Rahastotyypit

Miten lyhyen ja pitkän koron rahastot eroavat toisistaan? Entä mitä tarkoitetaan yhdistelmärahastolla tai erikoissijoitusrahastolla? Tutustu rahastosijoittamiseen ja erilaisiin rahastoihin.

Osta rahastoa

Sijoittamisen tavoitteet selville ennen sijoitusrahaston valintaa

Ennen sijoitusrahaston valintaa on hyvä selvittää, mitä varten säästät. Onko mielessä jokin erityinen hankinta, lomamatka, sapattivapaa tai lasten ajokortit? Vai haluatko säästää tulevaisuuden varalle, omasta hyvinvoinnista nauttimiseen, kenties täydentää eläketurvaasi? Osaavat sijoitusneuvojamme auttavat mielellään sinulle sopivan sijoitusrahaston valinnassa.

Asiakkaanamme voit sijoittaa lyhyen koron rahastoihin, pitkän koron rahastoihin, yhdistelmärahastoihin ja osakerahastoihin.

Lyhyen koron rahastot sijoittavat lyhytaikaisiin rahamarkkinavälineisiin

Lyhyen koron rahastot sijoittavat varansa lyhytaikaisiin rahamarkkinavälineisiin. Tällaisia ovat muun muassa rahamarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat valtion velkasitoumukset, pankkien sijoitustodistukset ja talletukset, kuntien kuntatodistukset, yritysten yritystodistukset sekä lyhytaikaiset joukkolainat. Koska yritystodistuksiin liittyy suurempi riski kuin valtion velkasitoumuksiin tai kuntatodistuksiin, myös niihin sijoittavien rahastojen tuotto voi olla hiukan korkeampi.

Lyhyen koron rahastoihin kuuluvat käteisrahastot, rahamarkkinarahastot sekä muut lyhyen koron rahastot.

Käteisrahastoissa korkosijoitusten keskimääräinen sijoitusaika seuraavaan koron tarkistukseen on alle 60 päivää. Keskimääräinen juoksuaika korkosijoitusten takaisinmaksuun on alle 120 päivää.

Rahamarkkinarahastoissa korkosijoitusten keskimääräinen sijoitusaika seuraavaan koron tarkistukseen on alle 6 kuukautta. Keskimääräinen sijoitusaika korkosijoitusten takaisinmaksuun on alle 12 kuukautta.

Muiden lyhyen koron rahastojen sijoitusten korkoriskiä kuvaava keskimääräinen duraatio eli keskimääräinen pääomilla painotettu sijoitusaika on alle yksi vuosi. Mitä lyhyempi duraatio on, sitä pienempi vaikutus korkojen heilahtelulla on sijoituksen arvoon.

Pitkän koron rahastot sijoittavat pitkäaikaisiin joukkolainoihin

Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa pitkäaikaisiin joukkolainoihin ja muihin korkoa tuottaviin papereihin, joiden laina-aika on yli vuosi. Lainojen liikkeeseenlaskijoina voivat olla valtiot, muut julkisyhteisöt ja yritykset. Valtion ja julkisyhteisöjen lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan usein obligaatiorahastoiksi, yrityslainoihin sijoittavia yrityslainarahastoiksi ja korkeampiriskisiin yrityksiin sijoittavia high yield -rahastoiksi.

Markkinakorkojen lasku vahvistaa sijoituksen arvoa.

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin, jolloin sijoitusten painopistettä voidaan vaihtaa markkinatilanteen mukaan. Korko- ja osakesijoitusten väliset painoarvot ja niiden vaihtelurajat määritellään yleensä rahaston säännöissä. Mitä korkeampi osakepaino sallitaan, sitä suurempi markkinariski rahastoon liittyy.

Yhdistelmärahaston tuotto muodostuu osake- ja korkomarkkinoiden tuotoista. Rahaston osakkeiden ja korkojen painoarvot voidaan myös jättää määrittelemättä: ne riippuvat markkinatilanteesta. Tällöin rahasto voi sijoittaa pääosan varoistaan osakkeisiin tai olla lähes puhdas korkorahasto.

Osakerahastoissasijoitukset hajautetaan useiden yhtiöiden osakkeisiin

Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin. Osakerahastot voidaan jakaa esimerkiksi sijoituskohteiden, maantieteellisen sijainnin, yhtiöiden toimialan eli sektorin tai yhtiöiden koon perusteella.

Sijoitusalueena voi olla esimerkiksi Suomi, euroalue, Eurooppa, Pohjoismaat, koko maailma tai kehittyvät markkinat, esimerkiksi Venäjä, Baltia, Latinalainen Amerikka tai Aasia.

