Nuoret ovat innostuneet sijoittamisesta – pitäisikö jo huolestua?

Olen jo pidempään seurannut sijoittamisen trendejä USA:ssa. USA on valikoitunut seurantakohteeksi, koska monet sijoittamisen trendit siirtyvät sieltä usein muualle maailmaan. Yksi viime vuosien trendi rapakon takana on ollut se, että nuoret sijoittajat ovat innostuneet lähtemään mukaan markkinoille. Tätä kehitystä ovat voimistaneet erilaiset sijoittamisen keskusteluryhmät, helpoksi ja edulliseksi tehty mobiilikaupankäynti jne.

Koronavuosi 2020 toi todennäköisesti vielä lisäpontta nuorten sijoitusintoon. USA:ssa kotitalouksia on tuettu koronan vuoksi avokätisesti ja moni sai stimuluk nimissä viime vuonna tuloja jopa normaalia enemmän. Osa tästä rahasta on päätynyt sijoitusmarkkinoille. Lisäksi koronarajoitusten myötä kotona on vietetty normaalia enemmän aikaa ja paremman tekemisen puutteessa moni on löytänyt sijoittamisen ihmeellisen maailman.

Ilmassa ylilyönnin merkkejä

Nuorten innostuminen sijoittamisesta on hyvä asia. Sijoittamalla voi varautua tuleviin menoihin ja rakentaa turvatumpaa tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Tämä korostuu USA:ssa, jossa yhteiskunnan turvaverkot eivät ole yhtä tiiviit kuin meillä.

Viime aikoina tässä sijoittamisen buumissa on kuitenkin havaittavissa ylilyönnin merkkejä. Ainakin omaan somevirtaani on tupsahdellut tiheään tahtiin erilaisia nuorten tekemiä postauksia, joissa kannustetaan sijoittamaan äkkirikastumisen toivossa. Tässä yksi esimerkki. Sijoittaminen nähdään niissä usein vaihtoehtona kouluttautumiselle ja työnteolle. Miksi turhaan opiskella tai käydä töissä, kun rahaa voi tienata treidaamalla kotonakin? Kuulostaa helpolta, mutta historia on opettanut, että kovin harva siinä onnistuu.

Suomessa tilanne parempi

Myös Suomessa ihmisten sijoitusinnostus on ollut kasvussa viime vuosina. Säästöpankin säästämisbarometrin mukaan suomalaisten aikomukset sijoittaa ovat tasaisesti kasvaneet jo useamman vuoden ajan. Erityisesti silmiin pistää nuorten halu säästää/sijoittaa: 64 % 18-24 -vuotiaista aikoo aloittaa säästämisen/sijoittamisen seuraavan vuoden aikana. Nuorilla sijoitusaikeet ovat selvästi vanhempia ikäryhmiä korkeammalla. Sijoitushaluja siis löytyy.

Suomessa en ole havainnut mitään laajamittaisempaa ylilyöntiä sijoittajien käyttäytymisessä tai markkinoihin liittyvissä odotuksissa. Suomalaisten taloustaidot ovat tutkitusti hyvällä tasolla - ehkäpä se osaltaan estää pahimmat ylilyönnit? Toivonkin sydämestäni, että Amerikan malli ei tällä kertaa rantaudu Suomeen.

Jos sijoitusmarkkinoille lähtee ylisuurin odotuksin, on pettymisen riski suuri. Pahimmillaan tämä johtaa säästöjen menetykseen tai siihen, että pettymyksen jälkeen ei enää haluta palata markkinoille ja näin menetetään pitkäjänteisen vaurastumisen mahdollisuus.

Et ole erityinen

Ihmiset ovat ihmisiä myös sijoittaessaan ja kaikki päätökset eivät välttämättä ole kovin rationaalisia. Erilaiset vinoumat vaikuttavat käyttäytymiseemme. Viimeaikaista sijoitusintoa katsellessa tulee mieleen erityisesti yksi: liiallinen itseluottamus. Se voi liittyä joko omiin taitoihin tai markkinoiden tuottomahdollisuuksiin pitkässä juoksussa.

Hyvä itseluottamus on toki monella tapaa toivottava ominaisuus, mutta sijoittamisessa se helposti johtaa huonoihin lopputuloksiin. Omista kyvyistään vakuuttunut sijoittaja voi esimerkiksi käydä turhan aktiivisesti kauppaa (mikä aiheuttaa kuluja ja syö tuottoja) tai unohtaa hajautuksen tärkeyden (”miksipä turhaan sijoittaa moneen kohteeseen, kun tiedossa on se yksi ja paras”).

Amerikkalainen psykologi ja sijoitusneuvoja Daniel Crosby käsittelee kirjassaan ”The Laws of Wealth” sijoittamiseen liittyviä kompastuskiviä psykologin silmin. Yksi hänen teeseistään on, että ”Et ole erityinen - You are not special”. Tätä lukiessa on helppo loukkaantua, mutta kirjoittajalla on pointtinsa. Vain harva onnistuu säännönmukaisesti löytämään parhaat yksittäiset sijoituskohteet, mutta sitä yrittäessään riskit helposti kasvavat turhan suuriksi.

Haasta ajatusmallisi ja kilauta kaverille

Mikä sitten avuksi, jos tunnistaa liiallisen itseluottamuksen merkkejä itsessään tai lähipiirissään? Jo se, että tiedostaa oman käyttäytymisensä vinoumia voi auttaa. Psykologit ovat tutkineet, että yksi parhaista keinoista liiallisen itseluottamuksen taltuttamiseksi on se, että raadollisen rehellisesti haastaa omaa ajatteluaan ja miettii, mikä voisi mennä vikaan. Vaikka olisi kuinka vakuuttunut siitä, että yhtiö X on tulevaisuuden tähtisijoitus, kannattaa itseltään kysyä, mikä voisi omassa näkemyksessä mennä pieleen.

Toinen hyvä tapa on kysyä kaverilta – ainakin, jos häneltä saa rehellisen vastauksen. On nimittäin tutkittu, että ihmiset eivät ole kovinkaan hyviä tunnistamaan oman käyttäytymisensä vinoumia, mutta muissa ihmisissä ne on helpompi tunnistaa.

Nuorten sijoitusinto on mielestäni erittäin tervetullutta ja kannustan siihen kaikkia. Paras lopputulos syntyy kuitenkin, kun ollaan alusta alkaen liikkeellä järkevin odotuksin – on sitten kyse markkinoiden tuotto-odotuksista yleensä tai omista kyvyistä.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.