Maailmantalouden pandemian jälkeinen elpyminen jatkuu, mutta kasvu eri alueilla on eriytynyt. Yhdysvallat toimivat edelleen talouskasvun veturina, vaikka tuore huhtikuun työllisyysraportti ja sen odotuksia pienempi uusien työpaikkojen lisäys on aiheuttanut keskustelua elpymisen tahdista. Kiinassa teollisuuden kasvuvauhdin hidastuminen ennakoi maltillistuvaa talouskasvua jatkossa. Maan odotuksia paremmat vientiluvut kertovat kuitenkin globaalin kysynnän kasvusta ja maailmantalouden elpymisen jatkumisesta.

Euroalue on ensimmäisen vuosineljänneksen negatiivisen kasvuvauhdin jälkeen varovaisella elpymisuralla. Parantunut rokotustahti ja alemmat tartuntaluvut ovat mahdollistaneet rajoitteiden keventämisen, mikä on näkynyt kasvaneena taloudellisena aktiviteettina myös pandemiasta kärsineellä palvelusektorilla. Euroalueen ennustetaan nousevan alkaneella toisella vuosineljänneksellä teknisestä taantumastaan maltillisesti positiiviseen kasvuvauhtiin.

Elpyvät taloudet ja kuluttajien patoutunut kysyntä ovat aiheuttaneet raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten hinnannousun. Yhdessä tarjontaketjun ongelmien kanssa nämä hinnannousut voivat siirtyä pidemmällä aikavälillä kuluttajien maksettavaksi. Keskuspankkien mukaan kohonneet inflaatioluvut ovat väliaikaisia ja johtuvat pääasiassa hintakehityksen vertaamisesta pandemian aikaisiin tasoihin. Tuotteiden kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat pidemmällä aikavälillä, kun tarjontaa voidaan lisätä sitä mukaa, kun pandemia antaa myöden. Joillakin osa-alueilla, kuten mikrosirujen osalta, tuotanto-ongelmien odotetaan kestävän pidempään.

Keskuspankit ovat kevään aikana viestittäneet markkinoille pitävänsä rahapolitiikkansa keveänä. Yhdysvalloissa markkinakorkojen nousun pysähtyminen ja taittuminen lievään laskuun maalis- huhtikuun taitteessa oli sekä osake- että korkomarkkinoille helpotus. Näyttäisi siltä, että sijoittajat Yhdysvalloissa uskovat keskuspankin vakuutteluihin kohonneiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta ja rahapolitiikan pysymisestä kevyenä ja markkinoita tukevana. Keskuspankin mukaan sellaista merkittävää muutosta, mikä vaikuttaisi rahapolitiikan nykyiseen kevyeen suuntaan, ei taloudessa ole vielä tapahtunut.

Euroalueella korkomarkkinoiden suunta oli sen sijaan ylöspäin. Valtionlainakorot tuottivat huhtikuussa - 1,1 %. Markkinakorkojen nousu näkyi myös paremman riskiluokan yrityslainoissa, joiden tuotto oli 0,0 %. Yrityslainojen suuren kysynnän takia lainoille maksettava tuottolisät ovat laskeneet tasoille, joilla ne eivät juurikaan pehmennä markkinakorkojen nousun negatiivista vaikutusta lainojen arvoon. Sama suuntaus tuottolisän osalta on ollut myös huonomman riskiluokan yrityslainoissa. Historiallisesti suhteellisen matalat tuottolisät toimivat huonomman riskiluokan lainoille kuitenkin edelleen puskureina markkinakorkojen nousussa. Lainojen korkoriski on myös lähtökohtaisesti pienempi. Huonomman riskiluokan lainat tuottivat huhtikuussa 0,6 %.

