Miltä Suomen taloustilanne näyttää syksyn lähestyessä?

Muistellaanpa vielä pieni hetki reilun vuoden takaisia tunnelmia, kun koronakriisi iski ja erilaisia rajoitustoimia alettiin asettaa yhteiskunnassa. Talouden näkymä oli silloin erittäin epävarma ja synkkä. Suomenkin osalta moni pelkäsi jopa kaksinumeroisia BKT:n pudotuksia, 90-luvun laman kaltaista massatyöttömyyttä, yritysten konkurssiaaltoa ja uutta ”menetettyä vuosikymmentä” Suomen taloudessa.

Synkät ennusteet eivät kuitenkaan onneksi toteutuneet. Koronavuodesta 2020 selvittiin yllättävän pienin vaurioin. Suomen talous supistui 2,9 % – ikävä luku toki sekin, mutta selvästi pelättyä pienempi ja myös pienempi kuin monissa muissa maissa. Tämän jälkeen elpyminen on niin Suomessa kuin muuallakin ollut ripeää ja se jatkuu edelleen. Tosin eri maat kulkevat vähän eri tahdissa: Kiinassa koronakuoppa on jo kurottu umpeen, USA:ssa eletään nyt syklin huipulla ja Euroopassa – jossa elpyminen käynnistyi verkkaisemmin – on ripein kasvuspurtti vielä todennäköisesti edessä.

Talous elpyy nyt ripeästi

Tuoreimmat tilastot Suomen taloudesta ovat myös iloista luettavaa. Teollisuuden tilaukset kasvoivat reippaasti vuodentakaisesta kesäkuussa, kuluttajien luottamus on selvästi pitkän ajan keskiarvon yläpuolella, palveluiden, rakentamisen ja teollisuuden liikevaihdot kasvoivat kesäkuussa, asuntokauppa käy vilkkaana jne. Pitkästä aikaa positiivista uutisista ei ole pulaa. Toki näitä tilastoja lukiessa on hyvä pitää mielessä, että vertailuluvut vuoden takaa ovat heikkoja, mutta kyllä ne kertovat talouden elpymisen olevan käynnissä.

Korona on edelleen riski, mutta sen talousvaikutukset ovat pienentyneet

Vielä alkuvuonna monilla – itseni mukaan lukien – oli odotus, että rokotusten edetessä korona hiljalleen väistyy taka-alalle ja voimme palata normaaliin elämään. Tämän hetken tiedon valossa tämä näyttää nyt haavekuvalta. Tartunnat ovat jälleen kääntyneet nousuun ja vaikuttaa siltä, että virus velloo keskuudessamme vielä pitkään.

Mutta hyvä uutinen on se, että rokotuskattavuuden myötä vakavat sairastapaukset eivät enää kasva käsi kädessä tartuntojen kanssa. Tämä mahdollistaa myös vähäisemmät rajoitustoimet ja pienemmät iskut talouteen.

Edessä parin vuoden elpymisspurtti, sitten vanhat haasteet nousevat jälleen pintaan

Suomen talouden elpyminen jatkuu vielä jonkin aikaa, ja tänä ja ensi vuonna saamme nauttia totuttua ripeämmästä talouden kasvusta. Korona voi toki edelleen sekoittaa pakkaa ja se onkin edelleen merkittävin riskitekijä positiiviselle talouskuvalle. Jos esimerkiksi syntyisi uusi virusmutaatio, johon rokotteet eivät tehoaisi, voisi tilannekuva jälleen heikentyä nopeastikin.

Kasvuspurtin jälkeen vanhat haasteet nousevat jälleen selvemmin esiin. Työikäisen väestön väheneminen yhdistettynä vanhenevaan väestöön tuo paineita hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle, talouden tuottavuuskehitys on pitkään ollut vaisua jne. Nämä vanhat tutut haasteet kohdataan lisäksi nyt entistä velkaantuneempana, kun Suomi muiden maiden rinnalla on ottanut uutta velkaa koronakriisin aikana.

Onko tulevina vuosina siis pelkkää synkkyyttä tarjolla?

Myös toivoa on. Koronakriisi on myllertänyt talouden rakenteita monin tavoin ja niiden vaikutukset piirtyvät kunnolla näkyviin vasta tulevina vuosina. Mm. digiloikka, tutkimuksen lisääntyminen ja yritysten orastava investointihalu voivat parhaimmillaan johtaa tuottavuuskehityksen nousuun. Koronakriisin myötä myös panostukset vihreään siirtymään ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin ja tuore IPCC:n raportti vain korostaa niiden tärkeyttä. Tämäkin voi johtaa positiiviseen kehitykseen tulevina vuosina, ei pelkästään ympäristön vaan myös talouden kannalta.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.