Sijoituskaatopaikan helmet

Omat mielikuvat kaatopaikasta periytyvät lapsuudesta, kolmenkymmenen vuoden takaa. Kotikaupunkini kaatopaikka sijaitsi syrjässä, kaupungin laidalla. Roskavuorten muodostamaa alppimaisemaa kiersivät sadat lokit etsimässä aarteita.

Viime kesänä oli jälleen pitkästä aikaa asiaa kaatopaikalle. Muutos edelliseen kertaan oli silmiinpistävää. Jätevuoret olivat hävinneet ja korvattu lajittelulokeroilla. Jätteestä on kehkeytynyt arvokas raaka-aine, josta halutaan saada mahdollisimman paljon irti. Lokkeja ei näkynyt missään.

Verrattuna jätehuollon evoluutioon, sijoittajien käyttäytyminen ei näytä muuttuneen juurikaan kolmessakymmenessä vuodessa. Tavoitellessamme rikkauksia meillä on edelleen taipumus rakastua kuumiin sijoitusteemoihin niiden lumoavan pintakiillon vuoksi. Aikaisemmat, kiiltonsa menettäneet sijoitukset heivaamme kylmästi lajittelematta sekajätteeseen. 

Isoin jätevuori näyttää löytyvän Euroopasta 

Tällä hetkellä isoin jätevuori näyttää löytyvän Euroopasta. Vallitseva käsitys on, että meidän ikääntyvä ja taantuva maanosa on jäämässä monella saralla pahasti Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin. Eihän tällaisesta paikasta löydy mitään sijoittamisen arvoista?

Todellisuus ei ole aina niin mustavalkoinen kuin kuvittelemme sen olevan. Tämä pätee erityisesti sijoittamiseen. Ilmiselviltä reaalimaailman voittajilta vaikuttavat sijoituskohteet eivät välttämättä kasvata varallisuuta odotetulla tavalla. Osakekurssit heijastavat sijoittajien odotuksia tulevasta samalla tavalla kuin vedonlyöntikertoimet heijastavat urheilukilpailun mahdollisia lopputulemia. Veikkaamalla ennakkosuosikkia mahdollinen tuotto jää yleensä vaatimattomaksi. 

Toisin sanoen, jos haluamme parantaa mahdollisuuksiamme menestyä, meidän pitää löytää ja hyödyntää väärin hinnoiteltuja kertoimia. Meidän pitää siis omaksua kaatopaikan lokin rooli ja etsiä sijoittamisen jätevuorilta niitä hylättyjä helmiä. 

Hylättyjä helmiä etsimässä

Eurokriisin aikana yhtiö kävi lähellä konkurssia ja yleinen mielikuva yhtiöstä ja sen tuotteista ei ollut mairitteleva. Jotain oli siis pakko tehdä. Edellisen viiden vuoden aikana yhtiö on Carlos Tavaresin johdolla käynyt läpi melkoisen muutoksen. Tuotteiden laatua on parannettu ja mielikuva kuluttajien silmissä on selkeästi myönteisempi. Tämä on mahdollistanut hintojen nostamisen kohti vertailuryhmän kärkeä. Samalla kustannusrakennetta on hiottu merkittävästi. 

Maltillisilla, mutta fiksuilla investoinneilla, yhtiön asema ympäristöteknologiassa ja uusissa käyttövoimateknologioissa on myös vertailuryhmän kärkeä. Osoitus yhtiön onnistuneesta käännöksestä on toimialan paras kannattavuus sekä voitollinen tulos koronakriisin runtelemalla markkinalla. Yhtiön rahoitusasema on erinomaisessa kunnossa. On totta, että autoteollisuudella on lyhyellä aikavälillä haasteita, mutta nämä ovat hyvin tiedostettuja. 

Entäs ne kertoimet? 

Peugeot Yhtiön markkina-arvo on neljätoista miljardia euroa, tästä noin kaksi ja puoli miljardia on suoraan johdettavissa yhtiön omistamasta listatusta autonosien valmistajasta Faureciasta. Lisäksi yhtiön omistama rahoitusyhtiö Banque PSA, on noin kolme miljardin euron arvoinen. Autonvalmistuksen arvoksi jää silloin kahdeksan ja puoli miljardia euroa, mikä vastaa noin kolme ja puoli kertaa yhtiön normalisoitua vapaata kassavirtaa. Toisin sanoen yhtiö voisi maksaa kolmessa ja puolessa vuodessa osinkoja autoliiketoiminnan markkina-arvon verran ja jäljelle jäisi edelleen elinkelpoinen liiketoiminta. Kirsikkana kakun päällä, yhtiö on fuusioitumassa ensi vuonna Fiat Chryslerin kanssa. Tästä avioliitosta syntyisi noin viiden miljardin euron vuotuiset kustannussäästöt, josta puolet kuuluu Peugeotin nykyisille osakkeenomistajille. Vallitsevalla markkina-arvostuksella näiden synergioiden nykyarvo on noin viisi ja puoli miljardia euroa. Kertoimet ovat siis selkeästi houkuttelevat.

Tarinan opetus

Kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa ja kaikki mitä kaatopaikalta löytyy ei ole arvotonta. Peugeot on vain yksi esimerkki niistä helmistä, mitä sijoittajien hyljeksimältä Euroopan markkinalta tällä hetkellä löytyy. Hyvien tuottojen todennäköisyys kasvaa, jos on valmis tonkimaan sieltä mistä muut eivät. Tämä vaatii uskallusta ja kärsivällisyyttä. Ajan myötä uurastus palkitaan.

Johan Hamström toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä. 

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.