Ekonomistin inhokkikysymys: Mitä JUURI nyt kannattaisi tehdä?

”Miltä nyt tuntuu?” on kysymys, joka usein esitetään haastateltaville urheilijoille. Veikkaisin, että moni urheilija sisäisesti huokaisee, kun tämä kysymys hänelle esitetään. Itsekin pääsen työssäni aika ajoin vastaamaan toimittajien kysymyksiin. He ovat fiksua ja mukavaa porukkaa, kiitos heille siitä. Mutta yksi kysymys on sellainen, joka saa minut huokailemaan: Mitä JUURI nyt kannattaisi tehdä?

Mihin JUURI nyt pitäisi sijoittaa? Kannattaako JUURI nyt tehdä asuntolainaan ylimääräisiä lyhennyksiä? Mikä viitekorko asuntolainaan kannattaisi JUURI nyt valita?

Ymmärrän toki, miksi tämä kysymys esitetään. Media raportoi maailman tapahtumia ja haluaa linkittää ne ihmisten arkeen. Tarkoitus on hyvä ja ajan hermolla olevia talousjuttuja varmasti myös luetaan. Parhaimmillaan ne havahduttavat ihmiset miettimään omaa talouttaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Mutta se voi johtaa ihmisten mielessä ajatukseen, että kaikkeen mitä maailmalla tapahtuu, pitäisi jotenkin reagoida. Uskallan kuitenkin väittää, että valtaosalle tavallisista suomalaisista ihmisistä paras strategia on olla tekemättä mitään, kun maailmalla myllertää.

Tämä toki vaatii sen, että omat talousasiat on alun perin rakennettu itselle sopivaksi. Jos sijoitussalkku on rakennettu vastaamaan omia tarpeita, joihin on tarkoitus pitkällä aikavälillä päästä, ei markkinoiden lyhytaikaiset muutokset aiheuta syytä muuttaa omaa strategiaa. Etenkin, kun kukaan ei tiedä, mihin suuntaan markkinat lyhyellä aikavälillä liikkuvat. Sen sijaan sijoitusten veivaaminen tuo kustannuksia ja voi heikentää tuottoja – sekä aiheuttaa turhaa stressiä.

Sama pätee lainapuolella. Asuntolainat otetaan yleensä 20–30 vuodeksi. Sillä ajanjaksolla ehtii tapahtua monen monta muutosta korkotasossa. Jos lainaansa yrittää optimoida lyhyen ajan korkonäkymien suhteen, voi helposti päätyä ojasta allikkoon. Asuntolainan viitekorko kannattaa valita enemminkin sen mukaan, millaista vakautta omaan talouteensa haluaa. Jos oma arjen talous tai oma psyyke ei kestä korkojen muutoksia, kiinteä korko, korkosuojaus tai pidempi viitekorko lienee paras vaihtoehto. Jos sen sijaan hyväksyy korkojen muutokset lyhyellä aikavälillä, pääsee todennäköisesti halvemmalla, kun ottaa lainaansa lyhyen viitekoron.

Jotkut toki tykkäävät treidata ja optimoida asioita lyhyellä aikavälillä ja se heille suotakoon. Näitä oman talouden ”treidaajia” on kuitenkin aika harvassa ja vielä harvempi siinä onnistuu. Valtaosalle lyhytjänteisyys ei toimi ja aiheuttaa vaan turhaa huolta.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö omille raha-asioilleen pitäisi koskaan tehdä mitään. On hyvä välillä istua alas ja katsoa, että kokonaisuus on kunnossa ja vastaa omia tarpeita ja toiveita. Erityisesti, jos omassa elämässä tapahtuu mullistavia muutoksia (esim. avioero, muutto, lapsen syntymä, läheisen kuolema), on hyvä katsoa, että talousasiat vastaavat uutta elämäntilannetta.

Maailmalla tapahtuu nyt paljon ja myös liikkeet koroissa ja osakkeissa ovat olleet suuria. Tämä hämmentää monia ja voi aiheuttaa epävarmuutta. Kaikkiin maailman myllerryksiin ei kannata kuitenkaan reagoida, jos oman talouden fundamentit on fiksusti rakennettu. Minun vastaukseni kysymykseen, mitä JUURI nyt kannattaisi tehdä, onkin: elä niin kuin ennenkin.

Pääekonomisti Henna Mikkosen blogiteksti on julkaistu aiemmin Taloustaidossa.