Säästäjän vuodet – suomalaisten sijoittamisen uusi aikakausi

Varallisuudenhoidon myyntikanavien johtaja, Säästöpankkikeskus, Pasi Sirola.

Suomalaisten suhde rahaan on muuttunut. Säästäminen ei ole enää pelkkää varautumista pahan päivän varalle, vaan yhä useammin se on tietoinen valinta, osa arjen hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Tilastokeskuksen ja Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometrin tuoreimmat luvut osoittavat, että säästäminen ja sijoittaminen ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten taloudellista käyttäytymistä.

Säästämisaste kasvaa, maltillisesti mutta vakaasti. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien säästämisaste oli 4,4 prosenttia. Se tarkoittaa, että suomalaiset säästivät keskimäärin 4,4 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Vaikka luku ei ole dramaattinen, se kertoo vakaasta kehityksestä. Säästämisbarometrin mukaan 58 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että rahaa jää kuukausittain säästöön. Tämä ei ole enää poikkeus, vaan uusi normaali.

Sijoittaminen lisääntyy – suunta on hajautettu ja kansainvälinen

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 yli kaksi miljoonaa suomalaista omisti sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita. Se on 36,7 prosenttia asuntoväestöstä. Omistaminen on yleistynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana, sillä vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes. Sijoitusvarallisuuden mediaani on noin 6 000 euroa, mutta hajonta on suuri. Neljännes omistajista omistaa alle 1 150 euroa, kun taas kymmenen prosenttia omistaa yli 73 000 euroa. Varallisuus ei siis kasva tasaisesti, mutta yhä useampi on mukana.

Vuonna 2024 suomalaiset sijoittivat yhteensä yli 4 miljardia euroa lisää rahastoihin ja pörssiosakkeisiin. Erityisesti ulkomaiset sijoituskohteet kiinnostavat: niiden tuotto oli keskimäärin 18 prosenttia, kun kotimaisten osakkeiden tuotto jäi nollaan. Ulkoimaisten sijoitusten suosio on kasvanut, suomalaisten kotitalouksien osakesijoituksista noin 15 % oli kansainvälisissä osakkeissa, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 13 %. Tämä kertoo siitä, että sijoittajat katsovat yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolelle.

Säästämisbarometrin mukaan suosituimpia sijoitusmuotoja ovat rahastot, pörssiosakkeet ja osakesäästötilit. Osakesäästötili on erityisesti nuorten ja yrittäjien suosiossa – se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja oppia, mutta myös kasvattaa varallisuutta pitkäjänteisesti.

Suunnittelu tuo tulosta – taloudellinen hyvinvointi on tunne

Barometrin mukaan talouden suunnittelun aikajänne vaikuttaa suoraan säästösummaan. Ne, jotka suunnittelevat talouttaan yli 20 vuoden aikajänteellä, säästävät keskimäärin 269 euroa kuukaudessa. Ne, jotka suunnittelevat vain kuukauden eteenpäin, säästävät keskimäärin 36 euroa. Taloudellinen suunnittelu ei siis ole vain abstrakti ajatus – se näkyy konkreettisesti tilillä.

Sama ilmiö toistuu taloustavoitteissa. Ne, joilla on tavoitteita yli 10 vuoden päähän, säästävät selvästi enemmän kuin ne, joilla ei ole. Pitkäjänteisyys palkitaan.

Vaikka säästäminen on yleistynyt, esteitä on edelleen. Pienet tulot, korkeat elinkustannukset ja se, että kaikki rahat menevät käyttöön, ovat yleisimpiä syitä. Mutta barometri nostaa esiin myös uudenlaisia esteitä: epävarmuutta, tiedon puutetta ja pelkoa siitä, ettei osaa tai uskalla aloittaa. Säästämisen esteet eivät ole enää vain kiviä tiellä – ne ovat myös henkisiä lukkoja, jotka vaativat avaimia.

Säästämisbarometrin mukaan suomalaiset määrittelevät taloudellisen hyvinvoinnin ennen kaikkea mielenrauhaksi. Se tarkoittaa tilannetta, jossa ei tarvitse stressata rahasta, voi hoitaa perustarpeet ja joskus tehdä jotain ylimääräistä. Taloudellinen hyvinvointi ei ole pelkkä luku tilillä – se on tunne siitä, että pärjää.

Lopuksi – säästäminen kuuluu kaikille

Säästäjän vuodet eivät ole ohimenevä ilmiö. Ne ovat merkki siitä, että suomalaiset ottavat taloutensa haltuun. Säästäminen ja sijoittaminen ovat siirtyneet marginaalista valtavirtaan. Ne eivät ole enää vain varautumista, vaan osa elämänhallintaa. Säästäminen kuuluu kaikille.

Uskon, että jokaisella on oikeus rakentaa omaa taloudellista tulevaisuuttaan. Olipa kyseessä säästötili, rahasto, osake- tai vakuutussäästäminen – tärkeintä on aloittaa. Ja jos olet jo aloittanut, mieti seuraavaa askelta.

Pasi Sirola
Varallisuudenhoidon myyntikanavien johtaja
Säästöpankkikeskus

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä.
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen

Ajankohtaista