Osakerahasto voi sijoittaa varansa myös tietyn tyyppisiin tai kokoisiin yhtiöihin, esimerkiksi suuriin ja vakaisiin maailmanlaajuisesti toimiviin yrityksiin eli blue chip -yhtiöihin tai pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eli small cap ja mid cap -yhtiöihin.

Sijoitusrahasto voi erikoistua sijoittamalla tietylle toimialalle, esimerkiksi metsäteollisuuteen, lääketeollisuuteen, biotekniikkaan tai telekommunikaatioon. Rahasto voi keskittyä myös tietyn teeman ympärille. Teemana voi olla esimerkiksi sosiaaliseen, teknologiseen, taloudelliseen tai ympäristöön liittyvä trendi. Teemarahaston avulla sijoittaja pyrkii hyötymään trendien vaikutuksista maailman tilanteeseen ja talouteen. Toisaalta teemasijoittamisella voidaan pyrkiä torjumaan erilaisia maailmanlaajuisia uhkakuvia, kuten ilmastonmuutosta tai vesipulaa.

Osakerahastojen tuottotavoitteena on tietyn vertailuindeksin ylittäminen

Osakerahastojen tuottotavoitteena on ylittää sijoituskohteiden mukaisesti valittu vertailuindeksi, esimerkiksi jonkin tietyn alueen osakeindeksi tai toimialaindeksi. Tiedon käytetystä vertailuindeksistä löydät kyseisien rahaston avaintietoesitteestä. Kaikilla rahastoilla ei välttämättä ole vertailuindeksiä

Sijoitusrahastot, erikoissijoitusrahastot ja vaihtoehtorahastot

Rahastot voi jakaa kolmeen pääluokkaan: tavallisiin sijoitusrahastoihin, erikoissijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahastoja sääntelee sijoitusrahastolaki, jossa määritellään esimerkiksi mihin sijoitusrahastot saavat sijoittaa ja
miten varat pitää hajauttaa eri sijoituskohteisiin. Finanssivalvonta vahvistaa sijoitusrahastojen säännöt. Nämä rahastot
ovat sijoitusrahastodirektiivin mukaisia sijoitusrahastoja eli UCITS-rahastoja.

Erikoissijoitusrahastot

Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jotka poikkeavat sijoitusrahastolain mukaisesta riskin hajauttamisen
periaatteesta. Kun tavallisessa sijoitusrahastossa tulee olla vähintään 16 eri sijoituskohdetta, erikoissijoitusrahastossa
kohteita voi olla vähemmän. Rahaston nimestä on selvittävä, että se on erikoissijoitusrahasto.

Maaliskuussa 2014 astui voimaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, minkä vuoksi Finanssivalvonta ei enää vahvista erikoissijoitusrahastojen sääntöjä. Nämä rahastot kuuluvat jatkossa vaihtoehtorahastojen joukkoon.

Vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtorahastot ovat rahastoja, jotka voivat sijoittaa lähes mihin tahansa. Niiden sijoitustoimintaa ei ole säännelty,
sen sijaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista määrittelee miten toiminta on järjestettävä ja mitä tietoja sen on annettava viranomaisille ja sijoittajille. Finanssivalvonta ei vahvista vaihtoehtorahastojen sääntöjä.

Hedge fund on yhteisnimitys hyvin erilaisille erikoissijoitusrahastoille

Perinteisten sijoitusrahastojen menestys perustuu nouseviin markkinahintoihin. Hedge fund -sijoitusrahastojen tavoitteena on yleensä positiivinen tuotto kaikissa markkinaolosuhteissa. Tämä absoluuttinen tuotto perustuu aktiiviseen sijoituspolitiikkaan ja perinteisistä rahastoista poikkeavien sijoitusinstrumenttien käyttöön.

Hedge fund voi sijoittaa esimerkiksi listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, erilaisiin korkokohteisiin ja johdannaisiin sekä hyödykkeisiin. Niiden riskiprofiilit vaihtelevat rahaston sijoituspolitiikan mukaan.

Tutustu Säästöpankin korkorahastoihin

Saastopankki.fi:ssä sijaitsevat säästämisen kohteiden, kuten Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien rahastojen, esittelyt eivät ole sijoitussuosituksia. Riskinsietokyvyn varmistamiseksi ja sinulle sopivien sijoituskohteiden valitsemiseksi varaathan ennen päätöksen tekoa ajan asiantuntijalle.