Korkosijoittajan vaihtoehdot ovat kuluvan vuoden aikana vähissä. Euroalueen talousnäkymät ovat rokoteohjelmien viimeaikaisen vauhdittumisen ansiosta paranemassa, mikä asettaa markkinakoroille nousupaineita ja vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin paljon korkoriskiä sisältäviin sijoituskohteisiin. Euroopan keskuspankki on toistaiseksi hillinnyt markkinakorkojen nousua kuukausittaisilla arvopaperiostoilla, mutta ei ole sitä täysin pysäyttänyt. Näyttäisi siltä, että keskuspankille sopii pitkien markkinakorkojen maltillinen nousu. Markkinoita kiinnostaa myös keskuspankin kesäkuun kokous, jossa kuukausittaisten arvopaperiostojen määrän odotetaan tulevan keskustelun kohteeksi.

Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui huhtikuussa, kun lähes kaikki markkinat tuottivat positiivisesti. Markkinoita tuki maailmantalouden yleinen elpyminen, Yhdysvaltojen markkinakorkojen lievä lasku ja hyvin alkanut ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi Yhdysvalloissa. Suotuisan toimintaympäristön seurauksena yritysten tuloskehitys on ollut odotettua parempaa. Osakemarkkinoiden kehityksen odotetaan myös jatkuvan positiivisena, vaikka osakkeiden hinnoittelu on joillakin osa-alueilla haastavalla tasolla. Korkomarkkinoiden rauhoittuminen on vähentänyt markkinoiden epävarmuutta. Markkinoita tukee myös keskuspankkien kevyt rahapolitiikka, johon ei vielä vähään aikaan odoteta muutoksia.

Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja

Euroalueen talouskasvu hidastui alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 % edellisestä vuosineljänneksestä (Q4/-20 -0,7 %). Uudet virustartunnat ja sen seurauksena pidennetyt rajoitteet hidastivat kasvua. Tämä oli vuoden sisällä euroalueen toinen tekninen taantuma, jossa kahden peräkkäisen vuosineljänneksen talouskasvu on ollut miinusmerkkinen. Toinen vuosineljännes on saanut pidennettyjen rajoitteiden takia hitaan alun. Rokotusten edistyminen ja rajoitteiden purku toukokuusta alkaen kääntävät alueen kasvun kuluvalla neljänneksellä positiiviseksi.

Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi nousi huhtikuussa tasolle 62,9 (maaliskuu 62,5). Teollisuuden aktiviteetti on korkealla tasolla, mutta tarjontaketjun ongelmat hidastavat kasvua. Raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten hintojen nousu heijastuu pidemmällä aikavälillä inflaatiotasoon. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi puolestaan nousi kasvun ja hidastumisen rajana pidetyn 50 pisteen paremmalle puolella (huhtikuu 50,5, maaliskuu 49,6). Indeksin tasoa voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan joidenkin euroalueen valtioiden tarve pidentää rajoitteiden kestoaikaa tartuntatilanteen heikennyttyä. Indeksiä näyttäisi nostavan odotukset rajoitteiden purkamisesta ja talouden elpymisestä rokotusohjelman edistyessä. Teollisuuden ja palveluiden positiivisen kehityksen seurauksena yhdistetty ostopäällikköindeksi nousi korkeimmalle tasolleen yhdeksään kuukauteen (huhtikuu 53,8, maaliskuu 53,2). Sekä teollisuus- että palvelusektorin näkymät ovat pidemmällä aikavälillä hyvät.

Huhtikuun alustava kokonaisinflaatio euroalueelle nousi odotetusti maaliskuusta ja oli 1,6 % (maaliskuu 1,3 %). Kokonaisinflaatiota nosti lähes pelkästään energian hinnan kallistuminen. Euroalueen pohjainflaatio laski maaliskuusta odotusten mukaisesti (huhtikuu 0,8 %, maaliskuu 0,9 %). Inflaatiotasojen odotetaan jatkossa nousevan energiahintojen kallistumisen takia. Myös viime aikoina havaitut tarjontaketjujen ongelmat voivat heijastua inflaatioon nostavasti.

