Hallinto- ja ohjausjärjestelmät

Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmät perustuvat Euroopan unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön, viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin sekä yhteenliittymän Luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteisiin.

Luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa on kuvattu Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmien keskeiset periaatteet, kuten yhteenliittymän ja sen keskeisten osien rakenne ja tehtävät, keskeisten hallintoelinten tehtävät ja vastuualueet sekä sisäisen valvonnan periaatteet. Luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteet on hyväksynyt keskusyhteisön hallitus, ja ne koskevat kaikkia yhteenliittymään kuuluvia pankkeja ja muita yhtiöitä. Periaatteiden avulla yhteenliittymä varmistaa toimintansa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita täydentävillä Hyvän liiketavan periaatteilla (Code of Conduct) pyritään lisäksi varmistamaan, että Säästöpankkiryhmässä toimitaan vastuullisesti, eettisesti sekä lakeja ja viranomaisten määräyksiä ja ohjeita noudattaen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 1–5 §:ssä ja 7 §:ssä tarkoitettu selvitys Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmistä

Selvitys Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmistä

1. Johdanto

Tämä selvitys on luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 1–5 §:ssä ja 7 §:ssä tarkoitettu selvitys Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Säästöpankkien yhteenliittymän hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevat periaatteet on kuvattu Luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa. Periaatteet vahvistaa Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön hallitus.

Luotettava hallinto käsittää Säästöpankkien yhteenliittymän ja yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen ylimmän johdon ja toimivan johdon, sen omistajien ja muiden sidosryhmien väliset suhteet, tavoitteiden asettamisen, niiden saavuttamiskeinoista päättämisen ja tavoitteiden saavuttamisen seurannan. Hallitus vahvistaa luotettavan hallinnon periaatteet. Toimiva johto vastaa siitä, että toiminta järjestetään näiden periaatteiden mukaisesti. Luotettavan hallinnon toteuttamista varmistaa selkeä viitekehys, johdonmukaisesti ja kattavasti dokumentoitu ohjeistus sekä selkeästi määritellyt päätöksentekotasot.

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäinen valvonta on osa operatiivista toimintaa ja se on kaikkien toimintojen ja organisaatiotasojen vastuulla. Sisäinen valvonta on osa päivittäisiä toimintoja. Toimivan ja tehokkaan valvonnan perustana on, että asianmukainen sisäinen valvontarakenne ja valvontatoimenpiteet on määritelty kaikille liiketoiminnan tasoille sisältäen riittävät ohjeistukset, valvontatoimet, seurannan ja raportoinnin.

2. Säästöpankkiryhmän rakenne

2.1. Säästöpankkien yhteenliittymä ja Säästöpankkiryhmä

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymälaissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista.

Säästöpankkien yhteenliittymän aatteellinen pohja ja strategisten tavoitteiden lähtökohta on säästäväisyyden edistäminen sekä suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin ja vaurastumisen vastuullinen edistäminen. Siitä juontavat juurensa arvot, palvelun perusperiaatteet ja laadukas asiakastyö.

Säästöpankkien yhteenliittymä on osa Säästöpankkiryhmää, joka muodostuu Säästöpankkien yhteenliittymästä ja muista Säästöpankkiryhmään kuuluvista yhteisöistä. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmä ei muodosta rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittamaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymää.

Säästöpankkien yhteenliittymä ei muodosta kirjanpitolaissa tarkoitettua konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua konsolidointiryhmää. Yhteenliittymän keskusyhteisön on kuitenkin laadittava yhteenliittymälain 9 §:ssä tarkoitettu yhteenliittymän yhdistelty tilinpäätös.

2.2. Säästöpankkiliitto osk ja sen tehtävät

Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja sisäisestä valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Keskusyhteisön jäseninä voivat olla luottolaitokset, joiden säännöt tai yhtiöjärjestys vastaavat, mitä yhteenliittymälaissa säädetään ja joiden säännöt tai yhtiöjärjestyksen keskusyhteisö on hyväksynyt. Jäseneksi ottamisesta päättää osuuskunnan kokous hallituksen esityksen perusteella.

Keskusyhteisön perustehtävänä on luoda edellytykset yhteenliittymän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Keskusyhteisö vastaa Säästöpankkien yhteenliittymän ohjauksesta ja valvonnasta yhteenliittymälain mukaisesti sekä keskitetyistä kehittämis- ja palvelujen tuottamistehtävistä.

