankin lakimiehen kanssa. Kun sopimuspaperit ovat kunnossa, voitte keskittyä täysillä elämään ja yhteiseen matkaanne.

Säästöpankin brändikuva.

Avioehto on vakuutus, joka helpottaa asioiden hoitoa eron tai surun hetkellä.

Avioehtosopimus voidaan laatia omaan tilanteeseenne sopivaksi. 

Avioehtosopimus kannattaa jättää perhevarallisuusoikeuteen perehtyneen lakimiehen tehtäväksi – näin se on varmasti lain edessä pätevä ja vastaa tahtoanne. 

Miten avioehto tehdään? 

Avioehdon tekemistä varten jättäkää yhteydenottopyyntö pankkiin, niin olemme yhteydessä mitä pikimmin. Avioehtosopimuksen laatii pankin lakimies. 

Avioehtosopimuksessa määrätään puolisoiden tai ensin kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken välisen avio-oikeuden olemassaolosta ja laajuudesta. Avioehtosopimuksessa siis kerrotaan, mitä tehdään pariskunnan yhteiselle ja henkilökohtaiselle omaisuudelle, jos pari eroaa tai toinen avioliiton tai rekisteröidyn pariskunnan osapuoli kuolee. Avio-oikeuden laajuus voidaan määrätä erilaiseksi riippuen siitä, päättykö liitto eroon vai kuolemaan. 

Avioehtopaperit voitte laatia kuntoon jo ennen avioliiton solmimista, mutta sopimus on mahdollista rekisteröidä maistraattiin vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Jos naimisiinmenostanne on jo tovi aikaa, niin ei huolta: avioehdon voitte tehdä missä vaiheessa avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta tahansa – kunhan molemmat pariskunnan osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. 

Kun avioehtosopimus on valmis, osapuolten ja kahden esteettömän todistajan allekirjoittama, se toimitetaan maistraattiin rekisteröitäväksi, jotta se tulee voimaan.    

Miksi avioehto kannattaa tehdä? 

Avioehdon tekemisen yleisimpiä perusteita ovat puolisoiden isot varallisuuserot, puolison yritysomaisuuden säilymisen varmistaminen yrittäjäpuolisolla liiton päättyessä sekä puolison perimän omaisuuden suvussa säilymisen varmistaminen.

Avioehtosopimuksia laaditaan yhä useammin, mutta edelleen vain noin joka kolmas avioliiton solmineista tekee avioehdon. Avioehdon tekemisellä voitte välttyä monelta ongelmalta erotilanteessa – ja saada talousasioihin selvyyttä myös surun hetkellä toisen osapuolen kuoleman kohdatessa. Avio-oikeuteen liittyvien seikkojen selvittämistä ja avioehdon harkitsemista tukevat myös ihan jo faktat: Tilastokeskuksen mukaan yli puolet avioliitoista päätyy eroon.

Usein avioehto rajataankin koskemaan vain avioeroa. Toisaalta joskus avioehto on järkevää laatia myös sille varalle, että liiton päättyessä toisen puolison kuolemaan turvataan leskeä parhaalla mahdollisella tavalla.  

Vaikka ette kokisi tarvitsevanne avioehtoa, on avioliiton taloudellisista vaikutuksista syytä keskustella avoimesti jo ennen naimisiin menemistä. Tässäkin vaiheessa pankin lakimies voi olla apunanne, ja voitte yhteisesti käydä läpi avioehdon tekemisen tarpeellisuutta juuri teille, vaikka varsinaista päätöstä avioehdon laatimisesta ette olisitte tehneetkään.

Vaikka netistä löytyy paljon ilmaisia valmispohjia avioehtosopimukseen, kannattaa asiakirjan laatimiseen käyttää perheoikeuden ammattilaista. Näin varmistutte siitä, että asiakirja vastaa tahtotilaanne ja täyttää kaikki lainsäädäntömme muotomääräykset.  

Miten käy erotilanteessa, jos puolisoilla ei ole avioehtoa? 

Suomen avioliittolain mukaan avio-oikeus astuu voimaan liiton päättyessä eli eron tai kuoleman kohdatessa. Ellei avioparilla ole avioehtoa, kaikki puolisoiden yksin tai yhdessä omistama omaisuus – sekä ennen avioliittoa, että avioliiton aikana saatu – jaetaan osituksessa lähtökohtaisesti puolisoiden kesken arvomääräisesti tasan.

On hyvä muistaa, että ilman avioehtoa avio-oikeuden alaista omaisuutta on myös peritty omaisuus, esimerkiksi toisen puolison perimä suvun kesämökki, ellei mökkiä sitten ole perittävän testamentissa määrätty saajan avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Myös puolison yritysvarallisuus kuuluu tasajaon periaatteen alla olevaan omaisuuteen. 

Ero tuli. Mitä jos avioehtoa ei ole tehty?

Jos avioehtoa ei ole, varakkaampi puoliso joutuu lähtökohtaisesti maksamaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa sen verran, että puolisoiden varallisuudet ovat yhtä suuret. Puolisoiden nettovarallisuus toisin sanoen laitetaan puoliksi.

Tasingon maksuun puoliso voi käyttää omaa omaisuuttaan, mutta tasinko on mahdollista maksaa myös osituksen ulkopuolisella rahalla, esimerkiksi pankkilainalla. Ilman avioehtoa varakkaampi yrittäjäpuoliso voi pahimmillaan joutua luopumaan yrityksestään eron tullessa, joten erityisesti yritystoiminnan jatkumisen varmistamiseksi voi usein olla välttämätöntä sopia, että yritysvarallisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle.

Onko avioehtosopimuksen teko ajankohtaista? Jätä yhteydenottopyyntö.

Pankin lakimiehiltä saat apua omaisuutesi hallintaan ja perheoikeudellisiin tilanteisiin eri elämäntilanteissa. Lue lisää Säästöpankin lakipalveluista.

Avioehto on rahan ja rakkauden viisas liitto – katso webinaarimme

Jos tahdot katsoa videon, sinun tulee ensin hyväksyä markkinointievästeet evästeasetuksista. Lisätietoa evästeistä.