Harkitsetko sijoittamista? Tiedosta viisi seikkaa, niin pääset pitkälle

Tiedätkö, millainen sijoittaja sinä olet, tai olisit? Jos et, niin ei hätää, koska harva tietää. Se ei kuitenkaan ole este säästämisen ja sijoittamisen tiellä. Kun asiakas tulee keskustelemaan asiasta Säästöpankkiin, häneltä kysytään erilaisia kysymyksiä, joiden avulla pyritään kartoittamaan muun muassa riskiensietokykyä, tuottotavoitteita sekä tulevaisuuden toiveita. 

- Monesti asiakkaat ovat keskusteluissa ilmaisseet, ettei riskiensietokykyä ole, ja sen vuoksi he haluavat pitää rahansa visusti pankkitileillään, kertoo Säästöpankin sijoituspäällikkö Markku Ansamaa. 

Ansamaa kertoo, että riskiä ei pidä ajatella aina negatiivisena asiana.

- Tili ei ole pitkällä sijoitusajalla järkevin sijoitusmuoto, hän lisää.  

Sijoituspäällikkö listaa J.P.Morganin julkaisusta;”Principles for successful long-term investing”, muutaman perusasian sijoittamisesta, jotka olisi hyvä tiedostaa, ennen kuin tekee itselleen sijoitussuunnitelman pitkälle aikavälille. 

1. Elämme entistä pidempään

Vuosien saatossa lääketiede on kehittynyt huimasti, elintapamme ovat terveellisempiä kuin ennen ja yleistieto terveyteen vaikuttavista asioista on lisääntynyt ja siksi elämme pidempään kuin ennen. Tällä hetkellä Suomessa miesten elinajanodote on 78,4 vuotta ja naisilla 84,1 vuotta ja ne ovat nousseet viimeisen 20 vuoden aikana selvästi.

Lisäksi todennäköisyys sille, että 65-vuotiaasta pariskunnasta jompikumpi elää yli 90 vuotiaaksi, on peräti 50 %. Tämä merkitsee sitä, että työaikana säästettyjä varoja tulee riittää yhä pidempään, mikäli työvuosien aikana kerrytetty eläke ei riitä haluamaamme elintasoon. Työaikana tarvitsee siis säästää entistä enemmän ja varoille tulee myös saada tuottoa.

2. Talletus on pitkällä aikavälillä huono sijoitus

Talletuskorot ovat olleet jo hyvin pitkään erittäin matalalla tasolla ja inflaation jälkeen korot ovat jopa negatiivisia.

-  Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli teet tänään talletuksen vuodeksi, ei talletuksesi arvo ole enää korosta huolimatta niin arvokas kuin se oli vuosi sitten. Euromäärä toki tilillä kasvaa, mutta samaan aikaan hyödykkeiden hinnat ovat nousseet, etkä saa enää samalla rahalla ostettua tuotetta, jonka olisit aiemmin saanut ostettua, Ansamaa selventää.

Käteisen historiallinen tuotto on havainnollistettu lähdemateriaalissa tekemällä dollarin talletus 119 vuotta sitten. Tämän talletuksen arvo on tänään kaksi dollaria. Vastaavasti, jos saman dollarin olisi sijoittanut laajaan amerikkalaiseen S&P500 -osakeindeksiin, olisi sen arvo tänään 1890 dollaria. Ero on todella merkittävä. 

- Jos tämän tiedon yhdistää edellä mainittuun faktaan pidemmästä elinajasta, on helppo ymmärtää, ettei talletus ole pitkällä aikavälillä hyvä sijoitus, asiantuntija vastaa. 

3. Maailman kahdeksas ihme

Korkoa korolle -ilmiöstä puhutaan maailman kahdeksantena ihmeenä. Kyse on siitä, että ensimmäisenä vuotena asiakas saa korkoa sijoitetulle pääomalle. 

- Ensimmäisen vuoden jälkeen saat korkoa pääoman lisäksi myös edellisten vuosien koroille, joten saat siis jatkuvasti korkoa kasvavalle summalle, jolloin saatu korko joka vuosi myös kasvaa. Mitä aikaisemmin aloitat sijoittamisen, sitä pidempään pääset hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Jo muutaman vuoden pidemmällä sijoitusajalla, korkoa korolle -ilmiö lisää lopullista tuottoasi huomattavasti. Jos taas miettii elinajanodotteen kasvamista; mitä aikaisemmin aloitat säästämisen, sitä pienemmällä summalla pääset samaan lopputulokseen kuin henkilö, joka aloitti myöhemmin, hän neuvoo. 

Ansamaa listaa esimerkiksi kaksi henkilöä, jotka säästävät eläkeaikaansa varten. Molemmat sijoittavat 5.000 euroa vuodessa ja molempien sijoitusten tuotto on 5 % vuodessa. Erona on säästöaika. Henkilö A aloittaa säästämisen 25-vuotiaana ja henkilö B 35-vuotiaana. 65-vuoden iässä A:lla on säästössä 639.199 € ja B:llä 353.803 €. A on siis sijoittanut 50.000 euroa enemmän, mutta säästössä on 285.396 euroa enemmän kuin B:llä. 

