Miltä näyttää kotitalouksien ja yritysten loppuvuosi?

Syksy lähestyy ja monissa yrityksissä suunnitellaan jo täyttä häkää loppuvuotta, ehkä katse kurottuu jo ensi vuoteenkin. Perheissä vastaavia suunnittelupalavereita pidetään harvemmin, vaikka ei olisi välttämättä huono idea välillä istua alas ja suunnitella perheenkin taloutta. Mutta millaisissa talousnäkymissä syksyyn oikein mennään?

Ekonomistit, itseni mukaan lukien, ovat povanneet taantumaa Suomen talouteen jo pidemmän aikaa. Talouskehitys on ollut kuitenkin yllättävän vahvaa ja niin vuoden ensimmäisellä kuin toisellakin neljänneksellä Suomen talous nykytiedon valossa jatkoi kasvuaan. Pelättyä talouden supistumista ei ole vielä nähty. Alkuvuoden hyvän kehityksen myötä mekin Säästöpankissa olemme nostaneet tämän vuoden kasvuennustetta -0,5 %:sta 0,0 %:iin. Ei nollakasvua voi toki kovin ruusuisena pitää, mutta tässä tilanteessa selvänä torjuntavoittona kuitenkin.

Jatkossa näkymät ovat vaisummat

Loppuvuonna odotamme kuitenkin talouskehityksen heikentyvän. Näkemyksemme mukaan se pitkään povattu taantuma sieltä kyllä tulee, mutta varsin lievänä ja lyhytkestoisena. Suomi kulkee tässä samoja latuja Euroopan talouden kanssa. Monet ennakoivat indikaattorit osoittavat alaspäin: yritysten luottamus on laskenut, teollisuuden tilaukset ovat laskussa, vientinäkymät ovat vaisut, kuluttajien luottamus on matalalla jne. Maailmantalouden tuulet tuntuvat myös Suomessa ja etenkin Kiinan talouskehitys on ollut viime kuukausina selvästi odotettua heikompaa ja tulevaisuuteen liittyy monia kysymysmerkkejä.

Kotitalouksien ahdinko alkaa hiljalleen helpottaa

Kotitaloudet ovat kärsineet viimeisen vuoden aikana erityisen paljon. Hintojen nousu on ollut niin nopeaa, että kuluttajien ostovoima on rapautunut nopeaa tahtia. Lisäksi korkojen äkkijyrkkä nousu on kurittanut velallisia kotitalouksia. Työllisyystilanne on sentään pysynyt hyvänä ja siksi suuremmilta yksityisen kulutuksen notkahduksilta on vältytty.

Jatkossa kuluttajien tilanne alkaa kuitenkin helpottaa. Inflaatio on jo maltillistunut ja tämän myönteisen kehityssuunnan odotetaan jatkuvan loppuvuonna. Samaan aikaan monella alalla on tullut voimaan totuttua suuremmat palkankorotukset. Myös korkojen nousu on lähestymässä loppuaan. Näiden yhteisvaikutuksena ostovoiman supistuminen on tulossa päätökseensä. Toki pudonneen ostovoiman kiinnikurominen ottaa aikansa, mutta suunta on sentään parempaan.

Yritysten yllä monia harmaita pilviä

Suomalaiset yritykset ovat toistaiseksi pärjänneet kohtuullisen hyvin. Suomalaisten pörssiyhtiöiden kurssikehitys on toki ollut viime aikoina selvästi heikompaa kuin eurooppalaisilla yrityksillä keskimäärin, mutta pörssikurssit katsovatkin tulevaisuuteen, eivät menneisyyteen. Jatkossa suomaisten yritysten – niin isojen kuin pienempien – näkymiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tätä kertovat myös tilastot yritysten luottamuksesta; yritykset näkevät lähitulevaisuutensa aiempaa heikompana.

Syitä tähän on monia ja tilanteet eri toimialoilla vaihtelevat. Yhteinen tekijä kaikilla toimialoilla on korkojen nousu, joka alkaa välittyä talouteen nyt täydellä voimallaan. Vientiyritysten näkymiä varjostaa maailmantalouden näkymien heikkeneminen ja teollisuusyritykset ovatkin saaneet aiempaa vähemmän tilauksia. Rakentaminen on kärsinyt jo pidempään ja jatkossakin näkymät ovat varsin vaisut. Palvelusektorilla menee paremmin, mutta myös siellä luottamus tulevaan on hieman heikentynyt.

Katse tulevaan suhdanteista huolimatta

Talouden suhdanteita tulee ja menee. Ne toki vaikuttavat voimakkaastikin ihmisten arkeen tai yritysten toimintaympäristöön. Omaa talouttaan, on kyse sitten kotitaloudesta tai yrityksestä, ei kannata kuitenkaan liikaa rakentaa vallitsevan taloustilanteen varaan, vaan katsoa rohkeasti tulevaan ja varautua erilaisiin talouden tulemiin.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.