Keskusyhteisössä ylin päätösvalta on osuuskunnan kokouksella, jossa jäsensäästöpankit käyttävät päätösvaltaa. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.

2.3. Säästöpankit

Säästöpankit ovat alueellisia ja paikallisia vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja, joiden erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Säästöpankit keskittyvät vähäriskiseen vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoima kattaa kaikki niin henkilö- kuin yritysasiakkaiden keskeiset pankkipalvelut. Niitä täydentävät kumppaneiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet.

Säästöpankit ovat yhteisömuodoltaan perinteisiä säästöpankkeja tai säästöpankkiosakeyhtiöitä. Säästöpankeissa ylintä päätösvaltaa käyttävät isännät, jotka ovat tallettajien ja mahdollisten kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkiosakeyhtiöissä ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiökokouksessa osakkeenomistajat, joita pääsääntöisesti ovat säästöpankkisäätiöt. Isännät tai yhtiökokous valitsevat pankille hallituksen. Hallituksen tehtävät ja velvollisuudet on kuvattu työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy itselleen.

2.4. Tuote- ja palveluyhtiöt

Säästöpankkiryhmän tavoitteena on yhteistyösuhteita luomalla kehittää kilpailukykyään finanssimarkkinoilla. Keskusyhteisö ja Säästöpankkiryhmän tuote- ja palveluyhtiöt tarjoavat säästöpankeille tukensa liiketoiminnan kehittämiseksi. Tuote- ja palveluyhtiöiden tehtävänä on huolehtia säästöpankkien toimintaedellytysten turvaamisesta ja kehittymisestä. Lisäksi vastuullisuuden hallintomallin mukaan tuoteyhtiöt osallistuvat mm. vastuullisuusstrategian ja -tiekartan implementointiin.

Sp-Rahastoyhtiö Oy harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa. Se toimii myös toimiluvallisena vaihtoehtorahastojen hoitajana Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan puitteissa. Yhtiö edistää pitkäaikaissäästämistä ja toimii Säästöpankkien sijoitusmarkkinoiden asiantuntijayksikkönä. Yhtiön valmistamia sijoitustuotteita myydään Säästöpankkien lisäksi myös muiden jakelukanavien kautta.

Sp-Henkivakuutus Oy täydentää Säästöpankkien säästämisen ja sijoittamisen ydinliiketoimintaa ja strategiaa. Yhtiö tarjoaa henkivakuutustuotteita ja palveluja sekä henkilöasiakkaiden että yritysten säästämiseen, sijoittamiseen ja henkilöriskien kattamiseen, joita tarjotaan Säästöpankkien ja myös muiden jakelukanavien kautta.

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj tarjoaa yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille jälleenrahoitusratkaisuja ja tasehallintapalveluja, edustaa Säästöpankkeja niiden maksuliikennepalveluissa SEPA-maksujen välitysjärjestelmässä sekä toimii keskusluottolaitoksena. Lisäksi Keskuspankki toimii Säästöpankkien asiakkaiden korttien liikkeeseenlaskijana ja vakuudettoman kulutusluoton myöntäjänä.

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj laskee liikkeelle kiinnitysluottopankkilain alla euromääräisiä, asuntolainavakuudellisia joukkovelkakirjalainoja eli katettuja joukkolainoja. Katettujen joukkolainojen vakuutena käytetään Säästöpankkien Sp-Kiinnitysluottopankille välittämiä asuntolainoja.

Säästöpankkipalvelut Oy hoitaa Säästöpankkien back office -toimintoja. Figure Taloushallinto Oy tarjoaa finanssialalla toimiville yrityksille taloushallinnon palveluita. Sp-Koti Oy on franchise-kiinteistönvälitysketjun keskusyhtiö. Sp-Koti Oy:n toiminta perustuu malliin, jossa se valitsee kumppaneikseen itsenäisiä paikallisia yrittäjiä. He puolestaan saavat toiminnalleen paikallisen Säästöpankin vahvan tuen ja käyttöönsä Säästöpankkien liikemerkin.

Tuote- ja palveluyhtiöiden hallinto perustuu niitä koskevaan yhteisölainsäädäntöön. Hallintoelinten jäsenten valintaesitykset valmistelee keskusyhteisön nimitysvaliokunta.

