Pankki saa tiedon asiakkaan kuolemasta suoraan Väestötietojärjestelmästä. Suojatakseen kuolinpesän osakkaita, pankki tekee tarvittavat merkinnät ja muutokset vainajan pankkiasiointiin.

Vaikka kuolintieto saapuu pankkiin sähköisesti, kuolinpesän osakkaiden edun mukaista on kuitenkin ilmoittaa pankille kuolemantapauksesta, jotta kukaan ei pääse käyttämään vainajan tilejä käyttöoikeuden nojalla.

Mistä kannattaa lähteä liikkeelle kuolinpesän hoitamisessa?

Pankin toimenpiteet kuolemantapauksissa

Kuolintiedon perusteella pankki lopettaa vainajan käytössä olleet pankkikortit ja verkkopankkitunnukset sekä poistaa vainajan antamat käyttöoikeudet tileistä. Vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset sitovat kuolinpesää. Lain mukaan kuolinpesä tulee vainajan tilalle ja sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Pankkiasioissa tällaisia sopimuksia ovat muiden muassa tilisopimukset, automaattisesti hoidettavat laskujen maksut, lainat ja takaukset sekä tallelokeron vuokrasopimus.

Pankkiasiointi ennen perunkirjoitusta

Kuolinpesän valtakirjaa voi käyttää vasta perunkirjoituksen jälkeen.

Ennen perunkirjoitusta yksikin kuolinpesän osakas saa:

• jättää pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja tai vainajalle kuuluneita laskuja
• perunkirjoitusta varten saldotodistuksen vainajan tileistä ja lainoista kuolinpäivän tilanteen mukaisina
• tietoja vainajan pankkiasioiden tilanteesta kuolinpäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta
• luetteloida vainajan tallelokeron sisällön pankkitoimihenkilön kanssa.

Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja. Se tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, riippumatta vainajan iästä tai omaisuudesta. Lisäaikaa perunkirjoituksen tekemiseen voi hakea verottajalta, mutta se on tehtävä ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä. Lue lisää perunkirjoituksesta ja perukirjasta.