Itä-Helsingin hyväkuntoiset kolmiot ovat nyt asuntokaupan halutuimpia kohteita

Koronapandemia näyttää muuttaneen helsinkiläistenkin asumispreferenssejä. Monet vannoutuneet kantakaupunkilaiset vaihtoivat viime vuonna isompaan kotiin vähän kauempana ydinkeskustasta. Tällä hetkellä asunnonostajia näyttää kiinnostavan erityisen paljon hyväkuntoiset kerrostalokolmiot Itä-Helsingissä. Uutta on sekin, että nuoret lapsettomat pariskunnat etsivät kaksioiden sijaan kolmioita.

Iloinen pariskunta on päättänyt menestyä yhdessä.

– Helsinki kasvaa voimakkaasti itään päin. Meillä suurin kysyntä on jo jonkin aikaa kohdistunut Itä-Helsingin tietyillä asuinalueilla sijaitseviin kerrostalokolmioihin, kertoo Sp-Koti Helsinki Merihaan yrittäjä Nikita Missiouk. – Erityisesti Länsi-Herttoniemi on vetänyt puoleensa lisää tilaa etsiviä asunnonostajia Kalliosta ja kantakaupungista. Siellä kauppoja on tehty paljon, ja hintataso noussut voimakkaasti viime vuosina.

– Suurin kiinnostus näyttää siirtyneen Herttoniemestä Roihuvuoreen, jonne on nyt paljon kysyntää. Sieltä saa lisäneliöitä vielä kohtuuhinnalla. Roihuvuoren rakennuskanta on sen ikäistä, että suuressa osassa taloyhtiöitä kalliit linjasaneeraukset ovat jo takana päin, jatkaa Missiouk.

– Tällä hetkellä liikkeellä on paljon kolmioita etsiviä nuoria pareja. Tässä on tapahtunut muutosta koronan myötä. Vielä vuosi sitten nuoret lapsettomat parit ostivat pääasiassa kaksioita. Ylimääräiselle huoneelle ei koettu olevan tarvetta, toisin kuin nyt.

– Tämä trendi näkyy meillä laajemminkin, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Korona on lisännyt keskimääräistä kotonaoloaikaamme merkittävästi ja kasvattanut lisätilan tarvetta perhekoosta riippumatta, ja vaikkei etätöitä tekisikään.

Ostajista ja pankeista on tullut varovaisempia

– Korona-aika on tehnyt myös ostajista ja pankeista aiempaa varovaisempia. Asuntojen pienetkin poikkeavuudet ja mahdollinen korjaushistoria vaikuttavat ostohaluun ja hidastavat myyntiä, Missiouk kertoo. – Myös pankit ovat tulleet selvästi varovaisemmiksi esimerkiksi lähivuosina linjasaneerattavien kohteiden rahoittamisessa.

– Varovaisuus on ymmärrettävää ja aina hyvästä sekä ostajan että pankin näkökulmasta, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Asunto-osakeyhtiön talouden, historian sekä tulevien ylläpito- ja korjaustoimenpiteiden ja kustannusten hahmottaminen vaatii kovaa taloudellista lukutaitoa, jota me pankkina ja Sp-Kodin ammattitaitoinen välittäjä voimme ostajalle tarjota.

– Palvelukonseptiimme kuuluu olennaisena osana aina talouden valmentaminen. Jos asiakkaamme hakee rahoitusta kohteeseen, johon tiedetään olevan tulossa putkiremontti 5–10 vuoden sisällä, suosittelemme aina lainan lyhentämisen ohella jatkuvaa säästämistä. Sillä varautuu tuleviin remppakustannuksiin usein lähes huomaamattomasti päivittäisessä arjessa, Jäntti jatkaa.

– Uskon, että tulevaisuudessa asuntokaupassa korostuu entisestään se, että taloyhtiöitä on pidetty kunnossa niin, ettei korjausvelkaa ole päässyt syntymään, sanoo Rantanen. – Hyvinhoidetuissa yhtiöissä, joissa elinkaarensa päähän tulleet rakenteet on uudistettu asianmukaisesti ja kaikki rempat tehty ajallaan, arvonkehitys tulee olemaan merkittävästi parempaa kuin yhtiöissä, joissa näistä asioista ei ole huolehdittu.

– On sääli, että monissa yhtiöissä ei ymmärretä sitä, etteivät remontit ole vain menoeriä, vaan ne ostavat asuntojen arvoa ja lisäävät osakkeenomistajien varallisuutta, Rantanen jatkaa.

– Jos pitää veikata seuraavaa hittialuetta Itä-Helsingissä, uskon Puotilan kysynnän kasvavan seuraavien 2–3 vuoden aikana. Siellä on paljon 50- ja 60-luvun kerrostaloja, joissa putkiremontit on tehty ja talotekniikkaa uusittu. Vanhan ostoskeskuksen purkaminen sysää kehitystä Puotilassa mukavalla tavalla eteenpäin, toteaa Missiouk.

Lisätietoja:

Nikita Missiouk