Markkinatilanne on tällä hetkellä sekava – pitäkää hatuistanne kiinni

Korkosalkunhoitaja Mark Mattila pureutuu muun muassa miinuskorkoihin, jotka ovat täysin uusi käsite markkinoilla. Miehen mukaan niiden myötä astutaan aivan uuteen aikakauteen.

Mark Mattila

Kuluvana vuonna on riittänyt ihmeteltävää markkinoilla. Keskuspankkien U-käännös rahapolitiikassa, omaisuusluokkien vahva performanssi, globaalin talouskasvun hiipuminen, eurokorkojen voimakas lasku, yrityskaupat, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tviittailut yms. Viimeisen kuukauden aikana moni pitkän linjan salkunhoitaja on ollut ihmeissään siitä, mitä ihmettä markkinoilla oikein tapahtuu. Varsinkin korkomarkkinoilla on ollut isoja liikkeitä. Korot ovat olleet koko vuoden laskussa ja valtiolainat tuottivat jopa 6,5 % Euroopassa ensimmäisellä vuosipuoliskolla, vaikka valtiolainojen tuottotasoja on jo pitkään pidetty melko olemattomina, eivätkä ne ole olleet sijoittajien suosiossa. Tällä hetkellä sijoittajat joutuvat maksamaan suurimmalle osalle euromaista ostamistaan joukkolainakirjoista, eli valtiolainojen tuottotasot ovat painuneet negatiiviselle tasolle. Kirjoitushetkellä esimerkiksi koko Saksan sekä Hollannin korkokäyrät tulevat olemaan negatiiviset seuraavat 30 vuotta eli vuoteen 2049 asti. Suomen valtio saa kymmenvuotista lainaa -0,45 % tuotolla. 30-vuotisesta lainasta Suomi joutuu vielä maksamaan, mutta vain noin 0,03 %. Moni hyvälaatuinen yritys saa myös lainaa negatiivisella tuotolla. Euroopan paremman luottoluokituksen lainojen markkina-arvosta noin 40 % käydään kauppaa negatiivisella tuotolla.     

Kuka näitä lainoja sitten ostaa? 

Kun vaihtoehtona on pankkitalletus, josta joutuu maksamaan -0,40 % niin yllättävän moni etsii vaihtoehtoja myös muualta, vaikka tuottotasot ovatkin negatiiviset. Globaalilla tasolla on jo yli 15 biljoonaa joukkovelkakirjaa, joiden tuotto on negatiivisella tasolla. Kuinka iso luku biljoona on? Se on 1 000 miljardia, eli melko suuri luku.       

Otetaan esimerkiksi Kreikan velkakriisi, joka alkoi vuosien 2008-2009 taantuman jälkeen. Talouslukuja vääristeltiin, valtio ylivelkaantui ja lopulta päädyttiin tilanteeseen, jossa maa ei enää suoriutunut velkavelvoitteistaan ja markkinoiden luottamus maahan romuttui. IMF sekä muut euromaat joutuivat auttamaan maata mittavilla tukipaketeilla, jotta koko EU ei kaatuisi maan ongelmien vuoksi. Kreikan valtion pitkät korot nousivat pahimmillaan yli kolmeenkymmeneen prosenttiin. Nyt valtio saa kymmenvuotista lainaa noin 2 % korolla. Kuluvana vuonna Kreikan kymmenvuotisen valtiolainan tuottotaso on hetkittäin käynyt jopa alle Yhdysvaltojen vastaavan. Toisin sanoen, Kreikka on saanut halvemmalla rahaa markkinoilta, kun Yhdysvallat. Onko siinä mitään järkeä?

Miinuskorot ovat täysin uusi käsite 

Muutamien vuosien päästä, kun katsotaan tilannetta taaksepäin, voidaanko todeta, että tämä on uusi normi vai mieletön kupla? Hyvä kysymys, jota on syytä pohtia. Lyhyissä koroissa eli suomalaisille tärkeissä viitekoroissa, kuten euriboreissa ei ole nyt nousupaineita. Futuurimarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä, että kolmen kuukauden euribor ei tule nousemaan nollarajan yläpuolelle seuraavaan viiteen vuoteen.   

Miinuskorot ovat täysin uusi käsite markkinoilla, joista kellään ei ole aikaisempaa kokemusta, eli näiden suhteen astutaan aivan uuteen aikakauteen. Niiden vaikutusta sijoitusmaailmaan ja reaalitalouteen on todella vaikea arvioida. Se on kuitenkin selvä, että jos haluaa tuottoa markkinoilta, on oltava valmis ottamaan enemmän riskiä. 

Tilanne on tällä hetkellä hyvin sekava markkinoilla ja liikkeet voivat olla voimakkaita, eli pitäkää hatuistanne kiinni. Syksy voi olla tuulinen.     


Mark Mattila

Mark Mattila toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki –rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...