Euroalueen työttömyysaste maaliskuussa oli 8,1 %, mikä oli helmikuuta hieman vähemmän (8,3 %). Pidemmän aikavälin talousnäkymien parantumisesta huolimatta, yritysten aikomukset työntekijöiden palkkaamiseen ovat lisääntyneet vain hieman. Valtioiden pandemian aikaisten työllistämistoimenpiteiden väheneminen hidastaa myös työllisyyskehitystä.

Euroopan keskuspankin neuvosto ei tehnyt huhtikuun kokouksessaan muutoksia kevyeen rahapolitiikkaansa. Pankin pääjohtaja Christine Lagarden mukaan pankki pitää rahoitusolosuhteet jatkossakin suotuisina. Myös maaliskuun kokouksessa ilmoitettuja arvopapereiden alkuvuotta suurempia kuukausittaisia ostomääriä jatketaan toistaiseksi.

Keskuspankki päivittää talousennusteensa kesäkuun kokoukseensa mennessä. Euroalueella huhtikuun aikana pidennetyt rajoitteet ovat todennäköisesti hidastaneet elpymistahtia. Keskuspankki voikin joutua seuraavassa kokouksessaan laskemaan maaliskuussa antamaansa kasvuennustetta toiselle vuosineljännekselle. Kesäkuun kokouksessaan pankki päättää myös kuukausittaisten arvopaperiostojensa määrästä. Rokotejakelun edistyminen ja rajoitteiden poisto vauhdittaa euroalueen elpymistä, mikä vähentää arvopaperiostojen merkitystä markkinoille. Keskuspankin neuvosto julkaisee seuraavan korkopäätöksensä 10.6.2021.

Yhdysvaltojen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan voimakkaan yksityisen kulutuskysynnän tukemana vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,4 % vuositasolla edellisestä neljänneksestä (Q4/-20 4,3 %). Rokoteohjelman edistyminen, rajoitteiden purku ja hallinnon kuluttajille kohdistamat tukipaketit nostivat kulutuskysynnän vuosineljänneksen aikana korkealle tasolle. Keskuspankin kevyt rahapolitiikka ja hallinnon suunnittelemat uudet tukipaketit ennakoivat vahvan kasvun jatkuvan myös alkaneella vuosineljänneksellä.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski huhtikuussa odotuksia enemmän maaliskuun ennätyskorkeasta tasosta (huhtikuu 60,7, maaliskuu 64,7). Laskusta huolimatta indeksin pisteluku on vahvasti kasvun puolella. Huolta aiheuttaa tarjontaketjun ongelmat sekä mikrosirujen että raaka-aineiden osalta. Tehtailla on vaikeuksia vastata vahvaan kysyntään, mikä asettaa paineita tavaroiden hinnannousulle jatkossa.

Myös palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski huhtikuussa ennätyskorkealle yltäneen maaliskuun luvun jälkeen (huhtikuu 62,7, maaliskuu 63,7). Maltillisesti laskenut indeksiluku kertoo kuitenkin palvelusektorin edelleen jatkuvasta vahvasta kasvusta pandemian aiheuttamien rajoitteiden purkamisen jälkeen. Sektorin elpymisellä on suuri merkitys talouden kuluvan vuoden kasvuvauhdille.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys huhtikuussa jäi huomattavasti markkinoiden odotuksista. Uusien yöpaikkojen määrä oli 266 000, kun odotus oli miljoona uutta työpaikkaa. Maaliskuun tavoin työllisyys kasvoi erityisesti palvelusektorilla. Toteutuneen luvun ja odotusten välinen suuri ero aloitti markkinoilla pohdinnan Yhdysvaltojen talouden elpymisen tahdista. Työllistettyinä on edelleen hieman yli 8 miljoonaa työntekijää vähemmän kuin ennen pandemian alkua. Tästä huolimatta monet työnantajat ovat valittaneet vaikeuksista löytää työvoimaa. Huhtikuun työttömyysaste oli 6,1 %, mikä oli maaliskuuta hieman korkeampi (maaliskuu 6,0 %). Nousu selittyy työvoiman osallistumisasteen nousulla (61,7 %).

