Olemmeko pumpulissa pyörijöitä vai tulevaisuuden tekijöitä?

Säästöpankin brändikuva

Teknologisen kehityksen megatrendi on muuttamassa työelämää ja liiketoiminnan arvonmuodostusta tavoilla, joita meidän on tässä hetkessä vielä vaikea ennustaa. Todennäköistä on, että työ muuttuu – osa siitä häviää ja lopulta syntyy paljon uutta. Ihmiset kun ovat hyviä keksimään uudenlaisia ongelmia rahaa vastaan ratkottavaksi. Aikaamme tulee vapautumaan uudenlaiselle työlle, ja se tarkoittaa, että meiltä vaaditaan erilaisia taitoja ja osaamista.

Helsingin Sanomien sivuilla törmää israelilaisen historioitsijan Yuval Hararin kaneettiin, jonka mukaan tavalliset ihmiset eivät edes ymmärrä maailman muuttumista tai tekoälyä, saatikka hoksaa, että tulevaisuus on jo ajamassa meidän ohitsemme. Yleisesti sanotaan, että teknologisen kehityksen kaltaisten isojen muutossuuntien kohdalla yliarviomme kehityksen nopeuden mutta toisaalta aliarvioimme niiden vaikutuksen. Tämä on kai hyvä; emme ehkä ole vielä takamatkalla, vaikka Harari meitä jo uhkakuvilla varoitteleekin.

”Mihin ihmeeseen sitä sitten osaisi varautua?”

Työelämässä yksittäisen työntekijän varautuminen tulevaan on kai vähän kuin noudattaisi elokuun viimeisen päivän Talouselämän pääkirjoituksen mukaista ohjetta sijoittajille. Se kuuluu: ”varaudu johonkin”.

Mihin ihmeeseen sitä sitten osaisi varautua? Teknologinen kehitys kokonaisuudessaan, automatisaatio, tekoäly, koneoppiminen ja robotisaatio ovat teemoja, joiden ympärillä keskustelu työn murroksesta soljuu. McKinseyn (2017) tekemän ennusteen mukaan yksinään automatisaatio muuttaa ainakin 60 % ammateista. Varmaa on, että teknologinen kehitys kivutessaan ylöspäin omalla eksponentiaalisella käyrällään koskettaa meitä jokaista työntekijänä vielä merkittävällä tavalla.

”Siinä riittää pähkäiltävää skarpimmallekin johtajalle.”

Samanaikaisesti tälläkin hetkellä sinun työnantajayrityksesi johto todennäköisesti pähkäilee yön pimeinä tunteina sitä, mistä tulevaisuuden liiketoiminta ja sen ansaintalogiikka rakentuvat. Millä strategialla muuttuvassa markkinassa ja murtuvilla toimialoilla tuotetaan asiakkaille hyötyä ja ansaitaan yritykselle ja sen henkilöstölle maailmalla usein niin pieninä palasina oleva leipä.

Parhaimmat yritykset ovat tajunneet jo hyvän aikaa sitten, että tuloskunnon ja -rivin kartuttamisen ohella on järkevää toimia myös sosiaalisesti vastuullisesti, niin että työpaikat säilyvät mahdollisimman hyvin, työntekijöillä on mielekästä kehittävää työtä, vielä sellaista, jossa ihmiset eivät palaisi loppuun. Parhaat toimijat pohtivat jopa, miten yrityksen toiminnalla pystytään tuomaan arvoa asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi myös ympäröivälle yhteisölle.
Siinä riittää pähkäiltävää skarpimmallekin johtajalle. Yhtälössä on yhteiskunnan megatrendien ja teknologisen kehityksen vaikutukset sekä tehtävään työhön, sen tekemisen tapoihin että aikaansaatavaan liiketoimintaan.

Kun minä sitten joskus aamuruuhkan joutilaassa hetkessä termosmuki kourassani mietin, mitä se ”varaudu johonkin” voisi minulle HR-ammattilaisen roolissa tarkoittaa, alan vahvasti kallistua työn tekemisen metataitojen puoleen, kuten tekee aika moni muukin työelämän kehityssuunnista kiinnostunut. Se taitaa olla ainoa suunta, johon voin luottaa, kun mikään muukaan ei ole varmaa.

