Keitä suomalaiset kuuntelevat sijoittaessaan?
Nykypäivänä sijoitusaiheista sisältöä on tarjolla loputtomasti. Se herättää kysymyksen siitä, keitä suomalaiset oikeasti kuuntelevat säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvissä päätöksissään? Kysyimme asiaa syksyn Säästämisbarometrissamme.
Selvisi, että sijoittaminen on suurelle osalle suomalaisista yksilölaji. Jopa 37 % vastaajista kertoi, ettei hyödynnä kenenkään apua sijoituspäätöstensä tukena.
Tulos tuntuu jollain tapaa alleviivaavan tuttua stereotypiaa suomalaisesta asenteesta. Apua ei kysytä, vaikka se joskus olisi jopa ihan fiksua. Toisaalta tulos jättää myös tulkinnan varaa siitä, mitä avun hyödyntämisellä tarkoitetaan. Jos henkilö seuraa aktiivisesti talousmediaa, mutta oma sijoitussuunnitelma perustuu puhtaasti säännölliseen kuukausisäästämiseen, vaikuttaako median uutisointi sijoituspäätöksiin? Ei välttämättä.
Valtaosa suomalaisista kuitenkin hyödyntää joitain lähteitä sijoituspäätöstensä tukena. Loputtomasta tarjonnasta huolimatta apu löytyi useimmiten läheltä. 20 % vastaajista kertoi hyödyntävänsä oman perheensä apua. Muita yleisesti käytettyjä lähteitä olivat pankin asiantuntijat (20 %), talousuutiset ja alan lehdet (19 %) sekä ystävät ja työkaverit (13 %).
Ehkä jopa yllättävin tulos liittyy tekoälyyn. Sen hyödyntäminen sijoituspäätösten tukena oli edelleen hyvin matalla tasolla – vain 5 %.
Luottamus ohjaa sijoituspäätöksiä
Tutkimuksen mukaan yleisimmät avun lähteet sijoituspäätöksissä olivat siis perhe, pankin asiantuntija, talousuutiset sekä ystävät. Kaikilla näillä on yhteinen tekijä – luottamus. Omaan talouteen liittyvät asiat ovat henkilökohtaisia, joten on inhimillistä kuunnella myös sijoituspäätöksissä jotain tuttua ja turvallista – jotain mihin voi itse luottaa.
Perheenjäsenet ja kaverit voivat olla siinä mielessä hyviä neuvojia, että he eivät yritä myydä mitään ja ajattelevat siten kysyjän parasta. Vaarana on kuitenkin, että neuvoja annetaan omista lähtökohdista, ei kysyjän tilanteen mukaan. Jos innokkaalta osakepoimijalta pyytää sijoitusvinkkejä, saa todennäköisesti suoriin osakesijoituksiin liittyviä neuvoja. Mikäli neuvojen saaja ei kuitenkaan ole kiinnostunut seuraamaan osakemarkkinoita, voi ”hyväkin” neuvo kääntyä itseään vastaan.
Tutkimuksessa näkyi myös eroja sukupuolten välillä. Perheenjäseniin luottaminen korostuu etenkin naisilla, kun taas miehillä korostuu luottamus ystäviin ja talousuutisiin. Miehet seuraavatkin keskimäärin aktiivisemmin talousuutisia ja keskustelevat sijoittamisesta ystävien kanssa. Tämä kertonee siitä, että miehet ovat edelleen keskimäärin kiinnostuneempia sijoittamisesta kuin naiset. Naisten talouskäyttäytymistä leimaa usein varovaisuus, joka usein myös vähentää kiinnostusta sijoittamista kohtaan.
Pankkia kohtaan koetussa luottamuksessa sukupuolten välillä ei sen sijaan ollut eroa. Ikäryhmien välillä erot olivat sitäkin suurempia. Esimerkiksi 55–60-vuotiaista 24 % hyödynsi pankin apua sijoituspäätöksissään, kun taas 18–24-vuotiaissa vastaava osuus oli vain 10 %. Yleisesti suomalaiset kuitenkin luottavat pankkeihin sijoituspäätöstensä tukena. Tulosta tukee myös Eurobarometer-tutkimus*, jonka mukaan suomalaiset luottavat koko euroalueella eniten siihen, että pankkien asiantuntijoiden sijoitusneuvot ovat asiakkaan edun mukaisia.
Tekoälyn matka sijoitusneuvojana on vielä alkumetreillä
Tekoälyn vähäinen hyödyntäminen sijoituspäätösten tukena oli ehkä jopa yllättävää. Sen käyttö korostui kuitenkin nuoremmissa ikäryhmissä. On hyvin todennäköistä, että tekoälyn hyödyntäminen jonkinlaisena talousneuvojana tulee yleistymään merkittävästi tulevina vuosina.
Suomeen uusi teknologia rantautuu usein pienellä viiveellä, mutta selkeitä merkkejä kehityksestä on jo nähtävissä. Erään tutkimuksen** mukaan Etelä-Koreassa jopa 68 % on jo käyttänyt tekoälyä apuna talousasioissa. Vaikka Korea on fyysisesti kaukana, se toimii usein teknologisen kehityksen suunnannäyttäjänä. Tekoälyn hyödyntäminen sijoituspäätösten tukena tulee siis kasvamaan myös Suomessa. Samaisen tutkimuksen mukaan tekoälyä hyödynnettiin talousasioissa eniten juuri säästämisessä ja sijoittamisessa.
Tekoäly voi toimia hyvänä sparrauskaverina sijoituspäätöksissä, mutta päätöksentekoa ei kannata sille kokonaan ulkoistaa. Sopivan sijoitussalkun rakentamisen palikat löytyvät ihmisen omasta elämästä ja sen paras asiantuntija on ihminen itse, ei tekoäly. Varmaa on kuitenkin se, että tekoälyn hyödyntäminen on vasta alkumetreillä. Millaiseksi sen rooli lopulta muotoutuu, nähdään vasta tulevina vuosina.
Pääekonomisti Henna Mikkosen blogiteksti on julkaistu aiemmin Talouselämässä.
**https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214635026000079?via%3Dihub
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija