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitean huhtikuun viimeisellä viikolla pidetty kokous ei odotetusti tuonut muutoksia keskuspankin rahapolitiikkaan. Ohjauskoron vaihteluväli on edelleen välillä 0 % - 0,25 % ja kuukausittaisten arvopapereiden ostojen määrä pysyy 120 miljardissa dollarissa. Kokouksen jälkeisessä lausunnossa komitea näki rokotusten edistymisen ja tukipolitiikan vahvistaneen maan taloudellista aktiviteettia ja työllisyystilannetta.

Keskuspankin mukaan viime aikoina kohonnut inflaatio on vain väliaikainen ilmiö, eikä aiheuta keskuspankin taholta muutoksia nykyiseen kevyeen rahapolitiikkaa. Inflaatio näyttäytyy toistaiseksi korkeana, kun sitä verrataan vuoden takaisiin alhaisiin tasoihin. Myös talouden avautumisesta seuranneet tuotantoketjujen ongelmat ja niiden aiheuttamat hintapaineet ovat väliaikaisia. Keskuspankin huomio on kiinnittynyt työllisyyskehitykseen, jossa täytyy tapahtua huomattavaa parantumista, ennen kuin se on lähellä pandemiaa edeltänyttä tasoa.

Keskuspankin pääjohtaja Jerome Powellin mukaan komitea ei ole vielä keskustellut kevyen rahapolitiikan kiristämisestä. Taloudessa ei ole hänen mukaansa tapahtunut vielä sellaista merkittävää muutosta parempaan, joka edellyttäisi muutosta nykyiseen rahapolitiikkaan. Sijoitusmarkkinoilla keskuspankin viesti on ainakin toistaiseksi kuultu ja huomioitu. Yhdysvaltojen pitkät markkinakorot ovat huhtikuussa laskeneet maltillisesti noustuaan ensin voimakkaasti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Huhtikuu ei pääsääntöisesti näyttäisi muuttaneen markkinoiden odotuksia keskuspankin tekemisistä. Pankin kevyen rahapolitiikan linja näyttäisi jatkuvan vielä toistaiseksi. Syksyn aikana pankilta odotetaan ilmoitusta rahapolitiikan muuttumisesta, jolloin ensimmäiset vähennykset nykyisiin arvopaperiostoihin tehtäisiin vuoden 2022 puolella. Nykyistä matalaa ohjauskorkoa ei nostettasi ennen vuoden 2023 loppua. Keskuspankin seuraavan kokouksen päätökset julkaistaan 16.6.2021.

Huhtikuussa positiivinen kehitys osakemarkkinoilla jatkui. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi kuukauden aikana 4 %, paikallisissa valuutoissa mitattuna. Euroissa mitattuna kehitys oli +2,2 %. Osakkeet saivat myös tukea koroista (USA 10 v.), jotka laskivat kuukauden aikana. Korkojen lasku hellitti painetta korkeiden arvostuskertoimien kasvuosakkeissa, joiden kurssit pysyivät suhteellisen vakaina. Huhtikuussa tuottoerot eri toimialojen välillä eivät olleet yhtä suuria, kuin maaliskuussa. Myös sijoittajien sentimenttiä mittaava pelkokerroin laski merkittävästi, vaikka tuloskausi lähti käyntiin.