”Metataidot ovat taitoja, joissa nähdään, että me kyllä peittoamme robotit, nyt ja tulevaisuudessa.”

Metataidot työelämässä tarkoittavat lyhyesti oman ajattelun ja työskentelytyylin purkamisen, tarkastelun ja kehittämisen taitoja ja kykyä työssä tarvittavien taitojen kehittämiseen. Se on kykyä nähdä asioiden välisiin yhteyksiin ja laajempiin kokonaisuuksiin, kykyä muodostaa merkityksiä itselleen ja muille. Yksinkertaista, eikö?

Esimerkkejä metataidoista ovat mm. itsensä johtaminen, oppimaan oppiminen, kohtaamistaidot sekä kyky systeemiseen ajatteluun ja innovointiin. Ne ovat taitoja, joissa nähdään, että me kyllä peittoamme robotit, nyt ja tulevaisuudessa.

”Omat totutut käytännöt tai ajattelu eivät yksin tai juuri koskaan ole totuus.”

Tärkeää on kyky pysähtyä, läpivalaista omia työn tekemisen tapojaan ja kyseenalaistaa niitä. Kokeilla rohkeasti uutta, haastaa vallitsevaa käytäntöä, toimia joskus myös intuition pohjalta ja ajatella sen kuuluisan laatikon ulkopuolelta. Ymmärtää, että omat totutut käytännöt tai ajattelu eivät yksin tai juuri koskaan ole totuus. Nähdä muutos mahdollisuutena ja kääntää se motivaatioksi.

Myös yhteisölliset metataidot korostuvat, kun työ tulevaisuudessa koostuu entistä enemmän tehtävistä ja ongelmista, joita meidän on liian vaikea ratkoa yksinämme. Tällöin työntekijöinä meidän on kyettävä toimimaan erilaisissa verkostoissa, jakaa osaamistamme ja oppia yhdessä tiimien kanssa.

”Olemmeko jumissa omien toimintatapojemme ja uskomustemme sisällä vedoten johonkin ulkoiseen, yhteiskuntaan tai yritysjohtoon, joka väistämättä yrittää työntää meidät pois omalta mukavuusalueeltamme.”

Kun pohdin tätä pidemmälle, päädyn ajattelemaan sitä, miten tärkeäksi muodostuu yksinkertaisesti kunkin meidän oma suhtautumisemme ja asenteemme tulevaisuuteen, uudistuksiin sekä työn ja maailman muutokseen. Uskallammeko mennä päin, avoimesti, haastaen, kuitenkin positiivisella pohjavireellä. Välillä päin metsääkin mennen. Vai olemmeko jumissa omien toimintatapojemme ja uskomustemme sisällä vedoten johonkin ulkoiseen, yhteiskuntaan tai yritysjohtoon, joka väistämättä väkisin yrittää työntää meidät pois omalta mukavuusalueeltamme ja viedä meiltä sellaisenaan sen työmme, johon olemme itsemme pyöritelleet kuin pumpuliin.

Pakon ja teknologisen kehityksen edessä meidän on muututtava, mutta paljon hauskempaa se on omasta aloitteestamme. Haastankin niin sinut kuin itseni aloittamaan ajattelu- ja työskentelytapojemme läpivalaisun jo tänään. Mitä metataitoja minä voisin tänään oppia? Minkä asian omassa toiminnassani nähdä uudessa valossa ja viedä askeleen eteenpäin? Se on alku kohti uudenlaisia taitoja, jotka tuovat meille leipämme myös tulevaisuudessa.

Oletko samaa tai eri mieltä? Mikä sinun mielestäsi on tärkeintä tulevaisuuden työssä menestymisessä? Ota yhteys Twitterissä: twitter.com/JaanaPullinen tai LinkedInin puolella: www.linkedin.com/in/jaana-pullinen/; vaihdetaan ajatuksia vaikka kasvokkain!


Julkaistu

Ajankohtaista