Mikä ennakkoperintö?

Halutessasi jakaa lapsillesi omaisuutta jo eläessä, on mahdollista turvautua ennakkoperintöön. Ennakkoperintö on siis perinnönjättäjän elinaikanaan antama ”perinnön etukäteismaksu”. Nimestään huolimatta ennakkoperintö on luonteeltaan lahja ja sitä koskevat lahjaverosäännöt.  Ennakkoperinnön saaja maksaa lahjaveron. Ennakkoperinnöstä tulee antaa lahjaveroilmoitus kolmessa kuukaudessa. (Lahjavero ei siis ennakkoperintöluonteesta huolimatta lykkäänny lahjanantajan kuolinhetkeen).

Ennakkoperinnön idea perustuu tasapuolisuuteen lasten kesken siten, että sen lapsen, joka on jo saanut perinnönjättäjältä omaisuutta etukäteen, saama ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa. Mikäli lapselle kuuluisi jäämistöstä laskennallisen perintöosan mukaan enemmän perintöä, hänen ei tarvitse jäädä tyhjin käsin. Sen sijaan ennakkoperinnönsaaja saa jäämistöstä laskennallisen perintöosan ja saadun ennakkoperinnön arvon välisen erotuksen. Jos sen sijaan saatu ennakkoperintö on arvokkaampi kuin ennakkoperinnönsaajan laskennallinen perintöosa, saa ennakkoperinnön saanut pitää ylisuuren ennakkoperintönsä, eikä hänen tarvitse antaa sisaruksilleen “tasoitusta”. (Poikkeuksellisesti ennakkoperintöä saaneen tulee palauttaa ylittävä osa ennakkoperinnöstä, mikäli perinnönjättäjä on ennakkoperintöä antaessaan näin määrännyt (PK 6:6 §).) 

Vastaavasti jos on tehty alihintainen kauppa vanhempien ja lapsen kesken, jolloin omaisuutta on myyty selvästi alle käyvän arvon lapsen hyväksi, lahjan osuus voidaan mahdollisesti huomioida ennakkoperintönä riippuen siitä, mitä olosuhteisiin katsoen on otaksuttava tarkoitetun. Oikeuskäytännön nojalla, mikäli perinnönjättäjä ei testamentissa ole ottanut kantaa siihen, että alihintainen luovutus oli tarkoitettu vähennettäväksi lapsen perintöosasta, kyseessä ei tällöin ole välttämättä ennakkoperintö (KKO:1997:156). Alihintainen kauppa lapsen ja vanhemman kesken voi siis joskus aiheuttaa tulevaisuudessa perintöriidan, mikäli jää tulkinnanvaraiseksi, onko ostajan saama “alennus” syytä huomioida vanhempien jälkeen tehtävässä perinnönjaossa. 

Ennakkoperinnöstä on erotettava suosiolahja. Suosiolahjasta on kyse yleensä silloin, kun lahjanantaja on nimenomaisesti lahjakirjassaan määrännyt, että lahjassa ei ole kyse ennakkoperinnöstä ja on pyrkinyt näin väistämään tulkinnan ennakkoperinnöstä. Suosiolahja voidaan kuitenkin perillisen vaatimuksesta/väitteestä lisätä laskennallisesti jäämistöön, mikäli perillinen onnistuu toteennäyttämään suosimistarkoituksen. Suosiolahjan huomioimiselle ei ole laissa takarajaa. (Usein suosiolahjaa koskeva väite liittyy lakiosan täydennyskanteeseen ja maatilojen luovutuksiin.)

Ennakkoperinnön lisääminen jäämistöön johtaa siihen, että perintöverotuksen progressio uhkaa kasvaa. Kuitenkin jos tiedostaa, että omaisuuden arvo nousee ajan myötä, voi lahjoittamalla omaisuuden ajoissa säästää sievoisesti veroissa. 

Kysythän lisää ammattitaitoiselta lakinaisiltamme!