2.5. Säästöpankkikeskus

Säästöpankkikeskus on liiketoimintaorganisaatio, ja sen muodostavat Säästöpankkiliitto, Säästöpankkien Keskuspankki, Sp-Kiinnitysluottopankki, Sp-Rahastoyhtiö, Sp-Henkivakuutus, Säästöpankkipalvelut sekä Sp-Koti. Säästöpankkikeskukseen on keskitetty Säästöpankkien tarvitsemat yhteiset myynnin edistämiseen, tuotekehitykseen ja liiketoiminnan tukemiseen liittyvät toiminnot.

Säästöpankkikeskuksen vastuulla on

Säästöpankeille ja Säästöpankkien asiakkaille kehitettävien tuotteiden, palvelujen, monikanavaisuuden ja asiakaskokemuksen kehittäminen, hankkeiden läpivienti, osaamisen varmistaminen, myynnin tuki ja myynnin edistäminen
Ryhmätason vastuulla olevat tietohallinto, taloushallinto, riskienvalvonta, compliance, sisäinen tarkastus, lakiasiat, henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä näiden osa-alueiden osaamisen varmistaminen
Säästöpankkiryhmän kilpailukykyisen varainhankinnan turvaaminen kaikissa oloissa riskit halliten

Säästöpankkikeskusta johtaa Säästöpankkiliiton johtoryhmä, jota on kuvattu kappaleessa 3.6.

Lisäksi on perustettu ohjausryhmiä tukemaan Säästöpankkikeskusta ryhmän liiketoiminnan johtamisessa ja kehittämisessä sekä edistämään toiminnallaan ryhmän yhtenäisyyttä ja kilpailukykyä.

3. Keskusyhteisön hallintomalli

3.1. Säästöpankkiliitto osk:n osuuskunnan kokous

Varsinainen osuuskunnan kokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua osuuskunnan kotipaikassa Helsingissä taikka Espoossa tai Vantaalla. Vakiintuneen käytännön mukaan kokous pidetään maaliskuussa. Kokouksen kutsuu koolle hallitus. Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai milloin se muuten on lain mukaan pidettävä.

Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään keskusyhteisön säännöissä mainitut asiat, joita ovat mm. keskusyhteisön edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen, yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen esittely, sekä valitaan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja.

Kutsu osuuskunnan kokoukseen on lähetettävä jäsenille aikaisintaan neljä ja viimeistään yhtä viikkoa ennen kokousta keskusyhteisön tiedossa olevalla jäsenen postiosoitteella tai jäsenen kutsun toimittamista varten keskusyhteisölle ilmoittamalla sähköpostiosoitteella tai muulla tietoliikenneyhteydellä taikka ilmoittamalla kokouksesta keskusyhteisön intranetissä.

Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on keskusyhteisön osuuksia. Säästöpankit saavat lisä-ääniä keskusyhteisön säännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla niin, että lisä-ääniä voi olla enintään puolet osuuksien perusteella tulevien äänien määrästä. Jäsen ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin kymmenellä prosentilla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni, mikäli jäsen on omien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi saanut osuuskunnan päätökseen perustuvaa taloudellista tukea, joka täyttää keskusyhteisön säännöissä yksilöidyt tunnusmerkit.

Keskusyhteisön jäseninä olevat keskusyhteisön jäsenten omistamat ja niiden yhdessä keskusyhteisön kanssa omistamat yhteisöt saavat osallistua osuuskunnan kokoukseen siten, että niillä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

3.2. Säästöpankkiliitto osk:n hallintoneuvosto

Keskusyhteisön hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 9 ja enintään 35 osuuskunnan kokouksen valitsemaa jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Ryhmän toimintaperiaatteiden mukaisesti hallintoneuvostoon valitaan pääsääntöisesti kunkin säästöpankin hallituksen puheenjohtaja varsinaiseksi ja varapuheenjohtaja varajäseneksi.

Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa keskusyhteisön hallintoa ja sitä, että keskusyhteisön toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti osuuskuntalain sekä keskusyhteisön ja Säästöpankkiryhmän edun mukaisesti. Hallintoneuvoston erityisenä tehtävänä on sisäisen yhteistyön ylläpitäminen ja edistäminen. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.

Hallintoneuvosto mm. vahvistaa hallituksen esityksestä strategian, vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä muut ohjauksen yleiset periaatteet. Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on vahvistaa Säästöpankkien yhteenliittymän tarkastustoimintaa koskeva ohjesääntö ja tarkastuksen toimintaperiaatteet sekä antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.

