Ovatko negatiiviset korot tulleet jäädäkseen?

Salkunhoitaja Mikko Rautiaisen mukaan korkosijoittajalle ajat ovat synkkiä, mutta asuntovelalliselle taas valoisia.

Mikko Rautiainen

Kuluva vuosi alkoi korkosijoittajan näkökulmasta lupaavasti, kun pitkät korot jatkoivat loppuvuoden ajan nousuaan. Toisaalta koronaviruksen leviäminen painoi turvasatamakorkojen suunnan taas alaspäin. Joku saattaa ihmetellä miksi korkosijoittaja on innoissaan korkojen noususta, koska silloinhan sijoittaja kokee arvostustappioita nykyisille sijoituksilleen. 

Laadukkaat korkosijoitukset eivät tuota sijoittajalle mitään, vaan sijoittaja joutuu maksamaan niiden omistamisesta. Lisäksi sijoituskohteita on vaikeaa löytää, niistä on pulaa ja puhuttaessa yrityslainoista, niistä saatava riskipreemio eli korvaus ylimääräisestä riskistä suhteessa vaikkapa valtionlainoihin, on historiallisesti hyvin vaatimaton. Siitä huolimatta sijoittajan salkussa on korkosijoituksille kuitenkin aina paikkansa. Varsinkin valtionlainat ja nykymarkkinoilla myös IG-yrityslainat toimivat salkussa sen riskiä tasapainottavana osana. Niitä voisi pitää ikään kuin ”salkkuvakuutuksena”.

Miksi korot ovat negatiivisia?

Mistä nämä korkosijoittajan haasteet sitten johtuvat, ja miksi korot ovat negatiivisia? Euroopan keskuspankki (EKP) on painanut talletuskorkonsa hyvin matalaksi, selvästi negatiiseksi ja se ostaa markkinoilta pois täysin sijoittajille kelpaavia valtion- ja yrityslainoja. EKP pyrkii tietysti täyttämään mandaattiaan eli vajaan kahden prosentin inflaatiotasoa laskemalla rahan hintaa ja lisäämällä rahan määrää taloudessa omilla arvopaperiostoillaan. EKP pyrkii painamaan keskuspankkikorkonsa ns. tasapainokoron tuntumaan, jolloin rahan kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa. Omasta näkökulmastani tämä näyttää kuitenkin siltä, että rahaa on paljon enemmän tarjolla, kuin mitä sille on kysyntää. Tätä väitettäni tukevat myös tilastot esimerkiksi pankkien yrityslainoituksesta euroalueella.

Kritiikki ei pure EKP:hen 

EKP:n rahapolitiikka on saanut toistuvasti kritiikkiä esimerkiksi tavallisilta säästäjiltä ja eläketoimitsijoilta. Tilisäästäjät tai pankkitalletuksia suosivat säästäjät eri euromaissa ovat ihmeissään, kun korkoa ei enää saakaan niin kuin ennen. Toisaalta, kritiikin ei pitäisi olla keskuspankille ongelma, koska sen pyrkimys on nimenomaan saada ihmiset kuluttamaan eikä säästämään. Siten talouden rattaat pyörisivät nopeammin ja inflaatio saataisiin nousuun kohti tavoitetasoa. Myös eläkesijoittajilla on vaikeaa, kun suuri osa salkusta on pakko sijoittaa valtionlainoihin, joiden keskimääräinen korkotaso kirjoitushetkellä on euroalueella 0%, ja puhuttaessa hyvälaatuisista valtionlainoista, vielä paljon matalampi. 

Sijoituksille on siis haastavaa saada kohtuullista tuottoa tulevien eläkkeiden kattamiseksi. Mutta mikäli keskuspankki nostaisi korkonsa ”normaalimmalle” tasolle ja markkinoilla olisi korkotuottoa saatavilla, olisi korkotaso liian korkea talouden tilaan nähden ja talouskasvu todennäköisesti hidastuisi ja inflaatio tavoite karkaisi entisestään. Tämäkään tuskin olisi mannaa eläkesalkulle, kun esimerkiksi osakemarkkinoiden tuotot linkittyvät vahvasti talouskasvuun.

Yhdysvalloissa tilanne on toisenlainen 

Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve Boardin (Fed) dilemma on hieman toisenlainen. Siellä talouden tila on selvästi euroaluetta parempi. Talous kasvaa, työttömyysaste on erittäin alhainen ja inflaatio on lähempänä tavoitetta. Osakemarkkinat ovat viime päivinä nousseet korkeimmille tasoille ikinä, mutta silti odotus on Fedin osalta pikemminkin rahapolitiikan kevennys, kuin kiristys. Vaikka inflaatio on ollut Yhdysvalloissa euroaluetta vahvempaa, se ei ole silti ollut aivan toivotun vahvaa ja näin ollen Fed on indikoinut sietävänsä korkeampaa inflaatiota todennäköisesti pidempään mihin historiallisesti olisi perusteita. 

Noidankehä painaa eurokorkoja

Näin ollen rahapolitiikan kiristystä ei ole näköpiirissä. Aina, kun osakemarkkinat yskivät nykyisiltä ennätystasoiltaan alaspäin, huudetaan Fediä heti apuun. Näin kävi edellisen kerran muutama viikko sitten, kun koronaviruksen aiheuttama paniikki osakemarkkinoilla nosti heti odotuksia Fedin ja korkojen laskun suuntaan. Fed näyttääkin joutuneen noidankehään, jossa sen kevyehkö rahapolitiikka pitää talouskasvun käynnissä ja osakemarkkinat tyytyväisenä nousutrendillä. Tämä on saanut korkojen nosto-odotukset liikkeelle, jotka viimeistään Fedin omasta suusta ulos tullessaan, ovat saaneet markkinat paniikkiin ja vaatimaan pikemminkin ohjauskoron laskuja kuin nostoja.

EKP:n erittäin kevyen rahapolitiikan, euromaiden toistuvasti esiin tulevien poliittisten kriisien sekä globaalin virusepidemian lisäksi tuo noidankehä on yksi tekijä lisää painamaan eurokorkoja. Valtionlainasijoittajalle näkymät euroalueella ovat siis melko lohduttomat, kun tarjolla on ainoastaan tuototonta riskiä, eikä enää riskitöntä tuottoa. Lohdullista kuitenkin on se, että muissa omaisuusluokissa näkymät ovat paremmat. Etenkin osakkeita puoltaa kevyt rahapolitiikka ja ikuinen odotus Fedistä pelastamassa osakemarkkinaa ongelmien ilmaantuessa. 

Nyt tosiaan näyttää siltä, että erittäin matalat korot ovat tulleet jäädäkseen. Selvästi yli kahden prosentin inflaatiota, jolloin EKP:n voitaisiin nähdä kiristävän rahapolitiikka, ei vaan saada aikaiseksi, vaikka kuinka yritetään ja markkinat näkevätkin 3 kuukauden Euriborkoron olevan negatiivinen vielä vuoden 2025 lopulla. Korkosijoittajalle ajat ovat synkkiä, mutta asuntovelallinen kiittää.

Mikko Rautiainen

Mikko Rautiainen toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...