
Lue alta, mitä mieltä Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat ovat sijoitusmarkkinoista. Pääset lukemaan osiot klikkaamalla otsikkoa. Säästöpankkien Varainhoidon markkinakatsaus julkaistaan jatkossa uudessa kokonaan sähköisessä muodossa. Katsauksen julkaisu aika on pääsääntöisesti kuukauden toinen viikko.
"Maailmantalouden näkymät ovat vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen aikaisempaa valoisammat. Rokotukset, keskuspankkien kevyt rahapolitiikka ja valtioiden tuki talouksille ovat kääntäneet näkymät positiivisiksi. Viimeksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päivitti vuoden alun ennusteitaan ylöspäin. IMF ennustaa maailmantaloudelle 6,0 % kasvua vuodelle 2021, mikä on 0,5 %-yksikköä enemmän kuin vuoden alussa. Myös muiden tahojen mukaan näkymät ovat positiiviset. Maailmantalouden kasvuksi ennustetaan kuluvalle vuodelle 6 % - 7 %. Kasvun odotetaan palautuvan maltillisemmaksi vuoden 2022 aikana."
- Ilkka Laru, salkunhoitaja
Maailmantalouden näkymät ovat vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen aikaisempaa valoisammat. Rokotukset, keskuspankkien kevyt rahapolitiikka ja valtioiden tuki talouksille ovat kääntä-neet näkymät positiivisiksi. Viimeksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päivitti vuoden alun ennusteitaan ylöspäin. IMF ennustaa maailmantaloudelle 6,0 % kasvua vuodelle 2021, mikä on 0,5 %-yksikköä enemmän kuin vuoden alussa. Myös muiden tahojen mukaan näkymät ovat positiiviset. Maailmantalouden kasvuksi ennustetaan kuluvalle vuodelle 6 % - 7 %. Kasvun odotetaan palautuvan maltillisemmaksi vuoden 2022 aikana.
Yhdysvallat ja Kiina toimivat talouskasvun vetureina. Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan vahvasti kuluvan vuoden aikana. Maan tehokas rokotetoiminta mahdollistaa talouden avautumisen ennusteiden mukaan jo kesän aikana ja samaan aikaan vahva finanssipolitiikka tukee taloutta entisestään tulevien kuukausien aikana. Kiina puolestaan selvisi pandemiasta suhteellisen vähällä voimakkaiden toimenpiteidensä ansiosta ja pystyy avautumaan muita alueita nopeammin. Kiinan vientiteollisuus myös hyötyy muiden talousalueiden elpymisestä.
Euroalueen näkymät ovat tässä seurassa heikommat. Rokotusohjelma on edistynyt hitaasti, mikä on myös johtanut uusiin tartuntoihin ja uusiin rajoitteisiin. Näiden seurauksena talouden pitkään odotettu avautuminen viivästyy. Positiivisella puolella on euroalueen hyötyminen maailman talouskasvun vauhdittumisesta.
Korkosijoituksille vuoden ensimmäinen neljännes on ollut vaikea. Kohonneet inflaatioluvut ja huoli keskuspankkien kevyen rahapolitiikan loppumisesta ovat nostaneet pitkiä markkinakorkoja sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Tämä on näkynyt vuoden alun aikana paljon korkoriskiä sisältävien korkosijoitusluokkien negatiivisena tuottona. Kehittyvien maiden korkosijoitukset kärsivät puolestaan Yhdysvaltojen markkinakorkojen noususta ja dollarin vahvistumisesta. Korkosijoituksista parhaiten ovat tuottaneet huonomman riskiluokan yrityslainat, joiden sisältämä korkoriskin määrä on vähäisempi. Lainoille maksettavia tuottolisiä voidaan pitää toistaiseksi kohtuullisina, vaikka ovatkin lähellä historiallisen vaihteluvälinsä alinta tasoa.