Hallintoneuvosto vahvistaa itselleen työjärjestyksen.

Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan tai hallituksen kutsusta ja on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat, tehdyt päätökset ja mahdollisten äänestysten tulos.

Hallintoneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti 3-4 kertaa vuodessa. Kokouksissa käsiteltävät asiat valmistelee pääsääntöisesti keskusyhteisön hallitus ja esittelee toimitusjohtaja.

Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää osuuskunnan kokous. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa tehtävänsä perusteella muita etuja.

3.3. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus

Keskusyhteisön hallitukseen kuuluu vähintään 6 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee osuuskunnan kokous nimitysvaliokunnan esityksestä. Jäsenten toimikausi alkaa valinnan tehneen varsinaisen osuuskunnan kokouksen päättyessä ja päättyy sitä ensiksi seuraavan varsinaisen osuuskunnan kokouksen päättyessä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta. Hallitus vahvistaa toimintaansa ohjaavan työjärjestyksen.

Hallituksen tehtävänä on johtaa keskusyhteisön toimintaa osuuskuntalain, talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain ja Säästöpankkiliitto osk:n sääntöjen mukaan. Hallitus muun muassa vastaa Säästöpankkiryhmän strategian muodostamisesta ja sisäisen yhteistoiminnan kehittämisestä, hyväksyy keskusyhteisön toimintasuunnitelman ja budjetin, valmistelee osuuskunnan kokoukselle ja hallintoneuvostolle esitettävät asiat, laatii ja esittää osuuskunnan varsinaiselle kokoukselle keskusyhteisön ja sen jäsenluottolaitosten yhdistellyn tilinpäätöksen, huolehtii Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä valitsee ja vapauttaa keskusyhteisön toimitusjohtajan ja muut johtavat toimihenkilöt ja määrää heidän palkka- ja muut etunsa. Hallitus käsittelee myös vastuullisuusasioita agendallaan säännöllisesti vuosittain vastuullisuuden hallintomallin mukaisesti.

Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa ja on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on paikalla. Käytännössä hallitus kokoontuu vuosittain sovitun kokousaikataulun mukaisesti pääsääntöisesti kuukausittain sekä tarvittaessa myös muulloin.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Kokouksiin osallistuvat hallituksen jäsenten lisäksi toimitusjohtaja ja/tai toimitusjohtajan sijainen sekä hallituksen sihteerinä toimiva keskusyhteisön lakimies.

Kokouksen asialista ja keskeinen kokousmateriaali toimitetaan hallituksen jäsenille tutustuttavaksi riittävän hyvissä ajoin ennen kokousta. Hallituksessa käsiteltävät asiat esittelee toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan kokoukseen erikseen kutsuma esittelijä. Esitykset annetaan pääsääntöisesti kirjallisina. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat ja tehdyt päätökset sekä mahdolliset eriävät mielipiteet.

Hallituksen kokous voidaan asian kiireellisyyden tai muun syyn niin vaatiessa pitää etäyhteyksin, puhelimitse tai sähköpostitse taikka muita viestintävälineitä käyttäen. Hallituksen jäsenillä tulee päätöksentekoa varten olla mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon.

Hallituksella on vuosikello, jossa aikataulutetaan hallituksen kokouksissa vuoden aikana käsiteltävät suunnitteluun ja valvontaan liittyvät sekä muut tärkeimmät asiat. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina vuosittain. Lisäksi hallitus tekee vuosittain arvion hallituksen jäsenten kollektiivisesta sopivuudesta.

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää osuuskunnan kokous. Hallituksen jäsenet eivät saa tehtävänsä perusteella muita etuja.