Ensimmäisen kvartaalin tuloskausi on kehittynyt odotuksia paremmin, mutta useissa tapauksissa kurssireaktiot ovat olleet maltillisia. Julkaisupäivien maltillinen kehitys kertoo, että yllätykset olivat pitkälti hinnoiteltu osakekursseissa. Myös teollisuuden talousluvut ovat olleet hyvin vahvoja. Alkuhitauden jälkeen Euroopan rokoteohjelman nopeutuminen tukee positiivista kehitystä talousalueella. Nopea talouskasvu parantaa yritysten marginaalikehitystä, mutta kehitykselle on myös pullonkauloja näköpiirissä. Nousevat raaka-aineiden hinnat, mikrosirujen pula, kuljetuskustannusten nousu ja mahdollinen työvoimapula heikentävät positiivisia marginaalinäkymiä. Uskomme, että lähikuukasina operatiivinen vipuvaikutus ja hinnoitteluvoima pitävät kehityksen hyvänä, mutta yksittäisten negatiivisten yllätysten mahdollisuus on kasvanut.

Hinnoittelu on haastava, mutta vaihtoehdot sijoittajille ovat vähissä. Päähahmotelmassamme osakemarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti talous- ja tulosmomentin tukemana, mutta lähikuukusina nousevat inflaatioluvut saattavat aiheuttaa heilahteluja osakemarkkinoilla. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemys on, että inflaatiopaine on tilapäinen ja sen myötä voi olettaa, että mahdolliset markkinanotkahdukset jäävät lyhytaikaisiksi.

Keskeiset riskit ovat kasvuyhtiökuplan puhkeamisen johdannaisvaikutukset sijoittajien riskinottohalukkuuteen, keskuspankkien rahapolitiikan normalisoituminen ja odotettua nopeampi ja voimakkaampi korkojen nousu, mikä loisi paineita arvostuskertoimiin.

Anders Pelli, osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoiden kehitys oli pääosin positiivista huhtikuussa, kun Yhdysvaltojen korot olivat laskussa huolimatta erittäin vahvasta talousdatasta. Euroalueella pitkät korot sen sijaan nousivat huhtikuussa ja valtionlainamarkkinoiden tuotto oli - 1,07 %. Euromaista huonoiten pärjäsi tällä kertaa Italia, kun sen riskipreemio suhteessa Saksaan nousi tasaisesti koko kuun ajan. Pitkiä korkoja puski ylöspäin mm. nopeutunut rokotustahti, parantuneet talouden näkymät, korkeampi inflaatio ja inflaatio-odotukset.

Euroopan keskuspankin (EKP) maaliskuussa nopeutettu PEPP -ohjelman ostotahti ei onnistunut pysäyttämään korkojen nousua. Ehkä keskuspankki oli kuitenkin tyytyväinen onnistuttuaan hillitsemään korkojen nousuvauhdin hyvin maltilliseksi 10 korkopisteeksi huhtikuun aikana tarkasteltaessa Saksan 10 vuoden koron muutosta (- 0,30 % -> - 0,20 %). Lyhyissä koroissa liikkeet olivat huhtikuussa hyvin pieniä ja Euribor -koroilla myös epäyhtenäisiä, mutta 3 kuukauden Euribor -futuurin hinnoittelema positiivinen korkotaso siirtyi jälleen n. puolella vuodella kohti nykyhetkeä syksyltä 2025 keväälle 2025.

Suurimmat keskuspankit EKP ja Fed kokoustivat huhtikuun aikana ja kummatkin pitivät rahapolitiikan tilan ennallaan erittäin kevyenä ja elvyttävänä. Etenkin Fedin osalta odoteltiin erittäin vahvan talouskehityksen tunnustamista, mutta Fed pysyi tiukkana ja viesti, että edes rahapolitiikan kiristämisen miettiminen tässä vaiheessa on liian aikaista.

Yrityslainojen kehitys oli positiivista huhtikuussa Yhdysvaltojen johdolla, kun sekä riskipreemiot, että pohjakorot laskivat siellä. Se johti n. 1,1 prosentin tuottoon Investment Grade - ja High Yield -yrityslainoissa. Euroalueella yrityslainojen tuotto oli positiivinen, mutta jäi selvästi vaatimattomammaksi. Kehittyvien korkomarkkinoiden kehitys oli kokonaisuutena erittäin positiivista Yhdysvaltojen korkojen laskun avittamana.

Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja

Nostimme sijoitussalkun riskitasoa kahta kautta maaliskuun lyhyen taktisen riskinkevennyksen jälkeen. Kasvatimme huhtikuussa osakkeiden lievää ylipainoa nostamalla eurooppalaisten osakkeiden painon neutraalista lievään ylipainoon. Lisäksi kohdensimme varoja kehittyville korkomarkkinoille nostamalle niiden painon neutraalista lievään ylipainoon. Muutokset rahoitimme laskemalla rahamarkkinoiden painon nollaan.

Talous- ja tulosmomentti pysyy vahvana Yhdysvaltojen johdolla ja Eurooppa seuraa perässä viipeellä. Tiedostamme, että markkinoilla on joillakin osa-alueilla selkeitä ylilyöntejä ja sijoittajien riskinottohalukkuus on korkealla tasolla. Näiden korjaantuminen voi johtaa sijoitusmarkkinoilla edelleen tuntuvaan korjausliikkeeseen. Tästä huolimatta uskomme, että markkinat jatkavat toistaiseksi ylöspäin ja rotaatio suhdanneherkempiin yhtiöihin jatkuu. Kasvatimme sijoitussalkun osakepainoa maltillisesti nostamalla eurooppalaiset osakkeet neutraalista lievään ylipainoon. Eurooppa on elpymistahdissa Yhdysvaltoja jäljessä, mutta uskomme kasvun vauhdittuvan. Positiivinen talous- ja tulosmomentum yhdistettynä houkuttelevaan hinnoitteluun ja suhdanneherkkään markkinarakenteeseen mahdollistavat hyvät tuottoedellytykset.

Eurooppalaisten osakkeiden ylipainon lisäksi Pohjois-Amerikkalaiset osakemarkkinat ovat maltillisessa ylipainossa. Kaikki muut osakemarkkinat: Suomi, Aasia-Tyynimeri -alue ja kehittyvät osakemarkkinat ovat neutraalipainossa.

Korkosijoituksissa nostimme kehittyvät korkomarkkinat lievään ylipainoon. Suosimme muutoksessa yrityslainoja, joiden tuottotaso on houkutteleva ja korkoriski selvästi kehittyvien maiden valtionlainoja matalampi. Näemme korkomarkkinoilla yleisesti pitkien korkojen suunnan olevan edelleen ylöspäin johtuen maailmantalouden näkymien paranemisesta, inflaation kiihtymisestä ja valtioiden velkaantumisesta. Näin ollen alipainotamme korkoriskiä ja valtionlainoja.

Yrityslainojen tuottopotentiaali on kaventunut riskipreemioiden laskun myötä ja pitkien korkojen nousu luo uhkaa myös niille. Paremman riskiluokan yrityslainojen lainojen laadun parantumisen myötä niiden tuottopotentiaali on näkemyksemme mukaan vielä toistaiseksi valtionlainoja parempi. Jatkamme luottoriskin osalta lievässä ylipainossa ja ylipainotamme sekä paremman että huonomman riskiluokan yrityslainoja.

Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Huhtikuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Huhtikuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Kotimaa

”Säästöpankki Kotimaa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan pääosin suomalaisiin pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Rahasto toteuttaa aktiivista sijoitusfilosofiaa, jossa aktiivinen riski on verrattain korkea ja poikkeamat vertailuindeksin sisältöön ovat merkittäviä. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa aktiivisella salkunhoidolla hyvä pitkän aikavälin tuotto, joka ylittää vertailuindeksin tuoton. Rahastoon liittyy markkinariski sekä maatieteelliseen keskittymiseen liittyvä riski. Koska rahasto sijoittaa suhdanneherkälle ja varsin pienelle Suomen osakemarkkinalle, sen riskitaso on keskimääräistä korkeampi. Korkeasta riskitasosta johtuen rahaston suositeltu sijoitusaika on vähintään 7 vuotta. Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaan rahastopääoma on 424 miljoonaa euroa.” Lue lisää.