Välitilinpäätös Ukrainan sodan vaikutuksista Suomen talouteen

Kauppa ja turismi ovat romahtaneet

Yksi ilmiselvä vaikutuskanava Suomen talouteen on kaupankäynnin romahtaminen Venäjän kanssa. Tämä johtuu niin pakotteista kuin yritysten vapaaehtoisesta vetäytymisestä. Odotusten mukaisesti niin vienti kuin tuonti Venäjän kanssa on pudonnut murto-osaan siitä, mitä se oli ennen sotaa. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Venäjä-tuonnin arvo oli pudonnut 75 % ja viennin arvo 50 % vuoden takaisesta. Kauppaa siis edelleen käydään, mutta selvästi aiempaa vähemmän.

Myös venäläisten turistien määrä on romahtanut, mikä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti Itä-Suomessa. Suuri pudotus turistien määrässä nähtiin jo Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014 ja koronakriisi pudotti turistien määrän entisestään. Ukrainan sodan myötä odotettua turismin elpymistä ei sitten päässyt tapahtumaan.

Yritykset vaikuttavat kuitenkin selvinneen Venäjä-kaupan romahduksesta kohtuullisen hyvin. Tilastokeskuksen analyysin* mukaan Venäjä-kaupan vähenemisellä ei ole ollut suurta vaikutusta Venäjä-kauppaa käyvien yritysten kehitykseen kokonaisuutena. Yksittäisten yritysten kohdalla tilanne voi toki olla toinen.

Sodan vaikutukset ovat tuntuneet erityisesti kuluttajan kukkarossa

Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat Suomessa keskimäärin 7,1 %. Näin korkeaa inflaatiota on viimeksi nähty 1980-luvulla. Hintojen nousu on iskenyt erityisesti kuluttajiin, joiden ostovoima putosi nopeinta tahtia sitten 70-luvun. Hintojen nousu alkoi jo ennen Ukrainan sotaa, joten kaikesta emme voi sitä syyttää. Mutta eittämättä sota on kiihdyttänyt hintojen nousua, erityisesti energiahintojen osalta. Energiahintojen nousu on myös hiljalleen siirtynyt muiden tavaroiden ja palveluiden hintoihin.

Hintojen nousi ei toki ole pelkästään kuluttajien murhe, vaan myös yritysten panoshinnat ovat nousseet. Osa yrityksistä on kuitenkin onnistunut siirtämään nousseet kustannuspaineet loppuhintoihin, jolloin kannattavuus on voinut säilyä ennallaan tai jopa parantua. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä vahvassa asemassa. EK:n helmikuussa 2023 julkaiseman kyselyn mukaan 56 % yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihin, eivät toki kaikki täysmääräisesti. Pienemmät yritykset ovat onnistuneet siirtämään kustannuksia hintoihin suuria vähemmän.

Hintojen nousun myötä keskuspankit ovat nostaneet korkojaan ympäri maailman. Sen myötä myös euribor-korot ovat nousseet ennätyksellisen nopeasti. Tämä on näkynyt suomalaisten kotitalouksien ja yritysten nousseina lainanhoitokustannuksina. Suomessa koron nousun vaikutus välittyy nopeammin ja suoraviivaisemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa, koska valtaosa lainoistamme on sidottu lyhyisiin korkoihin. Korkojen nousu onkin heijastunut asuntomarkkinoille kauppamäärien ja asuntojen hintojen laskuna.

Vihreä siirtymä etenee nyt vauhdilla

Jos jotain hyvääkin, niin sodan myötä halu päästä eroon venäläisestä fossiilienergiasta on suurta. Energiajärjestelmää ollaan uusimassa nyt vauhdilla. Tämä tuo myös investointeja ja innovaatioita mukanaan. Parhaimmillaan innovaatiot läikkyvät myös muualle talouteen ja tuottavuuskasvu ripeytyy, tämä toki jää vielä nähtäväksi.

Energiajärjestelmän muuttaminen kuitenkin kestää, joten vielä ei voida huokaista helpotuksesta, että energiakriisi on selätetty. Onni on ollut puolellamme siinä, että kuluvan talven sää on niin Suomessa kuin Euroopassakin ollut leuto. Tämän myötä pelättyä energiapulaa ei olla nähty ja pahimmat taantumapelot ovat väistyneet.

Sodalla on myös muita pitkän ajan seurauksia, jotka vaikuttavat myös Suomen talouteen. Poliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja uhkana on, että maailma jakautuu entistä enemmän kahteen blokkiin. Globalisaation kultavuodet ovat takanapäin ja kaupankäynti alihankintaketjuineen järjestäytyy uuteen asentoon, jossa tehokkuuden ja hinnan lisäksi mietitään myös resilienssiä.

Sodan vaikutukset Suomen talouteen ovat eittämättä olleet negatiiviset. Erityisen voimakkaasti epäsuorat vaikutukset ovat näkyneet kuluttajien arjessa hintojen ja korkojen nopean nousun myötä. Tilanteeseen on kuitenkin hiljalleen sopeuduttu ja joissain mittareissa näkyy jo valoa tunnelin päässä. Energiahinnat ovat jo laskeneet ja myös yleisen inflaation odotetaan maltillistuvan kuluvana vuonna. Koroissa on suurin nousu jo nähty. Toivottavasti ukrainalaisten kokema hätä ei kuitenkaan jää suomalaisten mielissä taka-alalle, vaikka sodan vaikutuksiin omassa elämässä tottuisikin.

* https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/venajan-kauppaa-kayvat-yritykset/venajan-kauppaa-kayvien-yritysten-liikevaihdon-kasvu-jatkui-syyskuussa-hintojen-nousun-ansiosta/index.html

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.