Miten järjestän käytännön asiat läheiseni menehtyessä?

Surun keskellä omaisten on hautajaisten ohella huolehdittava myös useista muista käytännön asioiden järjestelyistä. Läheisen menehtyessä tulee jokaiselle eteen kysymys mitä tehdä muun muassa vainajan elinaikanaan solmimien sopimusten ja laskujen kanssa. Jokaisen henkilön jälkeen on lisäksi lain mukaan pidettävä perunkirjoitus, jossa selvitetään oikeat oikeudenomistajat ja laaditaan luettelo vainajan varoista ja veloista verottajaa varten.

Sari Koskinen.

Henkilön kuoltua syntyy kuolinpesä, jota hallinnoivat perinnönjakoon asti kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä. Ennen kuin perunkirjoitus on laissa säädetyn määräajan puitteissa pidetty ei osakkaita voida virallisesti todentaa, joten asioiden hoitoon liittyy useita rajoituksia. Ennen perunkirjoitusta ei siis lähtökohtaisesti ole mahdollista myydä vainajan omaisuutta, irtisanoa vainajan solmimia sopimuksia tai nostaa varoja vainajan tililtä. Kuolinpesän laskuja kuitenkin voi toimittaa pankkiin maksettavaksi vainajan tililtä, eikä niitä täten tarvitse maksaa omaisten omilta tileiltä – lähtökohtaisesti perilliset eivät ole vastuussa vainajan veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Perunkirjoituksen jälkeen osakkaat voivat halutessaan valtuuttaa keskuudestaan henkilön hoitamaan asioita valtakirjalla. Tällöin on hyvä kiinnittää huomiota valtakirjan sisältöön ja muistaa yksilöidä riittävällä tarkkuudella asiat, joiden hoitamiseen valtuutetulla on oikeus.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan aina vainajasta sukuselvitys 15 ikävuodesta alkaen sekä niin sanotut elää-todistukset vainajan perillisistä. Usein elossaolo-tieto saattaa tosin sisältyä vainajan sukuselvitykseen. On hyvä huomata, että jos joku perillisistä on kuollut jo aiemmin tai päättää luopua perinnöstä, on heistäkin hankittava kattava sukuselvitys. Perinnöstä luopuminen on myös syytä muistaa tehdä laissa säädetyllä tavalla ikävien yllätysten välttämiseksi. Siihen mistä sukuselvitys kulloinkin tilataan, vaikuttaa se onko vainaja kuulunut kirkkoon vai ei ja missä hän on elämänsä aikana ja juuri ennen kuolemaansa asunut.

Sukuselvityksen ohella perukirjaan tulee kerätä tiedot vainajan omaisuudesta kuolinpäivälle arvostettuna sekä veloista ja vähennyksiksi kelpaavista muista laskuista. Omaisuus on hyvä pyrkiä selvittämään tarkkaan, sillä mikäli omaisuutta ei ole mainittu perukirjassa ei sitä myöhemmin voi siirtää uudelle omistajalle. Koska perukirja toimii myös verotuksen perustana, on merkitsemättä jääneestä omaisuudesta tehtävä täydennysperukirja. Perukirjaan merkittävät omaisuuden arvot vaikuttavat perintöveron ja mahdollisen luovutusvoittoveron suuruuteen, joten ennen omaisuuden arvostamista on hyvä miettiä hieman mitä suunnitelmia perillisillä on tulevaisuuden varalle kyseessä olevan omaisuuden kohdalla.

Edellä mainittujen tietojen ohella on perukirjassa syytä mainita verotukseen ja perinnönjakoon vaikuttavia muita tietoja, tilanteen mukaan esimerkiksi tiedot vainajan avioliitoista, avioehdoista ja osituksista sekä testamentista, sen tiedoksiannoista, lakiosavaatimuksista ja mahdollisen lesken kannasta lain hänelle tuomiin oikeuksiin. Mikäli perukirjan tiedot ovat puutteellisia, ei omaisuutta voi realisoida eikä perinnönjakoa suorittaa. Perunkirjoituksen jälkeen huolellisesti laadittu, muotovaatimukset täyttävä, perukirja on toimitettava määräajassa verottajalle perintöveron määräämistä varten.

Selvitettävien asioiden lista voi tuntua pitkältä ja asioiden hoitaminen raskaalta lähimmäisesi menehdyttyä. Jotta asioiden järjestäminen ei kävisi ylivoimaiseksi surun keskellä, me Säästöpankissa autamme myös perunkirjoituksen toimittamisessa.

Sari Koskinen

Julkaistu
...