Rahapolitiikka tullee pysymään kevyenä - asuntovelalliset kiittävät

Euroalueen valtionlainojen keskikorko laski lokakuun loppupuolella alimmalle tasolle koskaan. Kirjoitushetkellä se näyttää miinus kahdeksaatoista korkopistettä eli tarkalleen – 0,18 %. Samaan aikaan eurovaltiot hakevat hurjia määriä uutta velkaa markkinoilta rahoittaakseen erittäin anteliasta finanssipolitiikkaa, jolla koitetaan pitää pystyssä pandemian rampauttamaa taloutta. Perinteinen tapa ajatella velkaantumista on, että velan määrän kasvaessa velallinen joutuu maksamaan korkeampaa korkoa, mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Mitä enemmän velkaa ottaa, sitä halvemmalla sitä saa. Myös Suomen valtiolle tilanne on otollinen, kun koko korkokäyrä on negatiivisen koron puolella aina pisintä, vuonna 2047, erääntyvää lainaa myöten.

Paniikin yltyessä sijoittajat pakotettuja myymään 

Pandemian nostettua päätään alkuvuodesta markkinat hermostuivat ja pitkät korot reagoivat odotetulla tavalla. Saksan ja Suomen pitkät korot vajosivat kaikkien aikojen alimmille tasoilleen, mutta paniikin yltyessä suunta kääntyi likviditeetin kadotessa markkinoilta. Sijoittajat olivat pakotettuja myymään kaikkea mitä pystyivät saadakseen käteistä ja tuolloin se tarkoitti kaikkein luottokelpoisimpia valtionlainoja. 

Allekirjoittanut ei saanut mm. Microsoftin lyhyttä joukkovelkakirjalainaa myytyä useasta yrityksestä huolimatta, ja kyseisen yrityksen luottoluokitus on paras mahdollinen. Likviditeetin kadottua maaliskuussa lähes täysin, astuivat keskuspankit odotetusti esiin ja Yhdysvaltojen Fedin johdolla rauhoittivat markkinat. 

Osto-ohjelmat rauhoittivat markkinoita 

Pitkälti kyse oli erilaisista omaisuuserien osto-ohjelmista, joilla markkinoilta ostettiin ja ostetaan edelleen esimerkiksi käsittämättömät määrät valtionlainoja ja yrityslainoja. Euroopan keskuspankin osalta ohjelmat olivat jo entuudestaan melko tuttuja viimeisen viiden vuoden ajalta. Kyse oli pitkälti ohjelmien koon kasvusta. Fed sen sijaan oli päässyt kiristämään rahapolitiikkaansa ja lopettamaan omat finanssikriisin jälkeiset osto-ohjelmansa jo vuosia sitten, päästen elvytystoimiin nyt puhtaalta pöydältä. Fed perusti erilaisia työkaluja mm. yrityslainojen ostoon jopa matalan luottoluokituksen High Yield -yrityslainoille.

Euroopan osakemarkkinat selvästi jäljessä Yhdysvaltoja

Fed osti arvopapereita suunnattomia määriä keväällä, mutta viime aikoina pelkkä lupaus on riittänyt markkinoiden vireen ylläpitämiseen. Toisaalta euroalueella EKP ostaa kuukausittain noin sadalla miljardilla euroilla mm. valtionlainoja ja yrityslainoja, mutta silti Euroopassa osakemarkkinat ovat jääneet jälkeen selvästi Yhdysvalloista. EKP:n ja EU:n tukitoimet ovat onnistuneet kuitenkin laskemaan reunavaltionlainojen riskipreemioita helpottaen niiden velan hankintaa markkinoilta. Etenkin Italian tilanne synkistyi alkuvuonna ja sen velkakestävyys nousi markkinateemaksi budjettivajeen räjähdettyä pandemian vastatoimien seurauksena. 

Haasteena poikkeustoimista irtaantuminen 

Haasteeksi näyttääkin nousevan EKP:n irtaantuminen ”poikkeustoimista” ja etenkin valtionlainojen osto-ohjelmasta. EKP:n osalta on tosin hyvä muistaa, että se käy ennen kaikkea taistelua matalaa tai nyt jopa negatiivista inflaatiota vastaan. Taistelu on jatkunut jo yli viisi vuotta ilman suurta menestystä. 

Inflaatio-odotukset on saatu ajoittain kääntymään nouseviksi, mutta vain ajoittain. Näyttäisi siltä, että varsinkaan Italian valtionlainakorot eivät tule kestämään EKP:n irtaantumista valtiolainojen ostoista, joten se tuskin pystyy niitä lopettamaan. Tämä sen vuoksi, että Italian maksuhäiriökriisi olisi euroalueelle kohtalokas. EKP:n valtionlainaostot tullee näin ollen pysymään aktiivisena huolimatta inflaatiokehityksestä. Tuleva EKP:n strategian päivitys huolehtii ongelmasta, kun se muotoillaan sopivasti mahdollistamaan korkean velan euromaiden tukemisen myös jatkossa.

Se, mikä yhtälössä näyttää mahdottomalta, on rahapolitiikan kiristäminen ja reunavaltioiden tukemisen samaan aikaan, joten rahapolitiikka tulee pysymään nykyisen kevyenä. Asuntovelalliset kiittävät.

 

Mikko Rautiainen

Mikko Rautiainen toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.