Avopuoliso; olethan selvillä omista oikeuksistasi?

Avosuhteessa olevien on hyvä olla selvillä omista oikeuksistaan ettei mahdollisen avoeron tai kuoleman tapauksen sattuessa tule yllätyksiä.

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Lakinaisen Blogi bannerikuva.

Yleisesti yhdessä asuvaa pariskuntaa kutsutaan avopariksi tai avopuolisoiksi. Laki kuitenkin määrittelee avopuolison tarkasti: avopuolisoita ovat yhteistaloudessa ja parisuhteessa asuvat, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa ollut lapsi. Vaikka pariskunta täyttää lain mukaisen vaatimuksen ei se tuo avioliittoon puolisolle kuuluvia oikeuksia. Avopuoliso ei siis peri puolisoaan, eikä hänellä ole elinikäistä hallintaoikeutta yhteiseen asuntoon eikä myöskään oikeutta saada tasinkoa.

Avosuhteessa olevien on hyvä olla selvillä omista oikeuksistaan, ettei mahdollisen avoeron tai kuoleman tapauksen sattuessa tule yllätyksiä. Joskus yhteiselossa tulee riitoja. Avopuolisot kiistelevät siitä mitä kummankin pitää maksaa. Jossain tilanteissa avopuoliso asuu toisen puolison kokonaan omistamassa asunnossa ja avopuolisot pohtivat vuokranmaksua ja sen suuruutta. Helppo tapa ehkäistä riitatilanteita ja varmistua siitä mitkä omat oikeudet ovat, on tehdä sopimus eron varalta tai testamentti.

Sopimus avoparin eron tai kuoleman varalta luetteloi ja selventää sen kummalle avopuolisoista mikäkin omaisuuserä kuuluu. Muista, että avopuoliso ei peri vainajaa eikä avopuolisolla myöskään ole elinikäistä asumisoikeutta yhteiseen asuntoon. Tämän takia on tärkeää käydä oma tilanne lävitse ja tehdä testamentti. Tällöin voi testamentilla määrätä perintöoikeudesta esim. testamenttaamalla avopuolisolle omistus- ja/tai hallintaoikeuden yhteiseen kotiin.

Avopuolisoilla on myös mahdollisuus tehdä keskinäisiä velkakirjoja, mikäli toinen puolisoista rahoittaa toisen avopuolison hankintoja ja elämistä. Mikäli puoliso asuu toisen puolison omistamassa talossa, voidaan sopia asumiskorvauksesta. On myös tilanteita, joissa avopuoliso on esimerkiksi koti-isänä tai -äitinä kartuttanut työssä käyneen puolison omaisuutta tai edesauttanut säilyttämään puolison nimissä olevan omaisuuden. Hyvä ratkaisu on laatia kirjallinen sopimus siitä, miten tämä hyvitetään. Hyvityksenä ei tarvitse turvautua välttämättä rahaan, vaan osapuolet saavat sopia keskenään, millä omaisuudella hyvitys yhteistalouden hyväksi tehdystä työstä maksetaan. Taustana on ajatus siitä, ettei toinen avopuolisoista saa perusteetonta etua. Hyvitystä tulee lähtökohtaisesti vaatia.

Ota yhteyttä pankkimme lakimieheen, niin voimme käydä lävitse tilanteesi ja miettiä onko tarvetta laatia asiakirjoja tulevaisuutta ennakoiden.

Julkaistu

Ajankohtaista