3.4. Säästöpankkiliitto osk:n valiokunnat ja komiteat

Keskusyhteisö on asettanut toimintaansa tukevat valiokunnat ja komiteat seuraavasti:

Nimitysvaliokunta
Palkitsemisvaliokunta
Tarkastusvaliokunta
Riskivaliokunta
Varainhallintakomitea

Jokaiselle valiokunnalle ja komitealle on laadittu työjärjestys, jossa on määritetty valiokunnan tai komitean tarkoitus, kokoonpano, toiminta ja tehtävät.
Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus Säästöpankkiliitto osk:n osuuskunnan kokoukselle sekä Säästöpankkien tuote- ja palveluyhtiöiden yhtiökokouksille niiden hallintoelinten jäsenistä ja heidän palkkioistaan.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Säästöpankkiliitto osk:n hallitukselle esitykset yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen toimitusjohtajien ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien toimivan johdon jäsenten palkitsemisperiaatteista ja palkitsemisjärjestelmästä. Valiokunta valmistelee myös Palkitsemisen periaatteet ja Palkitsemisohje -dokumentit keskusyhteisön hallituksen hyväksyttäviksi.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa Säästöpankkiliiton hallitusta varmistumaan, että Säästöpankkiliitto osk:lla ja yhteenliittymällä on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilinpäätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi. Lisäksi valiokunta avustaa hallitusta huolehtimaan ja valvoo, että yhteenliittymällä on tilinpäätöstietojen raportoinnin oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus.

Riskivaliokunnan tehtävänä on avustaa Säästöpankkiliiton hallitusta riskistrategiaa ja riskinottoa koskevissa asioissa sekä sen valvomisessa, että yhteenliittymässä noudatetaan keskusyhteisön hallituksen päättämää riskistrategiaa. Riskivaliokunta valvoo ja varmistaa vakavaraisuuden hallintaprosessin tehokkuuden ja riittävyyden sekä arvioi näihin riskeihin liittyvien periaatteiden, valvontamenetelmien ja prosessien riittävyyden. Riskivaliokunta avustaa palkitsemisvaliokuntaa terveiden palkitsemisjärjestelmien luomisessa. Riskivaliokunnan tulee työssään ottaa huomioon kaikentyyppiset riskit, ja työnsä tueksi riskivaliokunnan tulee saada tietoonsa kaikki oleellinen tieto yhteenliittymän liiketoiminnasta. Riskivaliokunnan tulee saada säännöllisesti raportointia sisäisten valvontatoimintojen havainnoista ja suosituksista sekä korjaavien toimenpiteiden tilanteesta. Riskivaliokunnan tulee saada säännöllisesti tietoa myös sisäisen tarkastuksen ja ulkoisten tarkastusten havainnoista ja suosituksista. Lisäksi vastuullisuuden hallintomallin mukaisesti riskivaliokunta tarkastelee ja hyväksyy ESG-riskejä ja -mahdollisuuksia koskevia arvioita, tavoitteita ja rajoja osana muuta riskitarkastelua sekä valvoo kestävyysriskien hallintaa ja vaatimustenmukaisuutta.

Varainhallintakomitean tehtävänä on avustaa riskivaliokuntaa korko-, markkina- ja likviditeettiriskeihin liittyvissä asioissa. Varainhallintakomitea raportoi em. riskeistä riskivaliokunnalle, ohjaa toimivan organisaation toimintaa niillä alueilla sekä suunnittelee ja koordinoi yhteenliittymän jälleenrahoitusta Säästöpankkien Keskuspankin treasuryn kanssa.

3.5. Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtaja

Keskusyhteisön toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa osuuskuntalain säännösten mukaisesti keskusyhteisön juoksevaa hallintoa, toteuttaa Säästöpankkiryhmän strategiaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, valmistella hallitukselle esitettävät asiat ja avustaa hallitusta hallintoneuvostolle ja osuuskunnan kokoukselle esitettävien asioiden valmistelussa.

3.6. Säästöpankkiliitto osk:n johtoryhmä

Johtoryhmän tehtävänä on johtaa operatiivisesti yhteenliittymän keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliitto osk:n toimintaa liiton hallituksen ja toimitusjohtajan antamin valtuuksin.

Säästöpankkiliiton johtoryhmä toimii samalla Säästöpankkikeskuksen johtoryhmänä. Johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja ja liiton hallituksen nimittämät keskeisistä liiketoiminta- ja tukitoiminnoista vastaavat johtajat.

4. Sisäinen valvonta

4.1. Sisäisen valvonnan kokonaisuus

Yhteenliittymän valvontajärjestelmä eli sisäinen valvonta koostuu keskusyhteisön hallintoneuvoston ja hallituksen suorittamasta valvonnasta, riippumattomien toimintojen tekemästä vuosisuunnitteluun ja riskiarviointiin perustuvasta valvonnasta sekä liiketoiminnan ja tukitoimintojen tekemästä oman toimintansa valvonnasta.

