Keskuspankkipolitiikka sijoittajien turvana

Viime viikkojen ja kuukausien talousdata kertoo talouden kasvun hidastuneen. Kauppakiistojen aiheuttamat epävarmuudet lykkäävät yritysten investointipäätöksiä ja heikentävät jossain määrin kuluttajien luottamusta taloustilanteeseen ja -kehitykseen. Tämä kaikki johtaa hitaampaan globaaliin talouskasvuun.

Tuuri Olli
Maailma on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi paikaksi. Elämme jatkuvasti epävarmuudessa. Maailmantalouden kasvu on hidastunut erilaisten epävarmuuksien vaikutettua teollisten toimijoiden investointipäätöksiin ja kuluttajien kulutuspäätöksiin. Vanhat kriisit jatkuvat pitkään ja uusia kriisejä syntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä päällimmäisinä ovat Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit, Italian poliittinen kriisi ja Lähi-Idän tilanne. Osa kriiseistä ratkeaa ja epävarmuuksista poistuu, mutta uusia syntyy tilalle. Sijoittajien on totuttava sijoittamaan entistä suuremman epävarmuuden vallitessa. Mikäli lisääntyneeseen epävarmuuteen ei sopeudu, kelvollisten sijoitustuottojen metsästys on liki mahdotonta.

Tällä hetkellä taloutta tukevat pääasiassa vielä toistaiseksi vahva kulutuskysyntä ja keskuspankit, jotka ovat pumpanneet rahaa markkinoille. Kevyt rahapolitiikka ja markkinoiden pelko taantumasta ovat laskeneet markkinakorkoja voimakkaasti, viime aikoina jopa negatiivisiksi. Keskuspankkien kevyen rahapolitiikan positiiviset vaikutukset alkavat olla täysimäärisesti hyödynnetty, kun korkotaso on ennätysalhaalla ja lisäkevennysten rajahyöty on voimakkaasti laskeva. Teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat laskeneet jo pidempään ilmaisten omalta osaltaan talouden kasvuvauhdin hidastumista. Talouskasvun hidastumisen jyrkkyys riippuu pitkälti siitä, kuinka vielä varsin hyvässä kantimessa oleva yksityinen kulutus, jaksaa heikkenevässä ja lähes taantumassa olevassa teollisuusympäristössä.

Tulosennusteiden odotetaan kääntyvän 

Markkinoiden odotukset yritysten tuloskasvulle ovat edelleen korkealla tasolla, ja niihin kohdistuu siten lisääntyvää painetta. Kuluvan vuoden ja ensi vuoden tuloskasvuennusteita onkin laskettu tasaisesti. Yhdysvaltojen Q3 tuloskasvuennuste on jo tarkistettu negatiiviseksi (-3,2 %). Vielä muutama kuukausi sitten Yhdysvaltojen 2019 tuloskasvuksi ennustettiin 10 %, nyt ennusteet liikkuvat 2,5 % tasolla. Tulosennusteita on laskettu viime kuukausina paljon, mutta ne ovat edelleen kohtuullisen korkealla tasolla. Vuoden viimeisestä neljänneksestä lähtien tulosennusteiden odotetaan kääntyvän varsin ripeään kasvuun (Q4/2019 +3,5 %, Q1/2020 +6,6 %, Q2/2020 +7,3 %, Q3/2020 +13,3 % ja Q4/2020 +12,5 %). Ennusmerkkien mukaan tuloskasvun alkamista siirretään ennusteissa aika-akselilla eteenpäin ja samalla tuloskasvun voimakkuutta pienennetään.

Keskuspankkien jo laitettua itsensä voimakkaasti likoon, talouskasvun pönkittäjäksi kaivataan lisävoimia eli finanssipolitiikkaa. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaatikin viimeisimmässä keskuspankin tiedotustilaisuudessa jäsenmailta talouden tukemista finanssipolitiikan keinoin. Valtiot tulevat osallistumaan talouden talkoisiin, mutta vanhan kaavan mukaisesti vasta myöhemmin. Taloustilanne ei vielä ole riittävän heikko budjettielvytykselle.

Markkinoita pitävät toistaiseksi koossa likviditeettiä eli rahan määrää lisäävät keskuspankit, jotka pyrkivät hienovaraisella viestinnällään ohjaamaan markkinoita tulevista toimistaan. Markkinat tulkitsevat viestin omalla tavallaan ja muodostavat kuvan talouden kulloisesta tilasta ja kehityssuunnasta sekä tulevasta keskuspankkipolitiikasta. Keskuspankit puolestaan määrittävät toimensa suurelta osin markkinoilta lukemiensa viestien perusteella. Siten keskuspankit ohjaavat markkinoita ja markkinat keskuspankkeja.

Tuolileikin voittajat ja häviäjät

Tilanne muistuttaakin vanhaa leikkiä, jossa musiikin loputtua leikkiin osallistujien tuli löytää vapaa tuoli. Ne peliin osallistujat, jotka eivät löytäneet vapaata tuolia, putosivat pelistä. Nyt keskuspankit pyörittävät sijoitusmarkkinoiden musiikkia ja sijoittajat pyörivät pöydän ympäri. Välillä jokin yksittäinen sijoittaja ottaa rahansa pelistä pois, mutta musiikin jatkuessa ja kurssien noustessa sijoittajat ovat pakotettuja sijoittamaan varat uudelleen. Löysä keskuspankkipolitiikka pakottaa sijoittajat olemaan pelissä mukana niin pitkään, kunnes musiikki loppuu. Musiikin loppuminen lähestyy, ja jotkut jäävät ilman tuolia ja polttavat silloin sormensa.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että viime vaiheessa osakkeiden kurssikehityksen määrää yritysten tuloskehitys. Muut tekijät, kuten voimakas keskuspankkipolitiikka, voivat keinotekoisesti ja väliaikaisesti tukea osakemarkkinoita. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden olematon tuotto pitää toistaiseksi osakemarkkinan kasassa, mikäli mahdolliset tulevat tulospettymykset eivät myrkytä sijoitussentimenttiä.

Olli Tuuri

Olli Tuuri toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki –rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspää-töksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

Kaipaatko apua säästämisen ja sijoittamisen aloittamiseen. Varaa aika täältä tai jätä meille yhteydenottopyyntö

 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...