Euroalueella Euroopan keskuspankki (EKP) näyttäisi pysäyttäneen korkojen nousun maaliskuun aikana ainakin väliaikaisesti kasvattamalla kuukausittaisten arvopaperiostojensa määrää pandemian aikaisen PEPP -osto-ohjelman puitteissa. Myös Yhdysvaltojen korkojen nousun taittuminen rauhoitti euroalueen korkomarkkinoita. EKP:lle tilanteen rauhoittuminen näyttää toistaiseksi riittävän, eikä lisätoimenpiteitä ole odotettavissa. Euroalueen rokoteongelmilla ja talouden elpymisen viivästymisellä on myös ollut korkomarkkinoita rauhoittava vaikutus. Korkosijoitusluokkien tuottonäkymät ovat jatkossa vaisut, kuten niin moneen kertaan on jo aikaisemmin todettu.
Osakemarkkinat tuottivat positiivisesti vuoden ensimmäinen vuosineljänneksen aikana. Kurssikehitystä ovat tukeneet yritysten odotuksia paremman tulokset. Näkymiä ovat myös parantaneet rokotusten edistyminen euroalueen ongelmista huolimatta ja kasvaneet odotukset talouskasvun vauhdittumisesta. Talouskasvun elpymistä ja korkeampia markkinakorkoja ennakoineilla osakemarkkinoilla on ollut jo pidempään käynnissä rotaatio kalliista kasvuosakkeista alhaisemman arvostustason osakkeisiin. Tämän rotaation odotetaan edelleen jatkuvan.
Osakkeiden hinnoittelua voidaan pitää haastavana ja joidenkin osa-alueiden osalta kalliina. Nykyisessä nousevien markkinakorkojen sijoitusympäristössä vaihtoehdot ovat sijoittajille kuitenkin vähissä. Osakemarkkinoiden kehityksen kannalta tärkein tekijä on talouskasvu. Pandemian jälkeinen paluun normaaliin pitäisi tapahtua suhteellisen nopeasti, mikä tukee osakemarkkinoita. Yhtenä suurimpana uhkana sijoitusnäkymille lyhyellä aikavälillä on koronaviruksen uudet mutaatiot, joihin nykyiset rokotteet eivät tehoaisi.
Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja
Maaliskuu ei tuonut uutta euroalueen näkymiin. Tarttuvamman virusmuodon aiheuttama tartuntojen määrän kasvu, sitä seuranneet rajoitteiden pidennykset ja rokoteohjelman ongelmat viivästyttävät euroalueen elpymistä. Teollisuuden parantuneesta aktiviteetista huolimatta, euroalueen talouskasvu jää tuoreimpien talouslukujen valossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä miinusmerkkiseksi. Jos näin kävisi, tämä olisi euroalueelle toinen tekninen taantuma pandemian aikana.
Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi nousi maaliskuussa tasolle 62,5 (helmikuu 57,9). Odotukset pandemian taittumisesta ja talouskasvun elpymisestä ovat lisänneet sekä kuluttajien että yritysten luottamusta talousnäkymiin ja kasvattaneet teollisuustuotteiden kysyntää. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi puolestaan lähes kasvun ja hidastumisen rajana pidetyn 50 pisteen paremmalle puolella (maaliskuu 49,6, helmikuu 45,7). Indeksin hieman yllättävää nousua selittää se, että kyselytutkimuksen ajankohta oli ennen maaliskuun loppupuolta, jolloin kasvaneet tartuntamäärät euroalueella johtivat uusiin rajoitteisiin. Teollisuuden ja palveluiden positiivisen kehityksen seurauksena yhdistetty ostopäällikköindeksi nousi korkeimmalle tasolleen kahdeksaan kuukauteen (maaliskuu 53,2, helmikuu 48,8).
Maaliskuun alustava kokonaisinflaatio euroalueelle nousi helmikuusta ja oli 1,03 % (helmikuu 0,9 %). Kokonaisinflaatiota nosti lähes pelkästään energian hinnan kallistuminen. Euroalueen pohjainflaatio laski helmikuusta odotusten vastaisesti (maaliskuu 0,9 %, helmikuu 1,1 %). Inflaatiotasojen odotetaan jatkossa nousevan, kun pandemiaan liittyviä rajoitteita päästään rokotusten laajenemisen myötä purkamaan.
