Pitäisikö meidänkin laatia ositus- ja perinnönjakokirja?

Ositus- ja perinnönjakokirjan laatimista puoltavat useat hyvin painavat syyt. Yhtenä merkittävimpänä voisi mainita saavutettavissa olevat verohyödyt, sillä tietyissä tilanteissa ammattilaisen avustuksella tehdyllä osituksella ja perinnönjaolla voi saada aikaan huomattavia säästöjä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy laatia ositus- ja perinnönjakokirja, sillä myös lesken etu, omaisuuden siirrot ja asioiden käytännön järjestelyt saattavat edellyttää kirjallista muotovaatimukset täyttävää ositus- ja jakokirjaa.

Verosuunnittelu on hyvä aloittaa jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä perukirjaan merkittävät omaisuuden arvot vaikuttavat niin perintöveron kuin omaisuuden myynnistä perillisille aiheutuvan luovutusvoittoveron määrään. Luovutusvoittoveron määrää laskettaessa ei ole yhdentekevää kuka -leski, perillinen vai kuolinpesä - omaisuutta myy, sillä veron määrään vaikuttavat tekijät kuten hankintameno ja omistusaika, eivät määräydy kaikissa tapauksissa samalla tavalla.

Osituksen suorittaminen lesken ja kuolinpesän tai molempien puolisoiden kuolinpesien välillä on syytä miettiä ennen jakoa tarkkaan, eikä esimerkiksi rahavaroja pidä mennä siirtämään itselleen hätiköidysti ilman perusteellista pohdintaa. Ennen perinnönjakoa on siis aina ensin huolehdittava pesään mahdollisesti kuuluvan lesken oikeuksista, sillä leskellä voi olla oikeus saada kuolinpesältä tasinkoa avioliitosta seuraavan avio-oikeuden nojalla. Tämän lisäksi tilanteessa, jossa lesken ja ensin kuolleen puolison perilliset eivät ole samat, voi osituksen tekemättä jättämisellä olla lesken perillisille yllättäviä seurauksia ja johtaa jopa omaisuuden siirtymiseen pois lesken suvusta.

Sen jälkeen, kun osakkaat ovat päässet yksimielisyyteen - verotukselliset seikat huomioiden - siitä kuka saa ja mitä, on edessä omaisuuden siirtäminen omiin nimiinsä, mikä edellyttää lähtökohtaisesti kirjallista muotovaatimukset täyttävää ositus- ja jakokirjaa. Tällaista tarvitaan erityisesti jaettaessa kiinteistöjä, sillä lainhuutohakemukseen on liitettävä perukirjan ohella huolellisesti laadittu ositus- ja perinnönjakokirja. Myös esimerkiksi rahastoja ja osakkeita siirrettäessä on perillisen esitettävä vastaava selvitys.

Koska perinnönjaolle ei ole säädetty laissa mitään aikarajaa mihin mennessä se tulisi tehdä, saattavat jakamattomat kuolinpesät jäädä roikkumaan osakkaiden harmiksi vuosikausiksi. Koska kaikki kuolinpesän osakkaat päättävät asioista yhdessä, voi asioiden hoito ajan saatossa - osakkaiden määrän mahdollisesti kasvaessa - käydä hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Ja yleensä valitettavasti myös kalliimmaksi. Tuomioistuimen määräämän pesänjakajan käyttäminen riitatilanteessa on usein kallista, eikä lopputulos silloinkaan välttämättä miellytä - pesänjakaja kun ei ole sidottu osakkaiden vaatimuksiin. Yksimieliset osakkaat voivat sopia keskenään jaosta ja kirjallinen jakokirja tekee jaosta sitovan.

Pankin lakimiehen apuna käyttäminen niin perunkirjoituksessa kuin osituksessa ja perinnönjaossa varmistaa sen, että tilanteessanne huomioidaan kaikki näkökulmat ja teette siten oikeat päätökset. Ulkopuolinen puolueeton apu myös ehkäisee ristiriitoja, sillä osakkaat saavat tällöin luotettavaa tietoa siitä, miten asiat tulee hoitaa.

 

Ota yhteyttä ja hoidetaan sinunkin asiakirjat kuntoon,
Sari Koskinen

Julkaistu
...