Suomalaiset pitävät velkaa ruotsalaisia epämukavampana

Kirjoitin taannoin blogin ”Onko velka sinulle vankila vai vipuvarsi onneen?” Blogissani pohdiskelin sitä, kuinka ihmiset suhtautuvat eri tavalla velkaan. Ja harmittelin sitä, että asiaa on tutkittu varsin vähän.

No, ryhdyimme tuumasta toimeen. Säästöpankin Säästämisbarometrissa kysyimme monen muun kysymyksen ohella myös, että ”tuntuuko sinusta epämukavalta, jos sinulla on velkaa”? Kuten etukäteen vähän ounastelinkin, valtaosa suomalaisista kokee velan epämukavana. Suurin osa vastaajista, eli 71 %, vastasi tähän kyllä. Ruotsissa on aiemmin tehty vastaava kysely, ja siellä 56 % vastaajista koki velan epämukavana. Ne huolettomat ruotsalaiset….

Kyselyt on toki tehty eri ajankohtana ja eri ikäryhmiä painottaen, mikä voi hieman vääristää vertailua. Hyvä on myös huomata, että asenne velkaantumista kohtaan ja itse velkaantuminen eivät ole sama asia. Säästämisbarometrissä ei ollut käytettävissä tietoa vastaajien todellisesta velkatilanteesta, mutta ruotsalaistutkimuksessa velka-asenteella ja todellisella velkaantumisella havaittiin vahva yhteys: ne, jotka kokivat velan epämukavana, olivat myös vähemmän velkaantuneita. 

Velka-asenne on kulttuurisidonnaista

Suomalaisten vastahakoisempi suhtautuminen velkaan ei yllätä. Ruotsalaiset kotitaloudethan ovat selvästi suomalaisia velkaantuneempia ja esimerkiksi asuntolainojen takaisinmaksukulttuuri on Ruotsissa kovin erilainen. Siinä kun suomalainen maksaa asuntolainansa parissa kymmenessä vuodessa takaisin, Ruotsissa takaisinmaksuajat ovat selvästi pidempiä. Ruotsalaisten lähes ikuiset asuntolainat tuntuvat suomalaisista kummallisilta. 

Vaikuttaa siltä, että Suomen ja Ruotsin välillä on kulttuurisidonnaisia eroja asenteessa velkaantumiseen. Yllä mainitussa ruotsalaistutkimuksessakin havaittiin myös, että ei-syntyperäisten ruotsalaisten asenne velkaa kohtaan oli kielteisempi, minkä arvioitiin johtuvan velkaantumiseen liittyvistä kulttuurieroista. 

Suomessa erityisesti nuoret kokevat velan epämukavana– sama ei näy Ruotsissa

Kuten Ruotsissa, myös Suomessa naiset (75 %) kokevat velan useammin epämiellyttävänä kuin miehet (67 %). Suomessa nuoret kokivat velan useammin epämukavana kuin varttuneemmat. 18-24 -vuotiaista velan kokee epämiellyttävänä 80 %, kun yli 45-69 -vuotiailla vastaava luku on 68 %. Tässä on mielenkiintoinen ero länsinaapuriimme, jossa vastaavien ikäryhmien välillä ei ollut velka-asenteessa merkittäviä eroja. 

Millainen tyyppi ei koe velkaa epämiellyttävänä?

Mielenkiintoista on myös katsoa niiden vähemmistöön kuuluvien ihmisten taloudellista käyttäytymistä ja asenteita, jotka eivät koe velkaa epämiellyttävänä. Millaiseksi itse kuvittelet tämän ihmisryhmän? Tuleeko mieleen ehkä kuva holtittomasta rahankäyttäjästä, joka velkaantuu ilman suurempaa huolta huomisesta? Vai ehkä kuva tarkasta talouden optimoijasta, joka käyttää velkavipua taloudellisen asemansa parantamiseen? Varmasti vastaajien joukosta löytyy kaikenlaisia ihmisiä, mutta isossa kuvassa näyttää siltä, että valtaosa hoitaa talouttaan varsin hyvin. Säästämisbarometrin mukaan ne ihmiset, jotka eivät koe velkaantumista epämukavana

• säästävät enemmän ja suurempia summia
• suunnittelevat talouttaan pitkäjänteisemmin
• kokevat voivansa vaikuttaa taloudelliseen asemaansa enemmän
• kokevat taloudellisen tulevaisuutensa turvallisempana
• tunnistavat vaurastumisen mahdollisuudet paremmin
• ovat viettäneet vähemmän unettomia öitä taloudellisen tilanteensa vuoksi
• kuluttavat harvemmin kaiken minkä saavat
• sijoittavat enemmän tuottaviin sijoituskohteisiin (rahastoja, osakkeita, sijoitusasuntoja..)

Mitä opimme tästä?

Velkaa on monenlaista ja niin on myös monenlaisia velkaantujia. Ihmiset eroavat siinä, millaisiin tarkoituksiin he ottavat velkaa ja millaiset taloudelliset edellytykset heillä on maksaa velkansa takaisin. Lisäksi ihmisten suhtautuminen velkaan eroaa: valtaosa kokee sen epämukavana, mutta ei toki kaikki. Suhtautuminen velkaan vaikuttaa olevan osittain kulttuurisidonnaista ja suomalaisten suhtautuminen on ruotsalaisia kielteisempää. 

Velanotto mahdollistaa monia hyviä asioita, on se sitten oma koti, uuden liikeidea tuotteistaminen tai vaikkapa oman itsensä kehittäminen. Velka pitää kuitenkin suhteuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseen ja liian tiukalle ei kannata omaa talouttaan ajaa. Velkaantunut talous on riskialttiimpi kuin velaton. Oma velkakokonaisuus on hyvä käydä läpi ja miettiä myös velan psykologista puolta. Myös hiven ymmärrystä muiden erilaiselle tilanteelle ja erilaisille valinnoille ei ole pahitteeksi. 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.