Vastuullisen sijoittamisen myytit – totta vai tarua?

Myytti numero 1: Vastuullinen sijoittaminen on vain ympäristöasioita.

Vastuullisessa sijoittamisessa otetaan huomioon ympäristön lisäksi sosiaaliset tekijät ja hyvä hallintotapa. Ympäristöasioissa sijoittaja voi tarkastella esimerkiksi päästöjä, vedenkäyttöä sekä ympäröivän luonnon huomioimista. Sosiaalisista tekijöistä ovat esimerkkeinä ihmis- ja työelämän oikeudet sekä tuoteturvallisuus ja -vastuu. Hyvä hallintotapa voi tarkoittaa esimerkiksi lahjonnan ja korruption vastaista toimintaa, hallituksen kokoonpanoa ja monimuotoisuutta sekä verojen maksua. Vastuulliseen sijoittamiseen liittyen sijoittaja saattaa törmätä englanninkieliseen sanayhdistelmään ESG. ESG tarkoittaa environment (ympäristö), social (sosiaaliset tekijät) ja governance (hyvä hallintotapa).

Myytti numero 2: Vastuullinen sijoittaminen on yhtä kuin eettinen sijoittaminen.

Vastuullinen sijoittaminen saatetaan usein sekoittaa eettiseen sijoittamiseen, jossa voidaan jopa olla valmiita luopumaan tuotoista. Vastuullinen sijoittaminen taas pyrkii parantamaan salkun tuotto/riski-profiilia ottamalla huomioon taloudellisten lukujen lisäksi vastuullisuustekijät eli nk. ESG-tekijät liittyen ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan. Vastuullisuustekijöiden huomioimisella pyritään siis vähentämään riskejä ja löytämään tuottavia sijoitusmahdollisuuksia.

Myytti numero 3: Vastuullinen sijoittaminen on vain sijoituskohteiden poissulkemista.

Vastuullisen sijoittamiseen on monta eri lähestymistapaa. Yleisimpiä lähestymistapoja ovat poissulkemisen lisäksi esimerkiksi vastuullisuusasioiden ottaminen osaksi sijoituspäätöksentekoa ja -analyysiä sekä aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen joko suoraan sijoituskohteeseen tai esimerkiksi erilaisten sijoittaja-aloitteiden kautta. Teemasijoittaminen puolestaan tarkoittaa tiettyyn teemaan sijoittamista, kuten esimerkiksi ympäristöön. Vaikuttavuussijoittamisessa haetaan tuoton lisäksi positiivista ja mitattavaa vaikutusta. Sijoittaja voi myös seurata, miten sijoituskohteet noudattavat kansainvälisiä normeja ja sopimuksia, kuten Global Compact -periaatteita. Eri lähestymistapoja voidaan käyttää samanaikaisesti eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia.

Myytti numero 4: Vastuullinen sijoittaminen on vaikeaa.

Vastuullisen sijoittamisen lähtökohtana ovat usein sijoittajan arvot ja (tuotto)tavoitteet. Myös toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sijoittajan halukkuuteen sijoittaa vastuullisesti. Sijoittaja voi tarkastella itselleen tärkeäksi määriteltyjä vastuullisuuden osa-alueita ja mittareita. Sijoittajan työtä helpottamaan on luotu esimerkiksi erilaisia mittareita rahastojen vastuullisuuden mittaamiseen. Näitä tuottavat esimerkiksi ulkopuoliset palveluntarjoajat, jotka ovat käyneet läpi ison tietomassan ja koonneet omien metodologioidensa mukaisesti mittareita joko kokonaisuudesta tai yksittäisistä vastuullisuuden osa-alueista.

Useimmiten varainhoitajat julkaisevat verkkosivuillaan omat vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä raportoivat vastuullisen sijoittamisen toteutumisesta. Lisäksi EU:ssa on parhaillaan meneillään kestävän rahoituksen lainsäädäntöpaketti, jossa yhtenä tavoitteena on luoda yhtenäisiä standardeja vastuullisuuden määrittelyyn ja raportointiin. Nämä kaikki yhdessä antavat sijoittajalle hyvän lähtökohdan sijoituskohteen vastuullisuuden arviointiin.

Myytti numero 5: Vastuullinen sijoittaminen on ohimenevä trendi.

Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan, kun toimintaympäristön muutokset lisäävät kiinnostusta sitä kohtaan. Sijoittajien mieltymykset muuttuvat, sijoituskohteiden toiminta muuttuu ja lainsäädäntö lisääntyy. Maailman suurimman vastuullisen sijoittamisen aloitteen YK:n tukeman PRI:n arvion mukaan yli puolet maailman sijoitusvarallisuudesta on sitoutunut huomioimaan vastuullisuuden sijoitustoiminnassaan. Lisäksi on arvioitu, että vuonna 2025 vastuullisten rahastojen osuus kaikista eurooppalaisista sijoitusrahastoista noussee 57 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista.

Myytti numero 6: Vastuullinen sijoittaminen tuottaa huonosti.

Vastuullista sijoittamista on tutkittu runsaasti niin akateemisessa maailmassa kuin muutenkin. Eräässä laajassa metatutkimuksessa tutkittiin yli 2000 vastuullisen sijoittamisen kannattavuutta mittaavaa tutkimusta 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksen mukaan vastuulliset yritykset ovat kannattavampia kuin muut yritykset. Eräs toinen tutkimus taas tutki kymmenen vuoden ajan miten vastuulliset rahastot tuottivat ns. tavanomaisiin rahastoihin verrattuna. Tutkimuksessa todettiin, ettei vastuullisuuden huomioiminen tarkoita tuotoista luopumista.

Myytti numero 7: Vastuullinen sijoittaminen on vain osakesijoittajille.

Päinvastoin kuin usein saatetaan ajatella, on vastuullinen sijoittaminen mahdollista kaikissa omaisuusluokissa, ei vain osakesijoituksissa. Korkosijoituksissa, rahastosijoituksissa ja vaikkapa vaihtoehtoisissa sijoituksissa on myös mahdollista huomioida vastuullista sijoittamista. Tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista ei välttämättä tarvitse olla aina kuitenkaan sama.

Bonusmyytti numero 8: Kuka tahansa meistä voi olla vastuullinen sijoittaja.

Totta! Ei ole yhtä oikeaa lähestymistapaa toteuttaa vastuullista sijoittamista, vaan jokainen meistä voi olla vastuullinen sijoittaja.


Anna Varpula toimii vastuullisen sijoittamisen asiantuntijana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.