Innovointikone käy kuumana – voisiko tuottavuus vihdoin saada kasvuspurtin?

Ekonomistit ovat harvoin yksimielisiä mistään. Mutta yksi mantra, mikä lähes jokaisen ekonomistin suusta aika ajoin pulpahtaa on se, että ”pitkässä juoksussa talouskasvun tärkein lähde on tuottavuuden kasvu”. Valtiovarainministeriön (VM) tuoreessa raportissa ”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa: Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut” tämä asia on puettu muotoon ”Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä aikavälillä kansantalouden kyky kohentaa elintasoa ja elämän laatua riippuu lähinnä työn tuottavuudesta.”

Tuottavuuskäsitteitä on erilaisia, mutta kansantajuisesti voisi ehkä sanoa, että tuottavuus on sitä, että kansantaloudessa tehdään aiempaa parempia tavaroita ja palveluita ja aiempaa fiksummin. Tuottavuuden kehitys riippuu monista eri tekijöistä, mutta yksi tärkeimmistä on tutkimus- ja tuotekehitys. Kun tehdään tutkimusta ja tuotekehittelyä, syntyy uusia innovaatioita. Kun näitä innovaatioita otetaan onnistuneesti käyttöön, kansantalouden tuottavuus ja ihmisten hyvinvointi voi kasvaa.

Monessa maassa, Suomi mukaan lukien, tuottavuuden kehitys on ollut jo pidempään vaisua. Niinpä tuottavuuden nostaminen on tärkeä avain tulevan talouskasvun kannalta. Yllä mainitussa VM:n 79-sivuissa raportissa sana ”tuottavuus” esiintyy 231 kertaa – olkoon tämä yksi osoitus tuottavuuskehityksen tärkeydestä myös Suomen taloudellisen tulevaisuuden osalta. 

Miten korona on vaikuttanut tutkimustoimintaan?

Koronakriisi on iskenyt terveyden lisäksi kovaa myös talouteen – Suomessa tosin iloksemme monia muita maita vähemmän. Globaalisti eletään kuitenkin nyt taloudellisesti vaikeita aikoja. Tästä huolimatta – ehkäpä juuri kriisin luonteensa johtuen – tieteellistä tutkimusta on tehty globaalisti kuitenkin paljon. Tutkimus on ymmärrettävästi keskittynyt paljon koronaviruksen ympärille.

Kantaako tutkimusbuumi myös tästä eteenpäin? On helppo keksiä uhkakuvia, jotka voisivat vähentää kansainvälistä tutkimusta. Maat ovat jatkossa aiempaa velkaantuneempia ja leikkauslistat kaivetaan esiin. Vaarana on, että julkiset tutkimuspanostukset vähenevät. Vastaavasti myös monet yritykset ovat kärsineet koronakriisistä ja taloudellisesti vaikeina aikoina tutkimus- ja tuotekehityspanostukset jäävät helposti muiden velvoitteiden jalkoihin. 

Toisaalta tutkimus on myös näyttänyt voimansa koronakriisin yhteydessä: toimivia rokotteita saatiin kehitettyä ennätyksellisen nopeassa ajassa ja tällä on massiivisia vaikutuksia niin ihmisten terveyteen kuin talouden tilaan. Ulospääsy koronakriisistä häämöttää jo, ja siitä saamme kiittää rokotetutkimusta. Myös jatkossa yhteiskunnat kohtaavat isoja haasteita (esim. ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen), joiden selättämiseksi tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita.

Myös Suomesta on saatu orastavan positiivisia merkkejä siitä, että taloudessa on innovoitu kriisistä huolimatta. Viime vuonna Suomessa haettiin uusia patentteja enemmän kuin seitsemään vuoteen ja kasvua edellisvuodesta tuli yli 20%. 

Enemmän irti innovointikoneesta?

Koronakriisi on saanut aikaan muutoksia tutkimusrintamalla. Sen lisäksi, että viime vuonna tutkimusta tehtiin paljon, on sitä tehty myös poikkeusoloissa. Tutkimustyössä otettiin aiempaa enemmän digitaalisia välineitä käyttöön ja varmasti niiden käyttö myös jatkossa on aiempaa suositumpaa. Se voi tehostaa monia asioita. 

Korona-aikana myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tehtiin paljon ja entistä useampi tutkimus on nyt kaikkien saatavilla. Nämä ovat omiaan lisäämään tiedon leviämistä ja laajempaa hyödyntämistä. Vaikka en itse tutkija olekaan, tämän olen huomannut myös omassa työssäni. Erilaiset konferenssit ja tutkimusseminaarit ovat aiempaa useammin digitaalisesti kaikkien saatavilla, ja itsekin olen kuluneen vuoden aikana osallistunut moniin tilaisuuksiin, joihin en aiemmin olisi saanut kutsua tai osallistuminen olisi matkustamisen takia ollut turhan aikaavievää.

Yllä mainitut kehityskulut johtavat parhaimmillaan siihen, että tutkimusta tehdään entistä tehokkaammin ja se leviää entistä helpommin yhteiskunnassa. Optimisti näkee, että tässä on nyt kylvetty tulevien innovaatioiden siemeniä. On jopa hyvät mahdollisuudet sille, että vihdoinkin näemme tuottavuuskehityksessä odotettua nousua.

 

Lue lisää Suomen talouden näkymistä kotitalouksien suhdannekatsauksestamme.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.