Korot ovat laskeneet, mutta Suomen talouskehitys on yhä nihkeää – missä vika?

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että Suomen talous on korkoherkkä – myös allekirjoittaneen toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen talous reagoi keskimääräistä nopeammin ja voimakkaammin markkinakoroissa tapahtuviin muutoksiin. Korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti, korkojen lasku myönteisesti.

Suomen korkoherkkyys johtuu siitä, että suomalaisten kotitalouksien asuntolainat ovat pitkälti sidottuja vaihtuviin korkoihin, jolloin korkojen muutokset välittyvät nopeasti kotitalouksien kukkaroihin. Lisäksi Suomen taloudessa rakentamisen ja raskaan teollisuuden osuudet ovat merkittäviä; nämä toimialat ovat pääomaintensiivisiä ja ovat siten tyypillisesti alttiita korkojen muutoksille.

Korkojen nopea nousu vuosina 2022–2023 teki tosiaankin hallaa Suomen taloudelle. Suomen BKT supistui vuonna 2023 0,9 % ja viime vuonnakin päästin nipin napin plussalle BKT:n kasvaessa 0,4 %. Asuntokauppa ja rakentaminen suorastaan romahtivat.

Nyt korkojen suunta on onneksi kääntynyt ja lyhyet euriborkorot ovat olleet laskussa jo pitkälti toista vuotta. Asuntokauppakin on piristynyt ja rakentamisessa vaikuttaa siltä, että pohjakosketus olisi takanapäin. Elpyminen on kuitenkin ollut varsin vaatimatonta korkojen selvästä laskusta huolimatta.

Epävarmuus syö korkojen laskun tehoa

Normaalisti korkojen lasku kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia ottamaan lainaa ja investoimaan. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos taloudessa jyllää merkittävää epävarmuutta. Rahoituksen halpenemisesta huolimatta yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet velalla tehtäviä hankintojaan.

Tämä aihe kiinnostaa mitä suurimassa määrin myös keskuspankkia. Onhan sen tehtävä ohjauskorkojensa välityksellä vaikuttaa inflaatioon ja siten myös talouskehitykseen laajemmin. Tuoreessa blogissaan Euroopan keskuspankin tutkijat käsittelevätkin tätä aihetta koko euroalueen näkökulmasta.

Heidän viestinsä on, että rahapolitiikan välittyminen (siis korkojen muutoksen vaikutus talouteen) on erilaista korkean ja matalan epävarmuuden oloissa. Kun epävarmuus on suurta, korkojen laskun vaikutukset talouteen ovat pienempiä kuin silloin, kun epävarmuus on vähäisempää.

Tämä on varmasti mitä suurimmassa määrin totta myös Suomessa tällä hetkellä. Korkojen laskun taloutta piristävä vaikutus on jäänyt torsoksi, koska yleinen epävarmuus ympärillä on niin suurta. Tämä näkyy mm. siinä, että kuluttajien luottamus on ollut jo pitkään selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö korkojen lasku auttaisi Suomen taloutta. Vaikutus on vain pienempi, kuin jos ajat olisivat vähemmän epävakaat. Laskenut korkotaso ja kotitalouksien lisääntynyt säästäminen toisaalta mahdollistavat sen, että talouden elpyminen voi olla aika rivakkaakin, kunhan vain epävarmuus vähenee. Mihinkään kovin äkilliseen muutokseen on tosin vaikea uskoa, kun katsoo maailmanmenoa ja suurvaltojen nokittelua. Mutta jo sekin auttaa, jos ei mitään uutta yllättävää tule.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.