Euroalueen työttömyysaste helmikuussa oli 8,3 % työttömien määrä kasvaessa hieman tammikuusta. Työttömien kokonaismäärä oli lähes 13,6 miljoonaa. Yritysten halukkuus työntekijöiden palkkaamiseen on hieman kasvanut vuoden alun jälkeen, mutta talouden elpymisen viivästyminen pitää työttömyyden nykyisellä tasolla vielä toistaiseksi. Valtioiden pandemian aikaisten työllistämistoimenpiteiden väheneminen hidastaa myös työllisyyskehitystä.
Euroopan keskuspankin neuvosto ei muuttanut kevyen rahapolitiikkaansa linjauksia maaliskuun kokouksessaan. Ainoa muutos oli ilmoitus kuukausittaisten arvopaperiostojen määrän kasvattamisesta. Kokousta oli edeltänyt korkomarkkinoiden epävarmuuden lisääntymisen, joka oli johtanut euroalueen reunavaltioiden korkotasojen nousuun. Tämän seurauksena neuvosto ilmoitti kokouksessaan odottavansa, että arvopaperiostojen määrä seuraavan neljänneksen aikana on suurempi kuin vuoden ensimmäisinä kuukausina. Neuvosto ei muuttanut osto-ohjelman kestoaikaa, mutta varasi siihen kuitenkin mahdollisuuden.
Keskuspankin päivitetyssä talousennusteessa ei ollut paljon muutoksia. Alkuvuoden heikkoa kasvua paikkaa vuoden jälkimmäisen puoliskolle ennustettu aikaisempaa hieman parempi talouskasvu. Kuluvalle vuodelle odotetaan noin 1,5 % inflaatiotasoa aikaisemmin (1,0 %). Inflaation kasvu on neuvoston mielestä vain väliaikainen, eikä johda muutoksiin pankin kevyessä rahapolitiikassa. Seuraavien vuosien inflaatioennusteet olivat muuttumattomat (1,2 % 2022 ja 1,4 % 2023). Keskuspankin neuvosto julkaisee seuraavan korkopäätöksensä 22.4.2021.
Yhdysvaltojen näkymät ovat parantuneet maaliskuun aikana. Nopeasti laajentuneiden rokotusten seurauksena rajoituksia on purettu, mikä on kasvattanut taloudellista aktiviteettia ja palauttanut työpaikkoja palvelusektorille. Samaan aikaan hallinnon tukipaketit ovat pitäneet kulutuskysynnän vahvana. Talouden näkymien parantumisesta huolimatta keskuspankki on ilmoittanut jatkavansa kevyttä rahapolitiikkaansa. Uhkana taloudelle on rajoitteiden liian nopea purku alueilla, joissa tartuntoja on vielä runsaasti. Lisäksi liikkuvuuden lisääntyminen ennen laumasuojan saavuttamista, lisää riskiä uusien tarttuvimpien virusmuotojen ilmaantumiselle.
Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi (ISM) nousi maaliskuussa korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 1983 (maaliskuu 64,7, helmikuu 60,8). Indeksin nousu oli laaja-alaista uusien tilausten, tuotannon ja työllisyyden johdolla. Teollisuuden tavaroiden valmistuksessa tarvitsemien tuotantopanosten toimitusajat ovat yhä pitkittyneet, mikä kertoo tuotteiden vahvasta kysynnästä. Kasvanut kysyntä, pidentyneet toimitusajat ja raaka-aineiden kallistuminen asetavat paineita tavaroiden hinnannousulle jatkossa. Yrityksillä on ollut myös vaikeuksia löytää ammattitaitoisia työntekijöitä.
