Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on jatkanut nousuaan – ensi vuonna pitäisi jo helpottaa

Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on jatkanut nousuaan Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometrin mukaan. Koetun ahdingon taso on nyt selvästi koronavuotta 2020 korkeammalla.

Säästämisbarometri on Säästöpankin vuosittain toteuttama laaja kyselytutkimus, jossa pureudutaan ihmisten raha-asioihin monelta eri kantilta; siinä kysytään laaja joukko kysymyksiä liittyen mm. kuluttamiseen, säästämiseen, velkaantumiseen ja oman talouden suunnitteluun.

Kysymyspatteristosta on valittu 7 kysymystä, joita käytetään taloudellisen ahdingon indeksin laskennassa. Ideana on, että taloudellisen ahdingon indeksi mittaa ”sekä euroja että tunteita”. Mukana on siis suoraan rahojen riittävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten riittääkö rahat pakollisiin hankintoihin tai kuluttaako vastaaja kaikki saamansa rahat. Mutta mukana on myös ”psykologisia” kysymyksiä kuten kokeeko ihminen voivansa itse vaikuttaa taloudelliseen asemaansa tai onko taloudellinen tilanne aiheuttanut unettomia öitä.

Ikäihmisillä ahdinko yllättäen pienintä

Taustaryhmittäin tarkasteltuna tulokset ovat pitkälti odotusten mukaisia. Pienituloiset kokevat taloudellista ahdinkoa enemmän kuin hyvätuloiset. Työttömillä koettu taloudellinen ahdinko on selvästi muita ryhmiä suurempaa. Naiset kokevat taloudellista ahdinkoa miehiä enemmän.

Säästöpankkilaisen sydäntä lämmittää erityisesti se, että ne ihmiset, jotka säästävät, kokevat taloudellista ahdinkoa vähemmän kuin ei-säästäjät.

Ikäryhmittäinen tarkastelu sen sijaan tarjosi mielenkiintoisia tuloksia. Kuten aiemminkin, keski-ikäiset, 45–54-vuotiaat, kokevat taloudellista ahdinkoa eniten. Vaikka keski-ikäiset näyttäytyvät monilla taloudellisilla mittareilla hyvin pärjäävänä ryhmänä, on heillä myös vastuita moneen suuntaan. Omien lasten lisäksi huolehditaan myös ikääntyvistä vanhemmista. Näin olen ainakin itse asian tulkinnut.

Ensimmäistä kertaa tutkimuksessamme oli mukana myös 70–79-vuotiaat ikäihmiset. Yllättäen heidän kokemansa taloudellinen ahdinko on selvästi muita ikäryhmiä pienempää. Osaselitys lienee se, että työeläkkeitä on korotettu reippaasti inflaation kiihtymisen myötä. Toisaalta tulos kertoo ehkä myös siitä, että eläkeläisillä taloudellinen asema on usein jo vakiintunut. Eläke on varmaa tuloa ja velat on jo maksettu pois. Säästöjäkin on monelle kertynyt. Vallitsevaan tilanteeseen on totuttu.

Pienituloisilla sinnittely on jatkunut

Viime vuoden Säästämisbarometrissa havaittiin, että eniten koettu ahdinko oli noussut hyvätuloisilla. Tämä kertoi ehkä siitä, että moni hyvätuloinen perhe saattoi joutua ensimmäistä kertaa pitkään aikaan miettimään rahojensa riittävyyttä.

Tänä vuonna koettu ahdinko nousi eniten pienituloisilla. Tämä kertonee siitä, että pienituloisilla sinnittely omien raha-asioiden kanssa on jatkunut ja tilanne on mennyt aiempaakin tiukemmaksi, kun hintojen nousu on jatkunut jo niin pitkään. Pienituloisilla oman talouden puskurit ja joustomahdollisuudet ovat usein vähäisempiä.

Ensi vuonna pitäisi helpottaa

Hintojen ja korkojen nousu on näkynyt voimakkaasti ihmisten arjessa ja oman talouden tilanteessa, kuten Säästämisbarometrimmekin osoittaa. Ensi vuonna tilanteen pitäisi kuitenkin jo helpottaa. Inflaatio on rauhoittumassa ja korkojen nousu on tulossa päätökseensä. Palkansaajat ovat saanet aiempaa suurempia palkankorotuksia ja myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Ansiotulon verotuskin on näillä näkymin kevenemässä. Työllisyystilanne on tosin hieman heikkenemässä, mutta mitään suurta nousua työttömyydessä tuskin nähdään. Kokonaisuutena kotitalouksien ostovoima onkin paranemassa ensi vuonna. Toki erot eri kotitalouksien välillä ovat suuria ja esimerkiksi hallituksen suunnittelemat leikkaukset iskevät sosiaalitukia saaviin perheisiin.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.