Saksasta yllättävän kehnoja talouslukuja – mistä kenkä puristaa?

Timo Vesala

Euroalueen suurin talous Saksa on viime aikoina joutunut painimaan odottamattoman voimakkaiden suhdanneongelmien kanssa. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Saksan bruttokansantuote supistui 0,2%. Kyseessä oli ensimmäinen miinusmerkkinen vuosineljännes sitten alkuvuoden 2015. Ennakkotiedot vuoden viimeiseltä neljännekseltä tosin osoittavat loppuvuodelle pientä kasvua. Saksa olisi näin täpärästi välttymässä ”tekniseltä taantumalta” eli negatiiviselta kasvulta kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Varmaa se ei kuitenkaan vielä ole, sillä varsinkin teollisuuden tunnusluvut ovat viime vuoden viimeisinä kuukausina olleet kehnompia kuin kertaakaan eurokriisin jälkeen. Myös tunnelmapuolen mittarit, kuten ostopäällikköindeksit sekä IFO-indeksi, kertovat kasvun pysähtymisestä.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen ei sinänsä ole enää mikään yllätys, mutta euroalueen keskeisen talousmoottorin näin voimakas jarrutus on. Mistä kenkä siis puristaa? Erittelen seuraavassa neljä vaihtoehtoista tai tosiaan täydentävää selitystä.

1. Syynä väliaikaiset tekijät?

On tunnettu tosiasia, että Saksan autoteollisuudessa oli vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä merkittäviä tuotantohäiriöitä uusien päästöstandardien vuoksi. Tätä on viime aikoihin saakka pidetty todennäköisimpänä Saksan kasvuongelmien lähteenä. Kun näistä väliaikaisista häiriöistä päästään yli, talouden pitäisi palata takaisin maltilliseen kasvuun. Selityksen uskottavuutta kuitenkin heikentää, että Saksan teollisuuden tuotannossa ja uusissa tilauksissa ei ole oleellista toipumista sittemmin nähty ja teollisen suhdanteen heikkous näyttäisi olevan euroalueella muutenkin varsin laaja-alainen ilmiö. 

2. Kauppasodan vaikutukset luultua suuremmat?

Kohta vuosi on koitettu pysyä Donald Trumpin tempoilevan kauppasotaretoriikan perässä. Tulliuhkausten ja muiden kaupan esteiden ei kuitenkaan ole uskottu vahingoittavan maailmankauppaa niin paljon, että vientivetoisimmatkaan taloudet olisivat suoranaiseen taantumaan ajautumassa. Ei, vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen selkkauksen ymmärretään kansainvälisten arvoketjujen kautta vaikuttavan nopeasti koko maailmantalouteen. 

Sitä ei sen sijaan ehkä ole osattu oikein arvioida, kuinka voimakkaasti kauppasotaan liittyvä epävarmuus vaikuttaa tulevaisuuden odotuksiin ja luottamukseen, joiden varassa investointeja tehdään ja kauppaa käydään. Valitettavasti myös Brexitin kaoottinen loppunäytös vaikuttaa samansuuntaisesti: epävarmuus on suurta ja luottamus kovilla. 

Toivottavasti Saksan suhdanneongelmat eivät ole esimakua pitkäkestoisemmasta maailmankaupan jääkaudesta. Se olisi kylmää kyytiä kaikille ulkomaankaupasta riippuvaisille maille, myös Suomelle.

3. Rahatalouden kiristyminen ehti purra odotettua kipeämmin?

Yhdysvaltain keskuspankki FED lisäsi vuonna 2018 vauhtia koronnostoihin ja samalla antoi taseensa supistua. Likviditeetti kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla kiristyi ja varsinkin dollarirahoituksesta riippuvaiset kehittyvät taloudet – kuten Turkki ja Argentiina – olivat vaikeuksissa. Kehittyvien talouksien ongelmat ovat voineet heijastua odotettua enemmän myös Saksaan ja muuhun Eurooppaan.

Tässä suhteessa hyvä uutinen kuitenkin on, että keskuspankkien ohjeistus tulevaisuuden rahapolitiikkatoimista on varsin lyhyessä ajassa muuttunut aiempaa pehmeämmäksi. Odotukset korkojen noususta ovat sen myötä selvästi maltillistuneet.

4. Kiinan talouden hidastuminen ei olekaan niin ”hallittua” kuin on toivottu?

Maailmantalouden suuri tuntematon on Kiina, jonka talouskasvu on väistämättä hidastumassa. Japanin ja Korean viennin sangen jyrkkä hidastuminen kertoo todellisista kasvuongelmista alueella. Epävarmuutta on erityisesti siitä, kuinka ohjailtavissa suureksi ja monimutkaiseksi kasvanut Kiinan kansantalous enää on. Varsin laajamittainen elvytys on Kiinassa ollut käynnissä jo hyvän aikaa ja tuloksia pitäisi pikkuhiljaa alkaa näkyä. Kiina on loppukysyntämarkkinana erittäin tärkeä myös Euroopalle.

Suomen talous kuin vipuvarren päässä

Mikäli teoria Saksan väliaikaisista suhdanneongelmista osoittautuu vääräksi ja kasvu on euroalueella pitkäkestoisemmin pysähtymässä, langettaa se pitkän varjon myös Suomen suhdannenäkymän ylle. Onhan euroalue Suomelle ylivoimaisesti tärkein suora vientimarkkina. Suomen talous usein seuraakin maailmantalouden trendimuutoksia ikään kuin vipuvarren päästä – viiveellä mutta laajemmalla heilurilla.

Mahdollisista selityksistä Saksan talouden yllättävälle jarrutukselle ehkä huolestuttavin on kauppasota. Sen eteneminen on vaikeimmin hahmotettavissa ja seuraukset potentiaalisesti pitkäaikaisia. Eurooppalaisesta vinkkelistä jossain määrin huojentavaa on, että juuri Saksa on tällä kertaa suhdanneheikkouden eturintamassa. Euroopan keskuspankin elvytysvaran ollessa jo hyvin rajallinen, tukea taloudelle voidaan kaivata entistä enemmän finanssipolitiikan puolelta. Saksalla siihen on varaa.

Timo Vesala on valtiotieteiden tohtori ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Vesala kommentoi aktiivisesti talouden teemoja sekä sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa että tiedotteissa.

 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Säästöpankkiliitto
...