Rokotteesta talouden piristysruiske: Talous kasvaa 2,5 %, kotitalouksilla elpymisessä suuri rooli

Säästöpankin uuden suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous elpyy vuoden 2021 jälkipuoliskolla, kun massiivinen rokotusoperaatio on saatu vauhtiin. Säästöpankki ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 % ja ensi vuonna 2,0 %. Kotitalouksien koronan aikana säästöön jääneet varat saattavat saada kulutuksen nopeaankin kasvuun.

Henna Mikkonen - Suhdannekatsaus 1/2021.

”Alkuvuosi vielä kärvistellään, sitten alkaa elpyminen. Rokotteen myötä saadaan konkreettinen piristysruiske talouteen”, toteaa Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

Säästöpankki odottaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Elpyminen on ripeämpää vuoden jälkipuoliskolla, jolloin rokotukset on saatu kunnolla käyntiin ja sulkutoimia voidaan purkaa ja ihmisten tartuntapelko vähenee. ”Köydenveto” tartuntamäärien ja rokotusten välillä määrittää talouden kulkua vielä alkuvuonna.

Suomen kasvuluku jäänee monia muita maita maltillisemmaksi, koska myös pudotus viime vuonna oli pienempi. 

”Suomessa taudinhallinnassa on onnistuttu hyvin, talouden rakenne on erilainen, kun esimerkiksi turismin merkitys on pienempi, ja pääsimme siirtymään etätöihin sutjakkaasti hyvien digivalmiuksien ansiosta”, Mikkonen kuvailee taustoja Suomen verrattain hyvän tilanteeseen. 

Suurimmat riskit tänä vuonna liittyvät edelleen itse tautiin ja myös rokotusten edistymiseen. 

”Jos viruksesta syntyy yhä uusia mutaatioita, rokotukset eivät edisty odotusten mukaisesti tai ne eivät tehoaisi uusiin mutaatioihin, voivat talouden näkymät kääntyä nopeasti jälleen heikommaksi”, Mikkonen muistuttaa.

Monelle kotitaloudelle on jäänyt koronakriisin aikana aiempaa enemmän rahaa säästöön. Kun näitä säästöjä aletaan käyttää, mahdollistaa se kulutuksen nopeankin piristymisen. Lisäksi yritysten investointihalut heräilevät, kun ulospääsy koronakriisistä häämöttää.

Tavarat korvasivat palvelut: osa muutoksista pysyviksi

”Koronan takia palveluiden kulutus on pudonnut ja tavaroiden kasvanut. Koronan hellittäessä palataan lähemmäs vanhaa ”normaalia”, mutta myös pysyviä muutoksia kulutukseen todennäköisesti jää”, Mikkonen ennustaa.

Palvelusektorin yritykset ovat kärsineet koronakriisistä erityisesti, ja vuonna 2021 konkurssien määrä nousee. Tämä tuo omat haasteensa monen yrittäjän elämään. 

Eniten ovat kärsineet matkailu, kulttuuri ja julkinen liikenne. Myös puolikestävien tavaroiden (esim. vaateet ja jalkineet) kulutus on sukeltanut. Sen sijaan päivittäistavaroita ja tiettyjä kestotavaroita kuten elektroniikkaa ja kodinkoneita on ostettu aiempaa enemmän. 

Pysyvämpiä muutoksia on luvassa etenkin maksu- ja ostostavoissa. Käteisen käyttö on koronan aikana vähentynyt ja mobiili/lähimaksaminen yleistynyt. Samalla verkko-ostaminen on lisääntynyt selvästi. Työelämässä saatetaan kokea niin ikään pysyviä muutoksia. 

”Koronakriisissä suuri osa siirtyi kotitoimistoihin, ja on myös todennäköistä, että etätyöt jäävät pysyvästi osaksi arkea”, Mikkonen kommentoi. Lisäksi työmatkailun uskotaan vähentyneen pysyvästi, kun kokouksia on opittu hoitamaan etäyhteyksien kautta.

Positiivinen yllätys: Korona vaurastutti suomalaisia

Korona on vaurastuttanut suomalaisia. Kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet velkoja nopeammin, ja monille on jäänyt aiempaa enemmän rahaa säästöön, kun etenkin palveluiden kulutus on vähentynyt. Lisäksi kotitaloudet lisäsivät sijoituksiaan osakemarkkinoille. 

Toisaalta, moni on joutunut koronan aikana lomautetuksi ja osa lomautuksista on muuttunut työttömyydeksi. Työttömyys pysyy sitkeästi korkealla vielä jonkin aikaa ennen kuin talouden elpyminen tuo helpotusta tilanteeseen. Etenkin nuorten saamat palkkatulot ovat pudonneet. 

Kotitalouksien velkaantumiseen koronakriisi ei tuonut suuria muutoksia. Asuntoluottoja ja opintolainoja on nostettu aiempaa enemmän, kun taas kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu on hidastunut.

Koronalle ihmeen immuunit asuntomarkkinat 

Pelättyä pudotusta asuntojen hinnoissa ja kauppamäärissä ei koronavuonna nähty. Asuntojen kauppamäärät ovat pysyneet korkealla ja asuntojen hinnat nousivat useammassa kaupungissa kuin yleensä. 

Vuonna 2021 asuntokauppa jatkunee kohtuullisen virkeänä ja hintoihin odotetaan pientä nousua. Koronakriisin hellittäessä kuluttajien kiinnostus voi hetkellisesti kääntyä matkusteluun ja kodin ulkopuolella tapahtuviin aktiviteetteihin, jolloin asuntomarkkinoilla ei todennäköisesti nähdä samanlaista ripeää kasvua kuin esimerkiksi palvelusektorilla yleisemmin. 

”Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Väljemmät asumismuodot ovat viime vuonna kiinnostaneet aiempaa enemmän ja esimerkiksi omakotitaloja myytiin selvästi edellisvuotta enemmän. Etätöiden lisääntynyt määrä on myös mahdollistanut monipaikkaisuuden”, Mikkonen kuvailee.

Korona opetti: Oman taloudenhallinnan merkitys kasvoi 

Koronakriisi on nostanut esiin hyvän taloudenhallinnan ja joustovaran merkityksen omassa taloudessa. 

Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan koronakriisi onkin saanut lähes joka kolmannen suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän.

”Tämä on hyvä taito ylläpidettäväksi myös koronakriisin helpottaessa”, Mikkonen toteaa.

 

Kotitalouksien suhdannekatsaus 1/2021

Lisätiedot:
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmä, pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918

Säästöpankin suhdannekatsauksessa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät. 

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...