Mikä on kuolinpesä?
Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varoista ja veloista muodostuvaa taloudellista kokonaisuutta.
Perukirjan ja siihen liittyvien erilaisten asiakirjojen ja selvitysten tavoitteena on suojata kaikkia kuolinpesän osakkaita. Meidän velvollisuutemme pankkina on huolehtia siitä, että pesän puolesta esiintyvällä henkilöllä on oikeus asioida kuolinpesän puolesta. Tämän vuoksi tarkistamme aina perukirjan ja siihen liittyvät asiakirjat.
Ilmoitathan kuolintapauksesta vainajan pankkiin mahdollisimman pikaisesti
Vaikka suru on suuri, myös pankille tulisi ilmoittaa kuolintapauksesta niin pian kuin mahdollista. Helpoimmin hoidat asian toimittamalla pankille virkatodistuksen, josta kuolintieto ilmenee. Pankki tekee tiedosta merkinnän tämän jälkeen vainajan nimissä oleviin palveluihin. Pankki saa kuolintietoja myös Digi- ja väestötietovirastolta, mutta ne tulevat usein vasta sen jälkeen, kun hautaamiseen ja perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt on jo aloitettu.
Kuka voi hoitaa pankkiasioita kuolinpesän puolesta?
On tärkeää muistaa, että vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset sitovat myös kuolinpesää. Sopimuksissa kuolinpesä tulee vainajan tilalle. Sen sijaan vainajan antamat käyttöoikeudet muun muassa
tileihin tai arvopaperisäilytyksiin lakkaavat heti, kun pankki saa luotettavan tiedon kuolemasta. Tilinkäyttöoikeus tai tilinkäyttövälineet voidaan kuitenkin antaa pesän osakkaiden yhteisellä päätöksellä jollekin kuolinpesän osakkaista sen jälkeen, kun kuolinpesän kaikki osakkaat on voitu luotettavasti todeta laaditusta perukirjasta.
Kuolinpesän osakkaita voivat olla:
- lakimääräiset perilliset, kuten lapset tai vainajan vanhemmat
- leski avio-oikeuden tai testamentin perusteella tai suoraan lain nojalla
- yleistestamentinsaaja. Tällä tarkoitetaan
henkilöä, joka on saanut testamentilla omistusoikeuden vainajan koko omaisuuteen tai osaan siitä.
Jos yllä mainittuja osakkaita ei ole, kuolinpesän osakkaaksi nimetään valtio.
Mistä kannattaa lähteä liikkeelle kuolinpesän hoitamisessa?
Ennen perunkirjoitusta voit osoittaa osakkuutesi kuolinpesässä virkatodistuksen perusteella. Suositeltavaa onkin tilata heti kuolintapauksen jälkeen vainajan seurakunnalta tai Digi- ja väestötietovirastolta virkatodistus, josta käy ilmi osakkuutesi kuolinpesässä.
Vainajan nimellä saapuvien laskujen, kuten puhelin-, sähkö-, vuokra- ja yhtiövastikelaskujen maksaminen on konkreettinen osa kuolinpesän asioiden hoitoa. Laskut ovat yleensä kiireellisiä ja taloudellisesti varsin vähämerkityksisiä ja ne kannattaa hoitaa kuntoon ajallaan. Leski tai yksittäinen kuolinpesän osakas voi maksaa vainajan arjen laskuja sekä muita välittömästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja, kuten sairaala-, hautaus- tai muistotilaisuuden järjestämiseen liittyviä laskuja esittämällä selvityksen kuolinpesän osakkuudestaan virkatodistuksella tai testamentilla. Laskut maksetaan vainajan tililtä vain yksiselitteisiä laskuja vastaan.
Ennen perunkirjoitusta maksaminen tapahtuu aina laskuina: vainajan tililtä ei voi nostaa käteistä eikä tilille siirtää rahaa. Kun perunkirjoitus on toimitettu (tai pesän osakkaat ovat muutoin luotettavasti todettu), käy vainajan pankkiasioiden hoito joustavimmin, kun yhdelle nimetylle osakkaalle annetaan käyttöoikeus vainajan tiliin. Tämä edellyttää kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta. Suostumus voidaan antaa erillisellä
valtakirjalla tai osana perinnönjakosopimusta. Kuolinpesän asioita hoitavan osakkaan tulee pitää huolellisesti kirjaa pesän varojen käytöstä. Kaikki laskut ja tositteet on säilytettävä.
Jotta pankissa voimme todeta, että kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus on varmasti saatu, tulee meidän tarkistaa kuolinpesän osakkaat perukirjasta ja siihen liittyvistä asiakirjoista kuten sukuselvityksestä ja testamentista. Kun perukirja on laadittu, tuleekin perukirja liitteineen toimittaa pankille tarkistettavaksi. Pankkiasioiden hoitoon annettu
valtakirja nimetylle osakkaalle on voimassa vasta kun perukirja liitteineen on tarkistettu pankissa ja varmistettu että kaikkien osakkaiden suostumus löytyy valtakirjasta.
Mitä kuolinpesän osakkaat saavat tehdä ilman valtuutusta?
- jättää pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja tai vainajalle kuuluneita laskuja
- saada perunkirjoitusta varten saldotodistus vainajan tileistä ja lainoista kuolinpäivän tilanteen
mukaisina
- saada tietoja vainajan pankkiasioiden tilanteesta kuolinpäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta
- luetteloida vainajan tallelokeron sisällön pankkitoimihenkilön kanssa.
Asioita hoitaessaan osakkaan tulee esittää virkatodistus, josta ilmenee hänen sukulaisuussuhteensa vainajaan.
Mihin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtuutus?
- käteisen nosto vainajan tililtä (laskut voidaan maksaa, muttei nostaa käteistä)
- kuolinpesän tilien lopettaminen
- vainajan arvopapereiden ja arvo-osuuksien myynti
- tallelokeron tyhjentäminen
- uusien sopimusten tai sitoumusten tekeminen sekä tilinkäyttövälineiden liittäminen vainajan tiliin
- tietojen pyytäminen vainajan elinaikaisista pankkitilitapahtumista.
Oikeus vainajan pankkiasioiden hoitamiseen voidaan varmistaa esittämällä pankille ainakin seuraavat selvitykset:
- perukirja ja mahdollinen testamentti
- vainajan täydellinen sukuselvitys eli katkeamaton virkatodistusketju vainajasta 15 vuoden iästä kuolemaan saakka tai vaihtoehtoisesti Digi- ja väestötietoviraston todistus perukirjan osakasluettelon vahvistamisesta.
- valtakirjat niiltä pesän osakkailta, jotka eivät ole paikalla henkilökohtaisesti.
Lisätietoja tarvittaviista asiakirjoista saat Säästöpankista. Ota yhteyttä, olemme apunasi myös surun keskellä.
Lue lisää lakipalveluista Säästöpankissa
Lue myös: perunkirjoitus
