Asuntovelallinen – olet altis päivänpolttaville markkinauutisille enemmän kuin ehkä arvaatkaan!

Viime vuosina suomalaiset ovat hyötyneet siitä, että lainat on sidottu markkinakorkoihin. Korkojen ollessa matalalla, suomalaisten uusien asuntolainojen keskikorko oli pitkään euroalueen matalin. Nyt kun korot ovat nousseet, ovat suomalaisten asuntolainojen keskikorot puolestaan nousseet euroalueen keskiarvoa nopeammin. Tätä korkoalttiutta on toki voinut vähentää ja poistaa korkosuojauksilla tai valitsemalla lainakoroksi kiinteän koron.

Käytännön tasolla oman asuntolainan korko muuttuu korontarkistuspäivänä. Jos pohjakorkona on 3 kk euribor, tarkistetaan korko 3 kk välein. Jos pohjakorkona on 12 kk euribor (kuten valtaosalla), tarkistetaan korko vuoden välein.

Tarkkaan korontarkistuspäivään ei ole pahemmin tullut kiinnitettyä ainakaan allekirjoittaneella huomioita. Tärkeintä on ollut tiedostaa, että mihin suuntaan korot ovat vuodentakaisesta liikkuneet ja mitä se tarkoittaa omille lainanhoitokuluille. Viime viikkoina korkomarkkinoilla on kuitenkin ollut aikamoista turbulenssia, ja liikkeet euribor-koroissa ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Tämän myötä suomalaiset asuntovelalliset ovat myös altistuneet aivan lyhyen tähtäimen markkinaliikkeille normaalia enemmän.

Tämä on uusi asia asuntovelallisille. Osakesijoittajat ovat tottuneet siihen, että markkinoilla sattuu ja tapahtuu ja yhdessä päivässäkin voi tapahtua isoja liikkeitä. Mutta harva asuntovelallinen on ajatellut, että päivänpolttavat uutiset markkinoilla voivat vaikuttaa merkittävästi hänen elämäänsä, ainakin seuraavaan korontarkistuspäivään asti.

Otetaanpa esimerkki. Torstaina 9.3 suomalaisten yleisin viitekorko eli 12kk euribor oli 3,978 %. Vain kolme pankkipäivää myöhemmin se oli laskenut 3,509 %:iin. Näin suurta muutosta (laskua eikä nousua) ei euriboreissa ole nähty sitten niiden perustamisen. 200 000 euron asuntolainassa tämä ero tarkoittaisi yli 600 euroa pienempiä korkokustannuksia vuodessa*, jos oma korontarkistuspäivä sattui olemaan vain kolme päivää myöhemmin.

Varautuminen on lääke markkinaheiluntaan

Tärkein tekijä asuntovelallisten on nykytilanteessa oivaltaa, että korkotaso markkinoilla on noussut nopeasti ja että se vaikuttaa omiin lainanhoitokustannuksiin, mikäli lainassa ei ole suojauksia ja jos lainan edellisestä korontarkistuksesta on kulunut aikaa. Uutta on ehkä se, että yksittäisellä päivälläkin voi olla yllättävän iso merkitys.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että olemme alttiita niin hyvässä kuin pahassakin globaalille taloudelle. Esimerkkitapauksessamme korkojen muutoksen aiheutti yhdysvaltalaisen SVB-pankin kaatuminen. Tämä suomalaisille kaukainen asia kuitenkin näkyi niiden ihmisten arjessa, joiden asuntolainan korontarkistus sattui noille päiville.

Toisaalta on turha liikaa murehtia niitä asioista, joihin itse ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi oman korontarkistuspäivän optimointi tuleviksi vuosiksi eteenpäin on mahdoton tehtävä. Niinpä kannattaa keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa. Käytännössä se tarkoittaa omassa taloudessa varautumista yllättäviin ja vähemmänkin yllättäviin tulemiin, ovat ne sitten muutoksia markkinoilla tai omassa elämässä. Varautuminen on valttia ja epävarmoina aikoina vielä entistäkin tärkeämpää.

*oletuksena, että lainan lyhennysmuotona on ns. annuiteetti. Mikäli kyseessä olisi kiinteä tasaerälaina, olisi laina-aika lyhentynyt noin kaksi vuotta.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.