Enemmän kuin uusi osoite - uuden ja vanhan suhde tuntuu luontevalta

Pankkirakennuksen suunnitteli arkkitehti Pauli E. Blomstedt, jonka nimi kuuluu suomalaisen funktionalismin keskeisiin tekijöihin. Puhdaslinjainen ja tarkasti harkittu talo rakennettiin pankin omaan käyttöön, ja sen ilmeessä korostuvat moderni ajattelu, suuret lasipinnat sekä rakennukselle yhä tunnusomainen sininen sisäänkäynti. Kahden kerroksen korkuinen pankkisali tekee vaikutuksen edelleen: tilassa on samaan aikaan arvokkuutta, selkeyttä ja poikkeuksellista avaruutta.

Rahatoimisto on osa kotkalaista kaupunkielämää

Rakennuksen historia ei kuitenkaan jäänyt pankkitoiminnan varaan. Kun talo myytiin Kotkan kaupungille vuonna 1960, siitä tuli vuosikymmeniksi kaupungin rahatoimisto. Monelle kotkalaiselle Kirkkokatu 6 onkin ennen kaikkea paikka, jossa hoidettiin kaupungin talousasioita, maksettiin laskuja ja asioitiin tutussa palvelupisteessä. Entinen pankkisali mukautui uuteen käyttöönsä, mutta säilytti paljon alkuperäisestä luonteestaan. Arkkitehtuurisen merkittävyytensä lisäksi rahatoimisto on vahvasti osa kotkalaisten yhteistä muistia ja torin ympärille rakentunutta kaupunkielämää.

Vanhaa voidaan uudistaa hienovaraisesti ja kunnioittavasti

Rakennuksen arvo näkyy myös virallisissa suojelumerkinnöissä. Pankkitalo on asemakaavassa suojeltu, eikä sen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa saa heikentää muutostöillä. Se on myös osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kotkan torin laidalla. Juuri tästä syystä Someron Säästöpankin remontissa lähtökohtana oli alusta asti rakennuksen hengen vaaliminen. Muutostöitä tehtiin yhteistyössä Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson museon kanssa, ja tavoitteena oli sovittaa tämän päivän pankkitoiminnan tarpeet mahdollisimman huomaamattomasti historialliseen ympäristöön.

Kuva: Lasitaiteilija Göran Hongellin suunnittelemat lasit ovat edelleen Pankkitalossa paikallaan

Ikkunoissa lasitaiteilija Göran Hongellin suunnittelemat, Karhulan lasitehtaan valmistamat lasit

Keväällä 2024 valmistunut remontti osoittaa, että vanhaa voidaan ja kannattaa uudistaa hienovaraisesti ja kunnioittavasti. Rakennukseen tuotiin nykyaikainen talotekniikka, ilmanvaihto, jäähdytys ja pankkityön edellyttämä yksityisyys niin, että historiallinen ilme säilyi. Sisääntulijaa tervehtivät edelleen upea ruudullinen lattia, sininen kiiltomaalattu seinä ja pankkisalin vaikuttava avaruus. Ikkunoissa ovat yhä taiteilija Göran Hongellin suunnittelemat, Karhulan lasitehtaan valmistamat etsatut lasit, joissa näkyvät Kotkan teollisuus, satama ja kaupunkinäkymät. Lopputuloksessa uuden ja vanhan suhde tuntuu luontevalta – rakennus on päivitetty tätä päivää varten, mutta sen oma ääni on säilynyt.

Enemmän kuin uusi osoite

Someron Säästöpankille muutto Kirkkokatu 6:een on enemmän kuin uusi osoite. Se on paikallinen teko, jossa rakennusperintö, palvelu ja kaupunkikeskustan elinvoima kohtaavat. Moni on tullut pankille paitsi tutustumaan uusiin tiloihin myös muistelemaan rakennuksen aiempia vaiheita. Se kertoo paljon siitä, miten syvästi talo kuuluu Kotkaan. Kun pankkitalo palasi vuosikymmenien jälkeen jälleen pankiksi, kyse ei ole vain onnistuneesta remontista. Kyse on siitä, että tuttu rakennus saa jatkaa tarinaansa tavalla, joka tuntuu kotkalaisesta näkökulmasta luontevalta ja merkitykselliseltä.

Kuva: Pankkitalossa nykyisin toimivan Someron Säästöpankin Kotkan konttorin henkilökuntaa: Elina Oravakangas (vas.), Sini Nurminen, Niina Raitanen, Ilkka Mansikka, Leena Salo, Sari Silvennoinen, Laura Törnblom, Jonna Vertanen, Minna Härkönen ja Marja Berg. Kuvaaja: Linda Varoma

Pankkineidin piti olla naimaton ja kampaajalla käytiin kerran viikossa

Someron Säästöpankki julkaisi Pankkitalon tarina -nimisen juhlajulkaisun talon 90-vuotis juhlavuonna 2024. Kirjassa kerrotaan arvokiinteistön historiasta ja talossa työskennelleiden henkilöiden muistoista eri vuosikymmeniltä.

Turvajärjestelyt eivät muinaisessa pankkimaailmassa olleet ihan nykyajan tasoa. ”Minä vein holvin avaimet yöksi kotiin”, muistelee Kotkan Säästöpankissa pääkassaa hoitanut Leena Holtari.

”Uuden vuoden aattona teimme töitä yötä myöten. Korot laskettiin tileihin manuaalisesti ja kirjaukset tehtiin käsin. Kaupunkilaiset kokoontuivat torille juhlistamaan vuoden vaihtumista. Siellä oli puheita, laulua ja pauketta. Pankin ulko-ovelta avautui näkymä torille, joten laitoimme juhlavalaistuksen pankkisaliin”, jatkaa kassanhoitajana toiminut Marja Kalve.

Nykymaailman vaatimuksista poiketen, pankkivirkailijoiden tuli aikoinaan olla neiti-ihmisiä. Mikäli neito avioitui, hän joutui eroamaan pankin palveluksesta. Erään pankinjohtajan mielestä oli käsittämätöntä, että neiti-ihminen meni naimisiin työttömän työmiehen kanssa ja luopui hienosta työpaikastaan.

Pankin nuorimpia naispuolisia työntekijöitä oli lupa kutsua ”pikkutytöiksi”. Siistijän tehtävänä oli aamuisin kypsyttää puuro haudekattilassa. Pankin pikkutytöt puolestaan hakivat kauppahallista leipää ja leikkeleitä puuron kera nautittavaksi. Kahvinkeitto oli myös tyttöjen hommaa.

Kotkan kaupungin rahatoimiston aikana talossa työskennellyt Jaana Häkkinen muistelee, että pankkitalossa oli kiva tunnelma ja siellä vallinnut hyvä yhteishenki on erityisesti jäänyt mieleen. Funkkistalon ympäristö muuttui 90-luvulla, kun sen ympäristöstä purettiin vanhat puutalot.

Lähde matkalle Pankkitalon tarinaan! Uppoudu kuvin ja sanoin upean arvokiinteistön tunnelmaan ja talossa työskennelleiden ja työskentelevien tarinoihin. Pääset lukemaan Pankkitalon tarina -julkaisun täältä.

Nina Vartemaa
markkinointipäällikkö, Someron Säästöpankki