Euroalueen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 2,2 % edellisestä neljänneksestä (Q2 2,1 %). Vuodentakaiseen verrattuna nousua oli 3,7 %. Suhteellisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta toimitusketjuongelmat ovat osoittautuneet pidempiaikaiseksi ilmiöksi ja hidastavat talouskasvua jatkossa. Kohonnut energian hinta ja inflaatio vähentävät myös kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta kulutuskysyntää. Jo kolmannen vuosineljänneksen lopulla nähty talouden elpymisen hidastuminen on jatkunut alkaneella vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi oli lokakuussa 58,3 (syyskuu 58,6). Lasku syyskuusta oli pitkälti seurausta toimitusketjuongelmista. Näillä on ollut vaikutusta sektorin kysyntään ja tarjontaan ja nostanut myös tuotteiden hintoja. Tämä ennustaa teollisuudelle vuoden viimeiselle neljännekselle vaisuja näkymiä.
Myös palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski ja oli 54,6 (syyskuu 56,4). Palvelusektorin vauhti on hidastunut, kun talouden elpyminen on saavuttamassa pandemiaa edeltänyttä tasoa. Hidastumisesta huolimatta sektori kasvaa edelleen hyvää tahtia. Indeksin taso on selkeästi kasvun rajana pidetyn 50 pisteen yläpuolella. Negatiivisella puolella on yritysten kohtaama kustannusten nousu, joka on johtunut kohonneista työvoima-, energia- ja kuljetushinnoista. Osa hinnannoususta on pystytty siirtämään eteenpäin, osa on pienentänyt yritysten katteita. Myös pandemia pysyy uhkana sektorin näkymille, kun tartuntojen määrä on paikoittain kääntynyt nousuun. Alentuneet indeksitasot sekä teollisuudessa ja palveluissa laskivat yhdistettyä ostopäällikköindeksiä, joka oli lokakuussa 54,2 (syyskuu 56,2).
Euroalueen inflaatio nousi lokakuussa odotettua enemmän ja oli alustavien tietojen mukaan 4,1 % (syyskuu 3,4 %). Lukema on yhtä korkea kuin korkein euroalueen tähänastinen inflaatiotaso heinäkuulta 2008. Inflaation odotetaan nousevan vielä marraskuussa, ennen kuin se taittuu laskuun. Pohjainflaatio nousi syyskuusta 0,2 %-yksikköä ja oli vuositasolla 2,1 %.
Euroalueen työttömyysaste laski syyskuussa hieman elokuusta talouden elpymisen myötä (syyskuu 7,4 %, elokuu 7,5 %). Työttömyyden pienin askelin tapahtunut lasku oli viides peräkkäinen. Positiivisesta kehityksestä huolimatta, työttömiä työnhakijoita on silti lähes 600 000 enemmän kuin ennen pandemiaa. Työttömyyden odotetaan edelleen laskevan vuoden loppua kohden, kun työvoiman kysyntä näyttäisi pysyvän hyvänä toimitusketjuongelmista huolimatta.
Euroopan keskuspankin neuvosto ei tehnyt lokakuun kokouksessaan muutoksia rahapolitiikkaansa. Neuvoston mukaan syksyn aikana kohonnut inflaatio on väliaikainen ilmiö ja tasoittuu ensi vuoden aikana. Pankki jatkaa pandemian aikaisen PEPP -ohjelman alla tehtäviä kuukausittaisia arvopaperiostoja maltillisella tasolla. Ohjelma on alustavasti suunniteltu päättyvän vuoden 2022 maaliskuussa. Tähän ja aikaisempaan APP -ohjelmaan keskuspankki ottaa kantaa joulukuun kokouksessaan. Pankki päivittää joulukuussa myös talousennusteensa.
Sijoitusmarkkinoilla on ollut vaikeuksia uskoa keskuspankin näkemykseen nykyisten korkeiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Markkinoilla oli myös odotus siitä, että pääjohtaja Lagarde olisi vastustanut ponnekkaammin markkinoiden näkemystä korkeampien korkojen tarpeellisuudesta. Lagarde tosin myöntää, että inflaatio pysyy korkealla pidempään kuin mitä EKP:n aikaisemmat odotukset ovat olleet.
Syksyn aikana kohonneet inflaatioluvut ja edelleen jatkuvat toimitusketjuongelmat ovat saaneet markkinat aikaistamaan odotuksia keskuspankin koronnostosta. Noston odotetaan tapahtuvan jo vuoden 2022 puolella. Keskuspankin neuvosto ei kokousta marraskuussa. Seuraava korkopäätös julkaistaan 16.12.2021.