Perukirja ja perunkirjoitus

Perunkirjoitus ja perukirja liittyvät väistämättömänä osana käytännön järjestelyihin, joita omaisten tulee tehdä surutyön ohella. Perukirja on vainajan varoista ja veloista sekä mahdollisista henkivakuutuksista, lahjoituksista ja ennakkoperinnöistä laadittava asiakirja. Perukirjan laatimista kutsutaan perunkirjoitukseksi. Muistathan, että olemme apunasi myös surun hetkellä.

Perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa

Perukirja tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolintapauksesta, riippumatta vainajan iästä tai omaisuudesta. Perukirjassa luetellaan kuolinpesän varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Jos vainajalla on ollut testamentti tai avioehto, liitetään niistä jäljennökset perukirjaan. Perukirja toimii myös veroilmoituksena perintöveron määräämistä varten, ja se tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. 

Perunkirjoituksen järjestämiseen on lähtökohtaisesti velvoitettu se osakas, jolla on hoidettavanaan pesän omaisuus. Perunkirjoitukseen tulee pääsääntöisesti kutsua todisteellisesti kaikki kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitus voidaan kuitenkin toimittaa, vaikkei joku osakkaista olisikaan paikalla.

Pesänselvittäjä, pesänjakaja ja testamentin toimeenpanija

Yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta kuolinpesään pesänselvittäjää ja -jakajaa.

Jos tuomioistuin määrää kuolinpesään pesänselvittäjän, hänellä on yksinomainen oikeus hoitaa kuolinpesän pankkiasioita. Hän voi muun muassa maksaa pesän laskuja ja käyttää tilivaroja muihinkin kuolinpesän kannalta tarpeellisiin toimiin.

Testamentissa voidaan määrätä testamentin toimeenpanija. Mikäli testamentista ei muuta johdu, testamentin toimeenpanijaan sovelletaan pesänselvittäjää koskevia ohjeita.

Tuomioistuimen määräämällä pesänjakajalla ei ole oikeutta käyttää tai nostaa vainajan tilivaroja. Vainajan tilin käyttäminen edellyttää, että pesänjakaja esittää pankissa asioidessaan kaikkien osakkaiden valtakirjat.

Sekä pesänselvittäjän että pesänjakajan määräämisestä tulee esittää tuomioistuimen lainvoimainen päätös. Myös testamentintoimeenpanijan on annettava selvitys määräyksensä lainvoimaisuudesta.

Ositus kuolinpesän ja lesken välillä

Jos perinnönjättäjä oli kuollessaan avioliitossa, tulee ositus lesken ja kuolinpesän välillä toimittaa ennen perinnönjakoa. Tällä selvitetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesään.

Lesken omissa nimissä oleva omaisuus, muun muassa henkilökohtaiset pankkitilit, eivät kuulu kuolinpesään, vaikka ne onkin ilmoitettava perunkirjaan. Leski määrää itsenäisesti omasta omaisuudestaan eikä tietoja lesken pankkiasioista anneta muille ilman lesken suostumusta.

Ositussopimuksen allekirjoittavat kaikki pesän osakkaat ja leski sekä kaksi esteetöntä todistajaa. Osituksen toimittamisen jälkeen leski ei ole enää avio-oikeuden nojalla kuolinpesän osakas. Testamentin perusteella lesken kuolinpesän osakkuus voi kuitenkin edelleen jatkua.

Mikäli puolisoilla on ollut avioehtosopimus, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu.

Osituksen tai omaisuuden erottelun voi toimittaa myös tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, tällöin toimituksesta laaditaan osituskirja.

Perinnönjako

Jos kuolinpesässä on vain yksi perillinen, perintö siirtyy perilliselle ilman perinnönjakoa; perintö osoitetaan tällöin perukirjalla ja sukuselvityksellä.

Jos perillisiä on useampia, perintö siirtyy perillisille perinnönjaossa. Perinnönjaosta, jonka perilliset toimittavat itse, on laadittava kirjallinen perinnönjakosopimus, joka kaikkien perillisten pitää allekirjoittaa ja se tulee todistaa oikeaksi kahden esteettömän todistajan toimesta.

Kun kuolinpesän omaisuus on jaettu, kuolinpesän osakas saa yksin määrätä perinnönjaossa saamastaan omaisuudesta. Osakkaalle jaossa siirtynyt omaisuus tulee yksilöidä riittävän tarkasti. Pankkiasioita ajatellen on huomioitava, että pelkän rahamäärän mainitseminen ei oikeuta osakasta varojen nostoon kuolinpesän tililtä, jos mainitun tilin numero puuttuu. Mikäli perinnönjaon on toimittanut pesänjakaja, osakkaan on esitettävä perinnönjakokirja.

Lesken asema ja hallintaoikeus

Leskellä voi olla oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana joko suoraan lain nojalla tai testamentin perusteella, mikäli leski on vedonnut käyttöoikeuteen. Tämä ilmenee yleensä perukirjasta. Käyttöoikeuden eli hallintaoikeuden perusteella leskellä ei kuitenkaan ole itsenäistä oikeutta ilman kuolinpesän kaikkien osakkaiden antamaa valtuutta käyttää perinnönjättäjän tilien pääomaa. Pääoman perusteella maksettu korko tulee leskelle.

Kysy neuvoa pankista – myös kuolinpesän lakiasioissa

Mietityttääkö kuolinpesän asiat? Ota yhteyttä pankin lakiasiantuntijoihin, jotta kuolemantapaukseen liittyvät juridiset ja verokysymykset voidaan järjestää pesän osakkaiden kannalta mahdollisimman edullisella tavalla.

 

Lue myös: Kuolinpesän pankkiasiat