Läheisen kuolema

Kuolinpesällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kuolleen henkilön varoista ja veloista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Päätöksiä kuolinpesän asioista tekevät pääsääntöisesti kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä siihen asti, kunnes kuolinpesän velat on maksettu ja varat jaettu perinnönjaossa kuolinpesän osakkaiden eli perillisten kesken. Kuolinpesäasioiden hoitoon voidaan myös perunkirjoituksen jälkeen valtuuttaa yksi kuolinpesän osakkaista tai kuolinpesän ulkopuolinen henkilö, jolloin asioiden hoito helpottuu. Joskus kuolinpesästä käytetään myös vanhanaikaista nimitystä perikunta.

Kuolinpesän osakkaita voivat olla:

• lakimääräiset perilliset, esimerkiksi lapset tai heidän jälkeläisensä, vainajan vanhemmat ja sisarukset.
• vainajan leski, jos aviopuolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, testamentin perusteella tai suoraan lain nojalla lapsettomassa avioliitossa
• testamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä (esimerkiksi 1/3-osuuden omaisuudesta)
• valtio, ellei lakimääräisiä perillisiä tai testamentin saajia ole.

Katso lista pankille toimitettavista asiakirjoista

Maksut voi helpoiten hoitaa:

• toimittamalla laskut sähköisesti pankkiin.
• pankista saatavilla maksupalvelukuorilla. Kuoria voit tilata soittamalla asiakaspalveluumme.  

Maksaminen onnistuu myös niissä konttoreissamme, joissa on kassapalvelu. Katso kassapalvelun aukioloajat.

Virkatodistus/sukuselvitys sisältää henkilötietoja, kuten henkilötunnuksen, perhesuhteet ja syntymäpaikan. Kirkot käyttävät nimitystä virkatodistus, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) todistus on nimeltään sukuselvitys. Elossaolotodistus sisältää vain henkilön omat tiedot.

Virkatodistus: Virkatodistuksella voit osoittaa olevasi kuolinpesän osakas (perillinen, elossa oleva puoliso tai yleistestamentinsaaja).

Kirkkojen virkatodistukset voivat olla joko sukuselvitysmuotoisia todistuksia tai elossaolotodistuksia.

Sukuselvitys: Vainajan sukuselvitys 15 ikävuodesta kuolinpäivään asti tarvitaan perunkirjoitusta varten perillisten selvittämiseksi. Tapauskohtaisesti voidaan tarvita sukuselvitys myös aviopuolisoista, aiemmin kuolleista perillisistä ja perinnöstä luopuneista henkilöistä perillisten selvittämiseksi.

Elossaolotodistus: Vain henkilön omat tiedot sisältävä todistus, jonka antaa Digi- ja väestötietovirasto Suomessa kirjoilla olevasta henkilöstä.

Tyypillinen tilanne, jolloin alaikäiselle tarvitaan edunvalvojan sijainen, on kun isovanhemmat ovat määränneet testamentissaan omaisuutta alaikäiselle lapsenlapselleen.

Alaikäisen edustaja kuolinpesässä on edunvalvoja, yleensä lapsen vanhempi, yhteishuoltajuudessa lapsen edunvalvojat yhdessä. Jos alaikäisen edunvalvoja tai toinen heistä on itse kuolinpesän osakas, hän ei voi edustaa alaikäistä, vaan alaikäiselle on haettava edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan sijainen voi olla julkinen edunvalvoja. Huoltaja voi myös ehdottaa jotain muuta henkilöä. Ehdotetun sijaisen olisi hyvä hallita perusasiat perintöoikeudesta. Hakemus edunvalvojan sijaiseksi kannattaa tehdä heti Digi- ja väestötietovirastoon, kun on tiedossa, että alaikäinen ja hänen huoltajansa ovat saman kuolinpesän osakkaina sillä päätöksen saamiseen voi mennä useampi kuukausi. Samalla on syytä hakea verottajalta reilusti lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen.

Jos vainajalla on tallelokero, sen sisältö on luetteloitava ennen perunkirjoitusta. Tallelokeron asiakirjoista voidaan ottaa kopiot perunkirjoitusta varten, mutta lokeron voi tyhjentää vasta perunkirjoituksen jälkeen.

Luettelointia varten on varattava aika pankkiin.