- Tämä ero syntyy, koska A:n sijoitukset kasvavat korkoa korolle pidemmän aikaa.

Osakesijoittaja pääsee Ansamaan mukaan hyötymään myös korkoa korolle -ilmiöstä sijoittamalla mahdolliset osinkotuotot takaisin osakkeisiin. 

- Usein varsinkin pitkäaikaisessa sijoittamisessa osinkojen merkitys korostuu ja siksi hyvää osinkoa maksavia osakkeita halutaan sijoitussalkkuun. Otetaan esimerkiksi jälleen henkilöt A ja B. Molemmat sijoittavat 5.000 euroa laajaan eurooppalaiseen MSCI Europe -osakeindeksiin sillä erolla, että A sijoittaa saamansa osingot takaisin osakeindeksiin ja B käyttää osingot kulutukseen. Kun molemmat ovat sijoittaneet näin 32 vuotta A:n sijoitusten arvo on noussut 65 309 euroon, kun B on jäänyt 24 305 euroon. Ero on siis yli 2,5-kertainen. 

- Osakerahastoihin sijoittavalla on tämän lisäksi vielä verotuksellinen etu. Sijoitusrahastot eivät maksa veroa osinkotuloistaan ja pääsevät siten sijoittamaan saadut osingot täysimääräisesti takaisin osakkeisiin. Pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö lisättynä sijoitusrahastojen verovapaudella hyödyttää piensijoittajaa huomattavasti.

4. Vaali pitkäjänteisyyttä sijoitussuunitelmassasi

Aika ajoin sijoitusmarkkinat heiluvat. Välillä vähemmän, välillä enemmän ja välillä osakkeiden arvosta pyyhkiytyy kymmeniä prosentteja pois. 

- Ei ihme, että tottumattomampaa sijoittajaa toisinaan hirvittää. 1980-luvun jälkeen laaja eurooppalainen MSCI Europe -osakeindeksi on tippunut vuoden huippulukemista keskimäärin 15,4 %. Kuitenkin vain yhdeksänä vuotena koko vuoden tuotto on painunut negatiiviseksi. Historia ei toki ole tae tulevaisuudesta, mutta toisaalta esimerkiksi Yhdysvaltain laajasta S&P500 -osakeindeksin historiasta ei löydy sellaisia parinkymmenen vuoden mittaisia ajanjaksoja, jolloin osakeindeksin vuosituotto olisi ollut negatiivinen, Ansamaa lohduttaa. 

Asiantuntijan mukaan sijoittajan kannattaa nähdä markkinoiden heiluminen hyvänä hetkenä tehdä lisäsijoituksia. 

- Markkinat kyllä elpyvät ennemmin tai myöhemmin, hän lisää. 

5. Hajauta, hajauta, hajauta

Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riskejä, jotka voivat pahimmillaan realisoitua sijoitusten arvojen alentumisina. Vastineeksi ottamastaan riskistä sijoittaja haluaa sitä korkeampaa tuottoa, mitä suurempaa riskiä sijoitus sisältää.

- Riskejä voi pienentää hajauttamalla sijoituksiaan esimerkiksi ajallisesti, toimialallisesti, maantieteellisesti tai sijoittamalla erilaisiin omaisuuslajeihin. Hajauttamisen hyödyt voi todeta helposti, tarkastelemalla esimerkiksi viimeisen reilun kymmenen vuoden tapahtumia. Tänä aikana maailmassa on ollut mm. finanssikriisi, eurokriisi, voimakas öljyn hinnan lasku sekä poliittisia että geopoliittisia kriisejä ympäri maailmaa. Näihin kaikkiin tapahtumiin arvopaperit reagoivat, mutta eri tavoin. Mikäli sijoitukset ovat olleet hyvin hajautetut, ovat tapahtumien aiheuttamat riskit olleet selkeästi pienemmät kuin silloin, jos kaikki munat olisivat olleet yhdessä korissa.

Lähdemateriaalissa on kuvattu kymmenen eri omaisuusluokan tuotot viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä niiden keskimääräinen vuosituotto ja riski (volatiliteetti). Yksittäisten omaisuusluokkien lisäksi kuvaan on lisätty näihin omaisuuslajeihin hyvin hajautettu sijoitussalkku (40 % osakkeita, 40 % korkosijoituksia, 5 % kiinteistöjä, 5 % hyödykkeitä, 5 % hedge-rahastoja ja 5 % käteistä). 

- Kun omaisuusluokkia tarkastellaan tällä ajanjaksolla, on edellä mainittu sijoitussalkku ollut tuotoissa mitattuna vuosittain sijoilla 2-8, tuottaen keskimäärin 5,8 %. Huolimatta siis kaikesta markkinoilla olleesta heilunnasta, sijoittajalla on ollut melko tasainen kyyti, kun sijoitussalkku on ollut hyvin hajautettu eri omaisuusluokkiin.

Ansamaan mukaan sijoittamista pidetään usein vaikeana, mutta se on hänen mielestään turhaa. Tärkeintä on hänen mukaansa ymmärtää muutama perusasia, tehdä sijoitussuunnitelma ja aloittaa sijoittaminen.  

Jos tarvitset apua säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen, ota yhteyttä meihin tai jätä yhteydenottopyyntö.