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja operatiivisen toiminnan valvonnan. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan:

asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen
taloudelliset ja tehokkaat prosessit
toimintaan liittyvien riskien hallinta, mukaan lukien ESG-riskit
taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus
säännösten ja ohjeiden noudattaminen
toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen ja
riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi

4.2. Hallintoneuvoston ja hallituksen suorittama valvonta

Keskusyhteisön hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa keskusyhteisön hallintoa ja sitä, että keskusyhteisön toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti osuuskuntalain sekä keskusyhteisön ja Säästöpankkiryhmän edun mukaisesti. Keskusyhteisön hallituksen tehtävänä on johtaa keskusyhteisön toimintaa osuuskuntalain, talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain ja keskusyhteisön sääntöjen mukaan sekä huolehtia Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Kunkin yhteenliittymään kuuluvan yhteisön ylin johto vastaa tehtävistä vastaavasti oman yhteisönsä osalta.

4.3. Valvonnan kolme puolustuslinjaa

Säästöpankkien yhteenliittymässä noudatetaan ns. kolmen puolustuslinjan valvontamallia. Ensimmäisen puolustuslinjan muodostaa liiketoiminnan ja tukitoimintojen tekemä oman toimintansa sisäinen valvonta. Toisen puolustuslinjan muodostavat riippumattomien valvontatoimintojen eli riskienvalvonnan, compliance-toiminnon ja tietosuojavastaavan tekemä valvonta. Kolmas puolustuslinja on sisäisen tarkastuksen tekemä valvonta.

Keskusyhteisön ja kunkin yhteenliittymään kuuluvan yhteisön hallitus vastaa siitä, että valvonta on järjestetty kolmen puolustuslinjan mukaisesti ja että riippumattomilla valvontatoiminnoilla on riittävä toimivalta, painoarvo ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen.

5. Johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan pankin ja keskusyhteisön hallituksen jäsenen ja toimivaan johtoon kuuluvan tulee olla luotettava ja hyvämaineinen henkilö, joka ei ole konkurssissa taikka liiketoimintakiellossa ja jonka toimikelpoisuutta ei ole muutenkaan rajoitettu.

Hallituksen jäsenellä ja toimivaan johtoon kuuluvalla tulee olla luottolaitoksen liiketoiminnasta, siihen liittyvistä keskeisistä riskeistä sekä johtamisesta sellainen osaaminen ja kokemus kuin henkilön tehtävään sekä luottolaitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden on tarpeen.

Säästöpankkien yhteenliittymässä luotettavuuden ja sopivuuden arviointia on kuvattu Luotettavuus- ja sopivuusselvitykset -ohjeessa. Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi tehdään ohjeessa mainitulla tavalla hallituksen jäsenistä, varajäsenistä, toimitusjohtajasta ja hänen sijaisestaan. Arviointi tehdään sen lisäksi kaikista toimitusjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivista, jotka ovat organisaation ylimmissä johtotehtävissä tai tosiasiallisesti johtavat yrityksen toimintaa kuten johtoryhmän jäsenistä ja keskeisistä toiminnoista vastaavista henkilöistä. Keskusyhteisön osalta arviointi tehdään myös hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä.

Arviointi tehdään aina, kun uusi henkilö valitaan edellä mainituksi johtamisesta tai keskeisestä toiminnosta vastaavaksi henkilöksi tai edellä mainittuun luottamustehtävään. Sen lisäksi arviointi tehdään silloin, kun joku henkilö valitaan uudelleen jatkamaan aiempaa tehtäväänsä ja mikäli hänen aiemmasta arvioinnistaan on kulunut yli kaksi vuotta. Arviointi tehdään aina myös, jos henkilön luotettavuus, sopivuus tai ammattitaito asetetaan kyseenalaiseksi.

6. Johdon ajankäyttö

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan pankin ja keskusyhteisön hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja muun toimivaan johtoon kuuluvan on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviinsä kuuluvien velvollisuuksiensa hoitamiseen. Johdon jäsenen riittävän ajankäytön arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa jäsenen hoitamien samanaikaisten luottamus- ja muiden johtajatehtävien lukumäärä, jäsenen maantieteellinen toiminta-alue ja tehtävän vaatima matkustusaika, johdolle suunniteltujen kokousten määrä sekä jäsenen toimen ja työtehtävien luonne.

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat palveluntarjoajat

Lue lisää:

Hyvän liiketavan periaatteet