Myös palvelusektorin ostopäälliköiden indeksi nousi ennätyskorkealle maaliskuussa (maaliskuu 63,7, helmikuu 55,3). Indeksin osatekijöistä taloudellinen aktiviteetti, uudet tilaukset ja työllisyys nousivat vahvasti. Sektori hyötyy suuresti rajoitteiden purkamisesta ja palveluiden kysynnän kasvusta. Kyselyssä sektorin kommentit sekä nykyisestä aktiviteetista että näkymistä vuoden 2021 jälkimmäiselle puoliskolle olivat optimistisia.
Maaliskuun työllisyysraportin julkistusajankohta sattui pitkäperjantaille, jolloin osa markkinoista auki vain lyhyen aikaa tai oli kokonaan kiinni. Julkistettu luku oli selvästi odotettua parempi. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys oli maaliskuussa 916 000, odotusten ollessa hieman päälle 600 000. Luku oli suurin seitsemään kuukauteen. Koronaan liittyvien rajoitteiden purkaminen kasvatti työllisyyttä erityisesti palvelusektorilla. Maaliskuulle siirtyi myös rakennussektorin työpaikkoja huonojen sääolosuhteiden helmikuulta. Hyvästä luvusta huolimatta työttömiä on Yhdysvalloissa yhä yli 8 miljoonaa enemmän kuin juuri ennen pandemiaa.
Maaliskuun työttömyysaste oli 6,0 % (helmikuu 6,2 %). Lukua vääristää edelleen alaspäin työvoiman osallistumisaste (61,5 %), joka on alempi kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Osallistumisaste, jolla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat työssä tai etsivät töitä, oli korkeimmillaan 63,4 ennen pandemian alkamista.
Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitean maaliskuun kokous ei tuonut muutoksia keskuspankin rahapolitiikkaan. Ohjauskoron vaihteluväli on edelleen välillä 0 % - 0,25 % ja kuukausittaisten arvopapereiden ostojen määrä pysyy 120 miljardissa dollarissa. Komitean kokouksen jälkeisessä lausunnossa merkittävin muutos oli maininta taloudellisen aktiviteetin ja työllisyyden parantumisesta.
Keskuspankin päivitetyn talousennusteen mukaan maan talous kasvaa tänä vuonna 6,5%. Muutosta edellisestä ennusteesta (4,2 %) voidaan pitää suurena. Seuraavien vuosien osalta kasvuennuste ei aikaisemmasta merkittävästi muuttunut. Kuluvan vuoden kasvuvauhdin lisäys ja sen inflaatiota mahdollisesti nostava vaikutus jää keskuspankin arvioissa lyhytaikaiseksi.
Keskuspankki näyttäytyisi pitäytyvän kevyen rahapolitiikan linjalla vielä toistaiseksi. Arvopaperiostoja jatkettaisiin ainakin kuluvan vuoden ajan, jolloin ensimmäiset vähennykset ostomääriin tapahtuisi vuoden 2022 puolella. Komitean tämänhetkisen näkemyksen mukaan ohjauskorkoa ei nostettaisi ennen vuoden 2023 loppua. Pääjohtaja Powellin mukaan vielä ei ole ajankohtaista puhua kevyen rahapolitiikan kiristämisestä. Mahdolliset tulossa olevat muutokset kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen.
Markkinoiden huoli Yhdysvaltojen pitkien korkojen kehityksestä ei ole muuttunut sitten helmikuun. Keskuspankin maaliskuun kokouksen jälkeen aikaisemmin suhteellisen voimakkaassa nousussa olleen 10 vuoden lainan korkotason nousu pysähtyi ainakin toistaiseksi. Markkinoilla pelätään kuitenkin vahvojen talouslukujen ennakoivan odotettua voimakkaampaa talouskasvua ja korkeampia inflaatiolukuja. Keskuspankin seuraavan kokouksen päätökset julkaistaan 28.4.2021.
Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana +5,9 %-yksikköä, paikallisissa valuutoissa mitattuna. Maaliskuussa nousua kertyi +3,5 %-yksikköä. Osakemarkkinoiden sisällä liikkeet ovat olleet hyvin voimakkaita. Talouden piristymisestä hyötyvät toimialat ovat tuottaneet markkinoita selkeästi paremmin, kun taas kasvuyhtiöt ovat olleet paineessa.
Raportoidut tulokset ovat olleet odotettua paremmat ja yritykset katsovat varovaisen optimistisesti tulevaisuuteen. Talouskehitystä ennakoivista indikaattoreista voi päätellä että, toimintaympäristö on kehittymässä suotuisampaan suuntaan. Rokoteohjelmat etenevät ja rajoitusten höllentäminen on näköpiirissä. Uskomme että yritysten tuloskasvu tulee kehittymään odotettua myönteisemmin, tilapäisistä tuotanto- ja logistiikkahaasteista huolimatta.
Hinnoittelu on haastava, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Talous- ja tulosmomentin ollessa positiivinen, osakemarkkinoiden odotetaan kuitenkin kehittyvän suotuisasti. Keskeiset riskit ovat kasvuyhtiökuplan puhkeamisen johdannaisvaikutukset riskinottohalukkuuteen sekä odotettua nopeampi ja voimakkaampi korkojen nousu, mikä loisi paineita arvostuskertoimiin.
Johan Hamström, osakesalkunhoitaja
Korkomarkkinoilla ensimmäinen vuosineljännes oli haastava, kun Yhdysvaltojen pitkien korkojen nousu painoi toteutuneet tuotot negatiivisiksi lähes kaikilla korkomarkkinoilla. Paikallisissa valuutoissa valtionlainat tuottivat Q1:llä Yhdysvalloissa - 4,25 % ja euroalueella -2,35 %. Yrityslainamarkkinoilla vastaavat tuotot olivat: Investment Grade - 4,65 % ja - 0,68 % sekä High Yield + 0,84 % ja + 2,15 %. Myös kehittyvät korkomarkkinat olivat selvästi miinuksella -3,48 % tuotolla. Maaliskuussa negatiiviselle tuotolle jäivät Yhdysvaltojen valtionlainat ja IG -yrityslainat sekä kehittyvien markkinoiden korot. Euroalueella korot tuottivat positiivisesti maaliskuussa kuten myös HY-yrityslainat Yhdysvalloissa.
Talouskehitystä ennakoivista indikaattoreista voi päätellä, että toimintaympäristö on kehittymässä suotuisampaan suuntaan. Rokoteohjelmat etenevät ja rajoitusten höllentäminen on näköpiirissä. Lisäksi finanssi- ja rahapolitiikka jatkavat hyvin elvyttävinä, jolloin edellytykset vahvalle talouskasvulle on olemassa.
Fed ja EKP ovat molemmat viestineet pitävänsä rahapolitiikan nykyisen elvyttävänä vielä pitkään, mutta siitä huolimatta pitkien korkojen nousu on yllättänyt voimakkuudellaan alku vuonna varsinkin Yhdysvalloissa. Siellä talouskasvu näyttää vahvalta, inflaatio-odotukset nousevat ja valtion velka lisääntyy vauhdilla, joten täysin aiheetonta korkojen nousu ei ole. Näin ollen tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata Fedin uuden strategian toteuttamista, sillä on hyvinkin mahdollista, että inflaatio tulee nousemaan selvästi päälle Fedin tavoitetason tulevina vuosina. EKP:n osalta kaikki edellä mainitut korkoja nostavat tekijät pätevät, mutta selvästi heikompina kuin Yhdysvalloissa. EKP:lla näyttääkin olevan agendalla pikemminkin euroalueen yhtenäisyys kuin hintavakaus, koska sekä inflaatio että inflaatio-odotukset ovat nousussa, mutta silti EKP pyrkii painamaan eurokorkoja alaspäin entistä negatiivisemmaksi, mikäli viime päivien puheita on tulkittu oikein.
EKP:n toimista huolimatta tuottopotentiaali pitkissä koroissa on heikko ja näemme korkojen nousun jatkuvan maltillisena vuoden loppua kohden. Suosimme korkosijoituksissa yrityslainoja ja valtionlainoissa sekä korkoriskissä olemme alipainossa.
Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja
Toteutimme maaliskuun alussa sijoitussalkussamme riskin taktisen pienennyksen laskemalla voimakkaassa ylipainossa olleet osakkeet maltilliseen ylipainoon ja kasvattimme samalla rahamarkkinoiden osuutta. Katsoimme, että lisääntyneillä inflaatio-odotuksilla ja markkinakorkojen nousulla voi olla kasvavan markkinaepävarmuuden kautta negatiivinen vaikutus kokonaismarkkinoiden kehitykseen.
Osakkeet ovat maaliskuun aikana palanneet nousutrendille, vaikka markkinoilla on edelleen epävarmuustekijöitä. Pandemian hellittäessä ja keskuspankkien rahapolitiikan pysyessä kevyenä talouskasvun odotetaan vauhdittuvan. Tämä asettaa nousupainetta korkoihin ja markkinoiden inflaatio-odotuksiin. Erityisesti Yhdysvalloissa markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti. Talouskasvun laajentuessa pandemiasta kärsineille toimialoille, osakemarkkinoilla vallinneen sijoitusvarojen rotaation teknologiasta kohti suhdanneherkempiä toimialoja odotetaan jatkuvan.
Markkinaepävarmuuksien aikana Yhdysvaltojen dollarilla on tapana vahvistua, jonka vuoksi kohdistamme maltillisen osakeylipainomme Pohjois-Amerikkaan. Tässä toimintaympäristössä osakevalinnat korostuvat ja suosimme houkuttelevasti hinnoiteltuja yhtiöitä, jotka hyötyvät talouskasvun piristymisestä ja käynnissä olevasta toimialarotaatiosta.
Korkoriskin osalta jatkamme alipainossa ja luottoriskin osalta ylipainossa, eli suosimme edelleen sekä korkeamman että matalamman luottoluokituksen yrityslainoja valtionlainojen sijasta.
Osakesijoitusten maltillinen ylipaino on kohdistettu Pohjois-Amerikkalaisiin osakemarkkinoihin. Kaikki muut osakemarkkinat, Suomi, Eurooppa, Aasia-Tyynimeri -alue ja kehittyvät osakemarkkinat, ovat neutraalipainossa.
Korkosijoituksissa suosimme edelleen yrityslainoja. Sekä paremman että huonomman riskiluokan yrityslainojen ovat edelleen ylipainossa. Valtionlainasijoitukset ovat edelleen alipainossa ja rahamarkkinat ja kehittyvien maiden korkosijoitukset ovat neutraalipainossa.
Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys
Osake |
Korko |
|
52,5 % |
47,5 % |
|
Suomi |
7,5 % |
|
Eurooppa |
17,5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
17,5 % |
|
Aasia-Tyynimeri |
5,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5,0 % |
|
Rahamarkkina |
5,0 % |
|
Valtionlainat |
7,5 % |
|
Yrityslainat (IG) |
20,0 % |
|
Yrityslainat (HY) |
10,0 % |
|
Kehittyvien maiden valtionlainat |
5,0 % |
Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Maaliskuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.
Maaliskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Osake Maailma
”Säästöpankki Osake Maailma on osakerahasto, joka sijoittaa osakemarkkinoille maailmanlaajui-sesti pääosin kehittyneille markkinoille. Laaja sijoitusuniversumi mahdollistaa riskien jakamisen useille markkinoille.” Lue lisää.
Säästöpankkien Varainhoidon sijoitustiimi
Evgeny Artemenkov, korkosalkunhoitaja; Mark Mattila, korkosalkunhoitaja; Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja; Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja; Anders Pelli, osakesalkunhoitaja; Anna Varpula, vastuullisen sijoittamisen asiantuntija; Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja; Lassi Kallio, salkunhoitaja; Tatu Paasimaa, osakesalkunhoitaja; Johan Hamström, osakesalkunhoitaja; Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja.